HELSINKI, mikä alue on hyvä asua? Kyseessä lapsiperhe.

Esim. hienostorouvien Etu-Töölö tekee kivan piikin poliisien tilastoissa. Kaikkialla missä on ihmisiä, ravintoloita ja läpikulkuliikennettä, on myös häiriöitä enemmän.



Kaikkia aseman (sekä metro että juna) vierustoja kannattaa vältellä, samoin ravintolakeskittymiä. Mitä korkeammat talot ja mitä lähempänä alko, sen todennäköisempiä ovat häiriöt kun jätetään hulppeat tornitalot ym. uudemmat viritykset pois laskuista.



Sillä nyrkkisäännöllä pärjää jo pitkälle.

on väkilukuun suhteutettuna turvallisempi kasvuympäristö nuorelle kuin maaseutu. Helsingissä on virikkeitä nuorelle, esim. huumeongelma on kasvava ongelma nimen omaan tuppukylissä. Landella myös törttöillään autojen kanssa, kun ei ole julkisia ja kuollaan liikenneonnettomuuksissa. Virikkeettömyys ajaa nuoret hunningolle.

Ullanlinna ja Punavuori sijaitsevat (suunnilleen) keskustassa. Stockalle kävelymatka n. 5-10 min. Kaikki palvelut lähellä, kävelymatkan päässä. Lisäksi julkinen liikenne sujuvaa, suurin osa ratikoista ja busseista on matalattialaisia. Upeita puistoja, joissa ohjattua toimintaa, kesäisin lapsille keitot, uima-allas..



Läheisille saarille, uimarannoille n. 5-10 minuutin venematka.

(Pihlajasaari, Uunisaari jne.) Keskusta-asumisen edut ja tosi nopeasti pääsee luonnonhelmaan.



Autoa ei välttämättä tarvitse!



Paljon tarhoja, myös yksityisiä todella HYVIÄ!



Suunnitelkaa asumispaikkaanne myös omien työpaikkojenne sijainnin suhteen. Lyhyt työmatka (=aika) on koko perheen etu.

Mutta kyllä näistä viesteistä huomaa laajemminkin, että moni ei oikeasti tiedä mistä puhuu. Joku ihmeen lapsellinen tarve alkaa pohjoisesta muuttavalle spennaamaan, että " liika luonto ahdistaa" . Juup juu, tajuatkohan itsekään kuinka typerän kuvan annat itsestäsi. Tällaiset kommentit juuri pitää yllä sitä ihmeellistä kuvaa meistä helsinkiläisistä. Ihan samanlaista porukkaa ollaan, kuin muuallakin Suomessa.



Pohjois-Helsingissä ei todellakaan ole mitään epäilyttävää porukkaa asukkaina, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Luontoa löytyy ja juuri niitä ap:n kaipaamia puistoja. Suosittelen Tapaninvainiota, ihanan rauhallinen alue. Joki virtaa, luontoa löytyy, upeat ulkoilumahdollisuudet lähellä (talvella myös hiihtoladut), hevostallit, puistoja jne.



Hinnat on tosin täälläkin korkealla, jos siis omakotitaloon haluaa. Ei tosin niin korkeat, kuin monessa muussa paikassa. Mutta joo, Tapaninvainiota suosittelen lämpimästi!

Olen asunut monella paikkakunnalla ja paikkakunnasta riippumatta paikallisilla tuntuu olevan usein hirveitä ennakkoluuloja joitakin paikkoja kohtaan joissa ei kuulemma ikinä voisi muuttaa ja muutenkin siellä on aivan hirveätä kamalaa. Nämä ovat paikallisista yleensä myös niitä äänekkäimpiä. Ja näitä " asumiskelvottomia" alueita ei löydy ainoastaan Helsingistä ja Tampereelta vaan joka halvatun tuppukylästä.



Olen asunut eri paikoissa sekä ns. hyvillä että ns. huonoilla alueilla. Usein ulkopaikkakuntalaiselle nuo erot ovat kyllä niin olemattomia, että ilman huhuja niitä saisi etsiä suurennuslasin kanssa ja tuskin sittenkään löytäisi.



Ja huonoja juttuja on kuullut vaikka mistä alueesta, kun joku on sattunut asumaan siellä ja juuri hänelle sattui hankala naapuri. (Tästä esimerkkinä: Asuimme erään kaverini kanssa samassa opiskelijatalossa opiskeluaikana. Minä puhuin talosta levottomana, hän taas mainosti rauhallisuutta kavereilleen. Vasta opittuamme tuntemaan totesimme, että meillä oli käynyt ihan eri tuuri naapureiden kanssa.)



Noilla " huonoilla" alueilla muuten asuu usein paljon muualta muuttaneita, ja kuten pohjoisesta muuttanut sanoikin, silloin on usein helpompi saada tuttuja. Samoin pitää paikkaansa, että tällaisille alueille usein panostetaan paljon ja palvelut ovat paremmat. Olen todennut, etten enää pahemmin laita painoarvoa paikallisten jutuille eri alueista.

ihan samalla tavalla spurgut sielläkin notkuu kauppojen edustalla kuin muuallakin. Ja lapsien kanssa siellä minun mielestäni on aika ankeeta, riippuu tietysti siitä mitä arvostaa. Minä haluan, että voin päästää lapset juoksemaan pihalle suoraan ovesta ja voivat olla pihalla ilman jatkuvaa valvontaa. Keskustassa useimmiten surkeita pieniä kivipihoja vanhoissa taloissa, kaikkia ei voi edes pihoiksi kutsua. Tai taloista tullaan ulos suoraan autotielle. Ja sitten on aina pakko lähteä puistoon, kun omassa pihassa ei voi vapaata ulkoilua harrastaa.

Kaksi koulua on lakkautusuhan alla, mutta jää alueelle silti kouluja ihan riittämiin. MInä en muuten usko ainakaan yhtenäiskoulua hevin lakkautettavan :)



Myös ruokakauppoja riittää -- KÄpylässä yksin on Musta Pekka, Masurkka , pari Alepaa ja Arabianrannan ostoskeskus kävelymatkan päässä. Lisäksi muutama siisti ruokaravintola ja normaalit pizzeria-kebabit, apteekki, terveyskauppa, kemppari, valokuvaamo, kultakauppa, kampaajat, kukkakaupat, hieroja, kotitalouspalvelu, pari suloista lahjatavaraliikettä ja ylpeytemme, Wanha Käpy - antiikkiliike. Toimiva aktiivinen kyläyhteisö, harrrastusmahdollisuuksia, monta musiikkiopistoa, uimahalli, tekojäärata, maauimala, siirtolapuutarha-alueet, ulkoilumaastot heti oven takana ja kaksi ihanaa aktiivista asukaspuistoa. Ja vielä löytyy kuntokeskus, pari lasten jumppaseuraa, sirkuskoulu, jalkapalloseura sekä erilaista taidetoimintaa Käpylän Klubilla ja Kumpulan kylätilalla. ja Päiväkoteja Käpylä-Kumpula-Toukolan alueella on ainakin 7 ja puistotätitoimintaa leikkipuistoissa.



Asuntojen hinnat ovat kohtuullisia varsinkin niiden laatuun nähden -- Käpylä on suurimmaksi osin 30-50-luvuilla valmiiksi kaavoitettu ja pihat ovat suuria, väljiä ja viihtyisiä. Jäniksiä ja rusakoita riittää. Keskustaan kävelee 40 minuuuttia, pyöräilee 20 minuuttia ja juna, ratikka ja noin 20 eri busilinjaa vievät 10-20 minuuttia ja vuoroväli on muutaman minuutin. Olen asunut täällä nyt 11 vuotta enkä ole bussia odotellut viittä minuuttia pitempäänkovin montaa kertaa, sekin on jo pitkä aika.



Kurkipa ap huviksesi myytävät asunnot -- nytkin löytyy pari kiva puutalonpuolikasta ja kaksi isohkoa kerrostaloasuntoa.

Jokaisella kaupunginosalla on omat hyvät ja huonot puolensa, mitään absoluuttista totuutta ei tässäkään suhteessa ole (vaikka jotkut - ilmeisesti junantuomat - yhä ovat vakaasti siinä luulossa, että Itä-Helsinki on jotenkin huonoa seutua).

Jos haluat meren lähelle, Lauttasaari, Kuusisaari, Lehtisaari, Ruoholahti, Herttoniemenranta, Kulosaari, Tammisalo, Laajasalo, Marjaniemi, Puotila, Vuosaari ovat merellisiä kaupunginosia joista löytyy sekä omistus- että vuokra-asuntoja.

Herttoniemenranta on uudehko asuinalue, jossa asuu paljon lapsiperheitä, palvelut ovat hyvät, alueella on monia päiväkoteja ja ala-asteen koulu, urheilukenttä, liikuntahalli, asukastalo, leikkipuisto uimarannalla jne.

Laajasalo on Helsingin suurin saari, vehreää ja toistaiseksi väljää seutua, jossa paljon pien- ja rivitaloja sekä myös kerrostaloja Yliskylän seudulla, siellä ovat myös palvelut.

Vuosaari on iso kaupunginosa, jossa on vanha puoli, 60-luvulla rakennettu väljä, vehreä osa ja sitten on Aurinkolahtea, Kallahtea, Meri-Rastilaa, Rastilan omakotialue leirintäalueen toisella puolella eli hyvin monipuolinen paikka, josta löytyvät kaikki palvelut uimahallia myöten. Ja metrolla pääsee kätevästi ja nopeasti keskustaan.

Lauttasaari on myös merellinen lähiö, mutta omasta mielestäni kuiva kuin mikä, jotenkin kulahtanut ja jämähtänyt viime vuosituhannelle - henkisesti.

Ruoholahti on urbaani lähiö keskustan tuntumassa, loistavat julkiset kulkuyhteydet, palvelut ja meri lähellä.

Parasta olisi jos kävisitte ajelemassa eri puolilla Helsinkiä ja toteaisitte omin silmin mikä vaikuttaa hyvältä. Jakomäestäkin voi löytyä tosi kivoja taloja asua... t. stadilainen

Muuttaisin sinne, jos jonnekin täältä keskustasta muuttaisin.

Jos kuljette julkisilla, niin katselisin asuntoa työpaikan läheltä. Esim. minulta menee 2,5 - 3 tuntia päivässä työmatkoihin, kun vien lapset aamuisin tarhaan. Asumme kanta-Helsingissä ja käyn Espoossa töissä.

Sille joka kyselit juuri samaa toisessa ketjussa.

Ihme kommentti, oletko käynyt keskustelemassa kaikkien tuhansien Lauttasaaren asukkaiden kanssa henkisestä tilasta ja asenteesta?



Ihania alueita mielestäni oman asumiskokemuksen perusteella: Lauttasaari, Paloheinä, Puotila ja Töölö.

Kiva ala-aste ja päiväkoteja. Meri lähellä,voi ruokkia sorsia ja vilkutella ohi meneville laivoille...Mukavia ihmisiä!

Palvelut lähellä (Itäkeskukseen viitisen minuuttia bussilla), luonto ja meri lähellä, päiväkoteja, kouluja moneenkin tarpeeseen, kiva puisto, nuorisotalo, seurakunnalla toimintaa lapsille ja nuorille jne.



Vanhoja kerrostaloja, väljään rakennettua, puistomaista seutua. Ostarin lähistöllä viihtyy pultsarijengi, mutta kähisevät lähinnä keskenään, muille lähinnä esteettinen haitta.



Kiva paikka, ei ihan hevillä täältä muuteta.

Mitäs vikaa on Pohjois-Helsingissä??? Eikös siellä ole Kalliita asuntoja...

lasten kanssa muuttoa kehä 1:n eteläpuolelle. Liikenne on nykyään ihan mahdotonta eikä lapset voi rauhassa pihoilla leikkiä. Paloheinä- Länsi- Pakila olisi nyt minun suosikkeja kun 11 v on täällä asuttu. Itse asumme Tapaninvainiolla, josta pidän myös todella paljon. RAuhallista on ja liikenteen määrä on kohtuullinen kun autot on ohjattu kokoomateille. Paloheinä sikäli on parempi koska keskuspuisto on ihan vieressä- eli metsää ja loistavat Haltialan tilan maat ovat ihan vieressä. Lasten kanssa ihan ehdoton paikka. Terveysasema toimii loistavasti- tosin on lakkautuslistalla v. 2012. Koulut ovat tasokkaita ja palvelut toimivat hyvin.

Olen asunut Keskustassa kolmessa paikkaa ja Idässä Kontulassa ja Vantaan puolellakin ja Vanhassa Puistolassa. Joten kokemusta on jo pikkaisen. Lisäksi olen pieneltä paikkakunnalta maalta muuttanut ja nämä otsikossa mainitsemani alueet on lähinnä sitä ja toki tuo Vanha Puistolakin.



Paloheinän ala-aste on kait ihan täynnä lapsia, mutta Torpparinmäessä taitaa olla enemmän tilaa. Päiväkoteihin on vaikea saada paikkoja kesken kautta.



Tuo on kyllä hyvä ehdotus, että ensin vuokralle ja sitten katselee rauhassa. Nythän asuntojen hinnat on laskussa, joten kannattaa malttaa. Mutta noilla ehdottamillani alueilla ei paljon ole vuokra-asuntoja tarjolla, kun siellä ei ole sellaista asuntokantaa.

Sitten konkreettisesti tajuaa, että työmatka voi olla 15 km, mutta kestää 45 minuuttia tai että päiväkotipaikka tuli jostain toiselta puolen kaupunkia tai lapset joutuu käymään koulua julkisilla, jossa on välillä vaihto (täällä suositaan esim. busseja, jotka vie vain lähimmälle juna- tai metroasemalle) tai että töihin on pakko mennä autolla, mutta parkkipaikkaa ei ole tai alueella on paljon epäsosiaalista tai ylisosiaalista väkeä tai lentokoneet/helikopterit lentää joka päivä pään yli niin että kaapistoissa pomppii kristallilasit tai ulos mennää vain kävelläkseen jonnekin muualle tai ... yhtäkkiä sitä alkaa asunnon valinnassa arvostamaan ihan eri asioita kuin siellä maalla asuessa. Ja tärkeää on tutustua myös alueiden hintatasoon rauhassa. Erot on suuret, joten kannattaa tietää, minkähintainen asunto on sillä alueella järkevän hintainen, ettei maksa liikaa.

Helsinki ei ole pinta-alaltaan kovin iso, mutta kannattaa hiukan miettiä työpaikkojen sijaintia ja yhteyksiä. Esimerkiksi joku Munkkiniemi-Puotila-yhteys vie liikennevälineestä riippumatta varmaan tunnin suuntaansa ruuhka-aikoihin.



Muuten se on sitten useimmilla kompromissi asumismuodon ja rahamäärän kanssa. Joka alueella on hyvät ja huonot puolensa.

Pihlajanmäkeen? Sinne en ainakaan omia lapsiani haluaisi. Minusta muutenkin luontaantyötävä, ekoalue nököttää harmaana motarissa kiinni ja busseihin ei kuulemma mahdu rattaiden kanssa.



Paloheinän huonoin alue on juuri keskuspuiston kupeessa, missä on golfkenttä ym. Kova trafiikki etenkin hiihtokeleillä. Muuten kivaa aluetta. Harmittavan täyteen vaan on ahdettu nykyään tontit, mutta niin on muuallakin.



Minusta Helsingin kaikki okt-alueet ovat rauhallisia. Kerrostaloalueissa on paljon eroja ja maine ei aina kerro totuutta. Esim. vanhoissa 50-luvun lähiöissä on kivoja, joilla huono maine.