Yli 50-vuotiaat miehet jäävät yksin

Vierailija kirjoitti:

Ankeuttajat paikalla vai yksi aktiivinen? Hyvin löytyi 50v miehenä saman ikäluokan nainen.

Yksi aktiivinen provon yritelmä. Se ei malta edes odotella vaan kirjoittaa nopeasti viestejä saadakseen riitaa aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Naisena en halua seurustella ollenkaan. En halua miestä, jolla on ollut paljon seksikumppaneita. 

Lisäksi en halua muuttaa miehen asuntoon mikä on miehen nimissä. Miehellä saattaa olla lapsia mistä tulee naiselle hommaa, ruoanlaittoa ja sen sellaista. Miehen asunto ja muu omaisuus menee perinnöksi miehen lapsille, enkä halua olla ilmaissiivooja. Miehet on pahalla tuulella, tiuskii ja räyskii ja antaa besserwisser neuvoja, mitä en halua kuunnella. Osaan kysyä itse neuvoa, jos tarvitsen. 

Olen 60+ nainen ja minusta viiisikymppiset miehet ovat aika herkkuja. Ja kaikki eivät todellakaan haaveile 20 vuotta nuoremmista naisista.

Miksi yli 50 vuotiaana pitäisi vielä pariutua? Minä ainakin nautin omasta vapaudesta ja yksin elämisestä. Seuraa ja paljonkin nuorempaa seuraa kyllä löytyy esim. Tinderistä, mutta ei sieltä aviopuolisoita etsitä. 

M53

No ei se meitä kauheasti haittaa.

M58

M-1965 kirjoitti:

Yli 50 vuotiaat miehet eivät jää yksin. Elämä on valintoja täynnä ja jos valitsee harrasteensa sopivasti niin parisuhteen syntyminen on paljon todennäköisempää.

T. Lähes 60-vuotiaana uusi kumppani.

Mitä tarkoitat tuolla "valitsee harrasteensa sopivasti"? 

Itse ainakin harrastan sitä lajia, jota haluan harrastaa, enkä sitä lajia, josta ehkä parhaiten löytyisi mahdollinen kumppani. Jos parisuhteen toivossa harrastaisi lajia, josta ei muuten välitä ollenkaan, eikö se ole valheellista? Ainakin itseään kohtaan se olisi väärin: ryhtyisi tekemään jotain, mitä ei oikeasti edes halua tehdä. Sen sijaan jos parisuhde löytyy sellaisen harrastuksen parista, jota itsekin todella haluaa harrastaa, niin silloinhan on löytänyt kumppanin, jolla on ainakin yksi yhteinen kiinnostuksen kohde.

Vierailija kirjoitti:

Olen 60+ nainen ja minusta viiisikymppiset miehet ovat aika herkkuja. Ja kaikki eivät todellakaan haaveile 20 vuotta nuoremmista naisista.

Jotkut on herkkuja, joillakin on vanhuksen ulkonäkö.

T: Eila88v.

Vierailija kirjoitti:

Miksi yli 50 vuotiaana pitäisi vielä pariutua? Minä ainakin nautin omasta vapaudesta ja yksin elämisestä. Seuraa ja paljonkin nuorempaa seuraa kyllä löytyy esim. Tinderistä, mutta ei sieltä aviopuolisoita etsitä. 

M53

Me naiset ei mennä tinderiin. Emme etsi yhden illan seuraa. En halua seksiä miehen kanssa, jolla on ollut paljon seksikumppaneita. 

Jos jonkun miehen kanssa alkaisi seurustella, sen pitäisi olla jostain tuttu, jotta tuntee miehen historiaa. 

Kuka nyt tuossa iässä enää naista haluaa riesakseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi yli 50 vuotiaana pitäisi vielä pariutua? Minä ainakin nautin omasta vapaudesta ja yksin elämisestä. Seuraa ja paljonkin nuorempaa seuraa kyllä löytyy esim. Tinderistä, mutta ei sieltä aviopuolisoita etsitä. 

M53

 

 

 

Me naiset ei mennä tinderiin. Emme etsi yhden illan seuraa. En halua seksiä miehen kanssa, jolla on ollut paljon seksikumppaneita. 

Jos jonkun miehen kanssa alkaisi seurustella, sen pitäisi olla jostain tuttu, jotta tuntee miehen historiaa. 

Ehkä on kaikkien kannalta parempi, että pysyt poissa Tinderistä. 

Vierailija kirjoitti:

Maailma on täynnä kauniita hoikkia naisia jotka kyllä ottavat yli 50v suomalaisen miehen.

Mikä tässä sitten miehillä on  ongelma, valitus ja itku?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli 50v miehet haluavatkin olla yksin ja rauhassa. Naisten draamailut on jo nähty.

Ja miesten. 

Tyypillistä vauva "keskustelua": käännetään huomio pois itse ongelmasta, ei onnistu!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 60+ nainen ja minusta viiisikymppiset miehet ovat aika herkkuja. Ja kaikki eivät todellakaan haaveile 20 vuotta nuoremmista naisista.

Jotkut on herkkuja, joillakin on vanhuksen ulkonäkö.

T: Eila88v.

Viisikymppisenä sekä miehissä ja naisissa alkaa näkyä se, että kuka on pitänyt huolta itsestään. Samoin jos on henkisesti jo ihan tylsistynyt, ei mistään tule enää oikein mitään.

Olen varmaan poikkeus, kun 54-vuotiaana löysin ikäiseni miehen Tinderistä parisuhteeseen. Usemapi vuosi oltu yhdessä jo

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Yli 50 vuotiaat miehet eivät jää yksin. Elämä on valintoja täynnä ja jos valitsee harrasteensa sopivasti niin parisuhteen syntyminen on paljon todennäköisempää.

T. Lähes 60-vuotiaana uusi kumppani.

Mitä tarkoitat tuolla "valitsee harrasteensa sopivasti"? 

Itse ainakin harrastan sitä lajia, jota haluan harrastaa, enkä sitä lajia, josta ehkä parhaiten löytyisi mahdollinen kumppani. Jos parisuhteen toivossa harrastaisi lajia, josta ei muuten välitä ollenkaan, eikö se ole valheellista? Ainakin itseään kohtaan se olisi väärin: ryhtyisi tekemään jotain, mitä ei oikeasti edes halua tehdä. Sen sijaan jos parisuhde löytyy sellaisen harrastuksen parista, jota itsekin todella haluaa harrastaa, niin silloinhan on löytänyt kumppanin, jolla on ainakin yksi yhteinen kiinnostuksen kohde.

Tarkoitan sillä juuri sitä, että jos mies haluaa löytää uuden kumppanin niin kannattaa valita harrasteensa sellaisiksi joissa kohtaa kiinnostavia naisia sosiaalisissa tilanteissa.

Nämä ovat lopultakin kysymyksiä prioriteeteistä eli asioiden tärkeysjärjestyksistä. Mikäli nykyisten miesvoittoisten tai yksinäisten harrasteiden jatkaminen on tärkeämpää kuin seuran löytäminen niin sitten tietenkin jatketaan nykyisiä harrasteita ja jäädään ilman kumppania. Se on ihan oma valinta.

Itse en aluksi olisi halunnut harrastaa paritanssia. Syynä lavatansseissa soitettu musiikki joka aiheutti minussa allergisen reaktion ja näppylöitä. Disko oli ok mutta tangot, valssit jne blaah. Kun pääsin tuon yli (pari kuukautta altistusta) niin löysinkin tanssista uuden hyvin kiinnostavan harrasteen. Keväällä tutustuin kursseilla kiinnostavaan ihmiseen jonka kanssa aloin kesä lavatansseissa kohdattuamme seurustella. Meillä tanssi on yhteinen harrastus.

Komeat ja varakkaat, tai edes kohtuullisessa kunnossa pysyneet ja asunnon ym hankkineet varmasti pariutuvat vielä.

Mutta pöhöttyneet, sairaat, työttömät, varattomat ei kelpaa kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yli 50-v miehissä on usein sellaista pappautumista havaittavissa: hidastunut kävely ja puhetapa. Roikkuva kaksoisleuka ja mahapussi.

Ja naiset ovat jo 25.na mätisäkkejä.

Samaa voi sanoa joistakin miehistäkin

Mikä koodi on 25.na? 

Peräkammarinpojan suurin pelko on, että nainen tulee kotoa hakemaan ja pakottaa parisuhteeseen. 

50v iässä elämä on muutenkin ohi. Jos ei ole perhettä tms niin muuta ei ole tehtävissä kuin lopun odottaminen oman kodin hiljaisuudessa ja tyhjyydessä.

Tähän toki voisi koittaa kampanjoida sen puolesta, että saataisiin 19-25v naisista hyviä ja tottelevaisia vaimoja yksinäisille keski-ikäisille miehille. 

M-1965 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

Yli 50 vuotiaat miehet eivät jää yksin. Elämä on valintoja täynnä ja jos valitsee harrasteensa sopivasti niin parisuhteen syntyminen on paljon todennäköisempää.

T. Lähes 60-vuotiaana uusi kumppani.

Mitä tarkoitat tuolla "valitsee harrasteensa sopivasti"? 

Itse ainakin harrastan sitä lajia, jota haluan harrastaa, enkä sitä lajia, josta ehkä parhaiten löytyisi mahdollinen kumppani. Jos parisuhteen toivossa harrastaisi lajia, josta ei muuten välitä ollenkaan, eikö se ole valheellista? Ainakin itseään kohtaan se olisi väärin: ryhtyisi tekemään jotain, mitä ei oikeasti edes halua tehdä. Sen sijaan jos parisuhde löytyy sellaisen harrastuksen parista, jota itsekin todella haluaa harrastaa, niin silloinhan on löytänyt kumppanin, jolla on ainakin yksi yhteinen kiinnostuksen kohde.

Tarkoit

Enempää tekstiä ei näköjään mahdu lainaukseen. Kommentoin tätä kohtaa: "Mikäli nykyisten miesvoittoisten tai yksinäisten harrasteiden jatkaminen on tärkeämpää kuin seuran löytäminen niin sitten tietenkin jatketaan nykyisiä harrasteita ja jäädään ilman kumppania"

Niin, tai siis täydennettynä: "sitten tietenkin jatketaan nykyisiä harrasteita ja saatetaan jäädä ilman sellaista kumppania, joka harrastaisi samoja nykyisiä harrastuksia". Ei kai ole kirkossa kuulutettu, että ainoa paikka, josta se kumppani voi löytyä, on harrastuksen parista?