Kuin juuri Täällä Pohjantähden alla- kirjan

Tää on kirja, jota ei voi jättää kesken, ja joka jää pitkään vielä mielen päälle kummittelemaan.

Kommunistista kepulaiseksi, pitkä ja katkera tie.

Vasemmiston narratiivi perustuu satukirjoihin, yllätys. 

Itse luin kanssa muutama vuos sitten. Ihan aliarvostettu, ainakin siihen verrattuna miten tuntematonta hehkutetaan joka paikassa. Jokaisen joka vähänkin jaksaa kirjoja lukea tulis ehdottomasti tuo

En ihan ymmärrä tätä politiikasta jauhamista tähän kirjaan liittyen. Että se olisi jotenkin "vasemmistolainen". Kirjasta on tykänneet tuttavapiirissäni oikeistolaisetkin. Kaikki on samaa mieltä että hahmot on mainioita ja Linna osaa kuljettaa tarinaa. Ei kukaan sitä historiallisena dokumenttina lue. Aika tosikko pitää olla jos ei osaa erottaa romaania historiantutkimuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kirja, jota ei voi jättää kesken, ja joka jää pitkään vielä mielen päälle kummittelemaan.

Kommunistista kepulaiseksi, pitkä ja katkera tie.

Vai sittenkin kasvutarina? Työväenliikkeen manipulaation vaikutus nuoreen mieheen (ja pieni kapinakin isää vastaan) päättyy, kun mies huomaa, että aate olisi viemässä myös häneltä kaiken ja antamassa työn tulokset työväenliikkeen nokkamiehille, ei omalle perheelle. 

Vierailija kirjoitti:

"Miten punausko edes pääsi korvaamaan kristinuskon alunperin."

Jos ja kun voi viitata Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan, niin olihan siellä pappilassa kovat arvot vallalla. Kirkkoherra sympaattisin, mutta puolisonsa täyspiru ja poika elostelija. Jos tuossa asetelmassa on totuuden hiventäkään, ei kai jonkin toisen vaihtoehdon etsiminen ollut mikään ihme?

Ilmarin roolina tarinassa oli olla se vastavoima, johon peilata muita. Teos olisi aika turha, jos ei esiteltäisi karikatyyria vastapuolesta ja Ilmari oli sellainen, varustettu kutakuinkin kaikilla mahdollisilla negatiivisilla ominaisuuksilla. Hän oli vastavoima hyville ja hyveellisille köyhille, jotka muuten tarkkaanottaen sortuivat samanlaisiin "synteihin" kuin papin poikakin, mutta he tekivät sen tavallaan osana työväenluokkaansa. Siihen kuvaan sopi hyvin ryyppääminen, riehuminen ja muiden kuin oman puolison naiminen, mutta Ilmarille kirjoitettuna samat asiat olivat vääriä tekoja.

Vierailija kirjoitti:

Koska vasemmistolainen tulkinta taiteessa on ollut se vahvin ja pääasiallisin, voi sanoa, että sodan hävinneen osapuolen näkemykset on valotettu erittäin hyvin. Valkoisten näkemyksiinkin pääsee kyllä kiinni varsinaisista historiankirjoista, mutta taiteen puolella vasemmistolaisuus on ollut kiistattomasti se hallitsevin.

 

No kenen syytä se on? Miksi oikeisto ei tuota toimittajia, taiteilijoita, lehtiä, mediaa? Kapitalismi toimii niin että se jolla on rahaa voi rahoittaa tiedettä tai taidetta tai journalismia. Kukaan ei estä.

Pohjantähti-trilogia on kyllä kova. Tunnen ihmisen joka kasvoi kokoomusperheessä ja luki tuon ja äänesti sen jälkeen aina SDP:tä (kunnes vanhana äänesti kokoomusta).

Ei Linna ihan hampaaton ollut punaisiakaa. kohtaan. Paronin säälimätön murha, vaikka sitä ei pantu Pentinkulmalaisten vaan punaisten kulkumiesten syyksi oli esimerkki punaterrorista ja kirja surullisimpia kohtia. 

Samoin kirjasta käy selvästi esiin että kun työväenmies Eetu Salin tulee Pentinkulmalle puhumaan sosialismin aatetta, ei paikallisilla torppareilla ole asiassa oikein muuta kiinnostusta kuin saada torppansa omaksi. 

Valkoisten hirmuteko oli ne leirit jonne kuoli kai 14-15 000 kaikkiaan. 75 000 vangista ja loputkin lähtivät kotiin vaikeaati nälkiintyneinä ja kulkutauteja kantaen. Mutta töihin oli lähdettävä kun isäntä tarvitsi.