Kuvailkaa ensimmäinen päivänne kun muutitte HELSINKIIN
Kommentit (57)
Kymmeniä vuosia sitten isän ja veljen kanssa erään serkun soluasuntoon lattialle maate ilman patjaa. Serkun kämppä oli meille luovutettu toisen serkun toimesta ilman haltijan lupaa, ja tämä pikkusielu uskovainen tuli mussuttamaan seuraavana päivänä. Luulen, että sen mulkku matikan opiskelija solukaveri oli ilmoittanut kutsumattomista vieraista. Oltiin sentään se yksi yö muistaakseni ja siitä liuettiin johonkin tilapäissuojiin. Kaveri uusille työkavereilleen, isä junalla kotiin ja minä toisen serkun kämpille, sen joka tämän tilapäisyön oli meille järjestänyt.
Että haista paska, Mikko!
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä ei voi kuin vihata!
Miksi ihmeessä? Minä rakastan 45 vuoden kokemuksella, tulin maalta, juorujen pesästä.
Helsinki oli aluksi vieras ja iso, oli yksinäistä se koko kesä 80-luvulla. Töihin ylihuomisesta. Kartta kädessä piti paikat etsiä. Nyt en pois lähtisi, jos ei ma.mu.tulva liian laveaksi äidy.
Oli kaunis aurinkoinen syysruskainen päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä ei voi kuin vihata!
Miksi ihmeessä? Minä rakastan 45 vuoden kokemuksella, tulin maalta, juorujen pesästä.
Minua on kohdeltu siellä niin huonosti etten ikinä anna anteeksi!
Vierailija kirjoitti:
En muista koska eka päivä oli kättärillä.
Mulla taas kuulemma Naikkarilla, mutta en itse muista.
Hoasin soluasunto piti olla odottamassa mutta ei sitten ollutkaan. Pieni paniikki iski maalaistytölle ja soitin puhelinkioskista koululle, etten voikaan aloittaa opintoja. Olin saanut opiskelupaikan varasijalta kun lukuvuosi oli jo alkanut. Koululta soittivat Hoasille ja soluhuone järjestyi Kontulasta. Itäkeskuksen Anttilasta kävin ostamassa patjan ja kuskasin sen metrossa kämpille. Seuraavana aamuna kouluun. Vuosi oli 1992, myöhemmin valmistuin sitten sairaanhoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiä ei voi kuin vihata!
Miksi ihmeessä? Minä rakastan 45 vuoden kokemuksella, tulin maalta, juorujen pesästä.
Kyllä minä ennemmin juorut kestän kuin avoimen paskamaisen käytöksen.
Ketjussa on kokonaan unohdettu että syntymä Heseissä ei tarkoita sitä että olisi asunut siellä.
Tamperelaisena Kallio oli jännittävä paikka nuorena. Vieläkin toki Stadis duunis, vaikka en asu siel enää.
Oksensin vähän suuhuni kun astuin junasta. Ulkomaalaisia narkkareita ja juoppoja kaikki paikat täynnä.
Ajeltiin lava-autolla Töölöön, siirrettiin kamat kamat asuntoon, käytiin hakemassa pizzat alakerran pizzeriasta ja avattiin skumppa. Olen viihtynyt jo yli 30 vuotta, muuttanut keskustasta lähiöön perheen kasvaessa ja seuraavaksi ehkä sitten takaisin keskustaan, kun lapset muuttavat pois kotoa.
HOAS:n opiskelijakämppään muutin, jo aikaisemmin opinnot aloittaneen lapsuudenystäväni kämppäkaveriksi. Asunto oli Kivikossa mutta uudessa talossa (elettiin 90-luvun alkua), mielestämme asunto oli tosi kiva. Heti ekana iltana suuntasimme juhlimaan silloiseen Arkadiaan eli Arkkuun (olimme 19- ja 20-vuotiaat). Olin innoissani aloittamassa aikuiselämää. Yliopisto-opinnot alkoivat muutaman päivän päästä, alanvalinta osoittautui vääräksi mutta onneksi tuolloin oli vielä suhteellisen helppo vaihtaa pääainetta.
Kauhea päivä. Kauheat kolme vuotta.
Synnyin Helsingissä. Parkanon ensi itkun