Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi nykylapset kuormittuu niin helposti?

Vierailija
14.08.2025 |

Otsikko kertookin paljon. Toivoisin keskustelua siitä, onko muut huomanneet kuinka lapset ja nuoret ei enää jaksa sitoutua mihinkään (esim.harrastukset), ja koulukin on niin ylitsepääsemättömän raskasta. Kaikki on kuormittavaa ja ylitsepääsemätöntä. Monilla on mielenterveysongelmia.

Minun lapsuudessani 2000 luvulla ei ollut mitään ongelmia jaksaa koulua ja tavoitteellista harrastusta. Oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että kaikki kaverinikin harrastivat jotain minimissään 3 kertaa viikossa, yleensä enemmänkin. Oli hyvin erikoista, jos joku ei harrastanut mitään (ellei ollut rahallinen este).

Itse olin koko lapsuuteni/nuoruuteni kilpaurheilija, ja treenasin parhaimmillaan yli 10 tuntia viikossa. En kokenut olevani millään tapaa kuormittunut, vaikka olenkin adhd (ei lääkityksiä). Koulu ei oikein kiinnostanut, mutta 8 keskiarvolla menin. Olisi ollut aikaa kyllä panostaa, jos olisi halunnut.

Nykyään jopa 2-3 kertaa viikkoon harjoittelua kauhistellaan vanhempien toimesta, ja lapset/nuoret tuntuvat muutenkin väsyvän ja kuormittuvan kaikesta. Miksi? Mitä on tapahtunu?

Vanhemmat myös puhuvat kuinka valtavan raskasta koulu on, mutta kukaan ei ole tarkentanut mikä siellä on raskasta.

Onko jokin asia kouluissa muuttunut radikaalisti? Mikä se asia on?

Tämä ei ole rehentelyä tai viisastelua, vaan aitoa kiinnostusta että miksi olemme tässä tilanteessa. Meillä ei ole lapsia, joten en tiedä mitä kouluissa tapahtuu.

Lapsilla ja nuorilla on myös järkyttävän huono kunto, mikä on todella huolestuttavaa.

Mitä on tapahtunut meidän nuorisolle?

Kommentit (88)

Vierailija
61/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä oli muutama päivä sitten pitkä ketju siitä, miten vanhempien mielestä lapsen ja nuoren ei tarvitse harrastaa mitään. Lueskelin ihmetyksen vallassa. 



Kohtuus kaikessa. Tutkijat ovat huomanneet, että lapsesta lähtien aikuisten ohjaamissa harrastuksissa paljon käyneet ja vähän vapaata leikkiä leikkineet ovat kaikista avuttomimimpia, ahdistuneempia ja masentuneimpia ikäluokissaan. 2000-luvun pakkomielle turvallisuudesta on ajanut jopa suomalaiset lapset lukuisten harrastusten kierteeseen sen sijaan, että oltaisiin niissä leikkipuistoissa jne. Lasu-uhka estää lapsia oppimasta esimerkiksi puuhun kiipeämistä. Se rajoittaa lasten luontaista liikkumista. Vanhemmat pelkäävät lasua ja sen vuoksi rajoittavat etenkin lasten motoriikkaa kehittäviä leikkejä liikaa. Pisteeksi iin päälle tuli pandemian myötä pelko siitä

Mitä pelättävää lasussa? Kuvittelet että se tulee leikkipuistossa leikkimisestä?

Lasu voi tulla ihan mistä vaan sellaisesta mistä ihmiset pahoittavat mielensä. Siksi ihmiset välttelevät kaikkea mahdollista epäkorrektiksi tulkittavaa kun ovat julkisilla paikoilla lapsensa kanssa. Tämä on ilmiantoyhteiskunnan arkea.

Vierailija
62/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöoppiminen, itseohjautuvuus vaatimus, meluisat yhteistilat, joissa useita kymmeniä lapsia

Miten tuo itseohjautuvuus toimii käytännössä esim.ala-asteella? Tai yläasteella?

Ei se toimikaan. 13-vuotiaalle murrosiän myrskyissä heittelehtivälle annetaan ohje tee nämä matematiikan sadat tehtävät itsenäisesti ja palauta 15.12. Juu ei. Ei ominakaan kouluaikoina kasarilla tuo olisi onnistunut. Tai laitetaan 8-vuotias reflektoimaan omaa sosiaalista toimintaansa pitkällä kaavakkeella. Energiaa ei käytetä enää itse asian, vaikka kertotaulun, opettelemiseen vaan kaikkeen oheissälään. Esitelmässä asiasisältö ei ole se juttu vaan visuaalinen näyttävyys. Ekaluokalla ei ole lukujärjestystä, koska ei tiedetä mitä tehdään. Wilmaa pitää seurata koko ajan, koska kaikki muuttuu. Lukiossa on nopeuspeliä tietokoneella mille ensi vuoden kursseille mahtuu, mikä ratkaisee mitä ehtii kirjoittaa. Stressi ja kuormitus ei tule itse opiskeltavista asioista vaan kaikesta turhasta. Lisäksi alakoulussa ei vaadita paljon, esim. oikeinkirjoitussääntöjen noudattamista, koska pitää olla kivaa. Yläkoulussa nuori voi sitten opetella välimerkkien käytön, ei se enää alakoulun opettajaa nappaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöoppiminen, itseohjautuvuus vaatimus, meluisat yhteistilat, joissa useita kymmeniä lapsia

Miten tuo itseohjautuvuus toimii käytännössä esim.ala-asteella? Tai yläasteella?

Lisäksi alakoulussa ei vaadita paljon, esim. oikeinkirjoitussääntöjen noudattamista, koska pitää olla kivaa.

Positiivinen pedagogiikka on pilannut paljon.

Vierailija
64/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsilta ei vaadita nykyään juuri mitää, ei kotona, eikä koulussa. Tärkeää olisi ihan rpienestä pitäen antaa pikku vastuita ja lisätä niitä iän mukaan. 

Olen yläkoulun ope ja palavereissa yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa lähdetään liian nopeasti tekemään vaatimustason alentamista, koulupäivän lyhentämistä, koejärjestelyjä jne. Ymmärrän, ettei teini-ikäisen kanssa ei voi aloittaa kaikkea alusta. Mutta esimerkiksi ahdistuksen hoitaminen on suurelta osin sitä, että harjoitellaan turvallisesti ahdistavista tilanteista selviämistä. Jos et siedä pettymyksiä, vaatimuksia, ikäviä tunteita - elämä tulee olemaan liian vaikeaa.

Vierailija
65/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen huomannut että vanhemmilla ei riitä kiinnostus ja kai aika sos.median ym. vuoksi elää lapsen kehityksen mukaan vaan retuutetaan lapsia paikasta toiseen autoon naulittuna istuimeen. Kun autosta otetaan pois äiti vaatii heti lasta menemään reippaasti jonnekin härveliin, kävelemään taas kerran ostoskeskukseen jossa ei ole oikeesti lapsen kehitykselle mitään muuta kun sitä turhaa roinaa. Vanhemmat luulee että lapset on kiinnostuneita samoista asioista kun hekin. 

Vierailija
66/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se ole pelkästään lapset. Nyt on joku ylimääräinen kuormittava tekijä kuomittamassa aikuisiakin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset väsytetään pakottamalla aikuisten kiireeseen ja elämän rytmiin. Lasten pitää saada olla lapsia, leikkiä ja elää huoletonta mielikuvitusrikasta ja turvallista elämää.

Vierailija
68/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maailma on kuormittavampi, monella tapaa. Koulut usein selvitymishelvettejä vaikkei koulutyöhön panostaisikaan.

Mun 13 v on nyt rauhallisemmassa luokassa yläkoulussa, mutta alakoulun aikana hänen luokalla oli sankari, joka heitteli tuoleja, pulpetteja ja jakeli tappouhkauksia ihan rutiinina. Koulussa oli useamnan kerran 5 - 6 -luokkien aikana komennettu kaikki luokat sisälle ja ovet lukkoon tän yhden tyypin takia.

Nyt yläkoulussa tän luokan oppilailta puretaan tuen ja erityisen tuen tarpeen päätöksiä.

Tämä yhtenä esimerkkinä.

Some ja pelit ovat myös hyvin erilaisia kuin vuosikymmen saati kaksi sitten. Nopearytmisiä, koukuttavia, kuluttavia. Moni ei saa pidettyä lasta tarpeeksi irti niistä.

Niin niitä kolmiportaisen tuen päätöksiä puretaan nyt siksi, että uusi laki ei tunne sellaisia! Eli pelkkää byrokratiaa, mutta tukea tarvitsevien pitäisi sitä edelleen käytännössä saada.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaverivanhemmuus ja se että lapselta ei vaadita mitään. Kaikessa mennään lapsen ehdoilla ja silitellään päätä.  Kun nämä kasvavat nuoriksi aikuisiksi mielenterveysongelmat tulevat räjähtämään vielä nykyisestä ja työkyvyttömien määrä kasvaa. 

Vierailija
70/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsilta ei vaadita nykyään juuri mitää, ei kotona, eikä koulussa. Tärkeää olisi ihan rpienestä pitäen antaa pikku vastuita ja lisätä niitä iän mukaan. 

Olen yläkoulun ope ja palavereissa yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa lähdetään liian nopeasti tekemään vaatimustason alentamista, koulupäivän lyhentämistä, koejärjestelyjä jne. Ymmärrän, ettei teini-ikäisen kanssa ei voi aloittaa kaikkea alusta. Mutta esimerkiksi ahdistuksen hoitaminen on suurelta osin sitä, että harjoitellaan turvallisesti ahdistavista tilanteista selviämistä. Jos et siedä pettymyksiä, vaatimuksia, ikäviä tunteita - elämä tulee olemaan liian vaikeaa.

Koulukuri on poistettu ja tilalle on otettu tuo tukemissirkus. Jos oppilas ei hoida hommiaan niin sitten vaan tuetaan, tuetaan ja tuetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiöoppiminen, itseohjautuvuus vaatimus, meluisat yhteistilat, joissa useita kymmeniä lapsia

Miten tuo itseohjautuvuus toimii käytännössä esim.ala-asteella? Tai yläasteella?

Lisäksi alakoulussa ei vaadita paljon, esim. oikeinkirjoitussääntöjen noudattamista, koska pitää olla kivaa.

Positiivinen pedagogiikka on pilannut paljon.

Tämä välinpitämättömyys näkyy aikuistenkin kirjoitusharrastuksessa. Kuinka monta luovan kirjoittamisen opasta alkaakaan tyyliin "pelko pois, nyt ei olla ahdistavilla koulun äidinkielen tunneilla, joten emme piittaa oikeinkirjoituksesta". Ehkä opetus on joskus ollut traumoja aiheuttavaa, mutta nyt on menty toiseen äärilaitaan. Ymmärrän, että alakoulu on kaikin puolin kehittymistä, ei vain kouluaineita, mutta kenen etu on, että nämä "pommit" ovat sitten vain yläkoulun opettajien harmina. Jos vaikka lukioonkin haluaa, on esim. se säällinen oikeinkirjoitus kuitenkin opeteltava. 

Oikeinkirjoitusesimerkki on oman lapseni koululuokalta. Menihän siltäkin luokalta (oppilaita n. 25) aikanaan peräti viisi lukioon. Mutta kivaa oli joo, kun ei pää rasittunut. (En tietysti tarkoita, että amis olisi huono paikka. Toinen lapseni meni sinne. Mutta ehkä periaatteessa aika tasan jakautuu yleensä kiinnostus teoreettisempiin ja käytännöllisempiin juttuihin. Eli olihan se poikkeava luokka.)

 

Vierailija
72/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maailma on kuormittavampi, monella tapaa. Koulut usein selvitymishelvettejä vaikkei koulutyöhön panostaisikaan.

Mun 13 v on nyt rauhallisemmassa luokassa yläkoulussa, mutta alakoulun aikana hänen luokalla oli sankari, joka heitteli tuoleja, pulpetteja ja jakeli tappouhkauksia ihan rutiinina. Koulussa oli useamnan kerran 5 - 6 -luokkien aikana komennettu kaikki luokat sisälle ja ovet lukkoon tän yhden tyypin takia.

Nyt yläkoulussa tän luokan oppilailta puretaan tuen ja erityisen tuen tarpeen päätöksiä.

Tämä yhtenä esimerkkinä.

Some ja pelit ovat myös hyvin erilaisia kuin vuosikymmen saati kaksi sitten. Nopearytmisiä, koukuttavia, kuluttavia. Moni ei saa pidettyä lasta tarpeeksi irti niistä.

1980-luvulla luokassani ala-asteella oli kyllä heitä, jotka heittivät tunnilla pulpetteja, hakkasi toisia, riehui ja uhkaili. Siihen aikaan heidät sai laittaa nurkkaan seisomaan, jälki-istuntoon, reksin puhutteluun ja jättää luokalle. Nykyään häiriintyneitä hyysätään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä ketjussa on hyviä ajatuksia.

Omat teinini olen kasvattanut 80 -luvun kasvatusopeilla, eli samoilla millä minut kasvatettiin. Meillä on aina ollut rytmi, nukuttu paljon ja harrastettu erilaisia lajeja. Vapaa-aika on ollut lähinnä luovaa tekemistä, digilaitteet + some ruutuajan takana.

Ero heidän luokkakavereihinsa on valtava. Itseasiassa minun lapseni toimivat nyt monelle ahdistuneelle kaverilleen jonkinlaisena "emotional support animal" -tyyppeinä. Eli kuuntelevat päivät pitkät heidän valitustaan. Ei sekään ole oikein, mutta mitä tehdä, kun vaikuttaa siltä, ettei heidän lähipiirissään ole kovinkaan montaa samalla lailla tasapainoista nuorta mitä he itse ovat.

 

Vierailija
74/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heidän vanhempansa ovat jättäneet tärkeimmän tehtävänsä hoitamatta. Se on tuottaa lapsille ns. turvallisia pettymyksiä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heillä (tai siis heidän vanhemmillaan) on perusasiat hukassa. Uni, ravinto, liikunta ja rakkaus rajojen kera. 

Vierailija
76/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Johtuisiko suurin osa ongelmista kelvottomista vanhemmista?

Lisäksi ilmansaasteet, poksahtanut Tchernopilvi yms.

Isoin paha: Some.

Vierailija
77/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, maailma on monimutkaistunut aika paljon sitten sinun lapsuutesi. Kaikkien vanhempien on myös hyvä muistaa, että raskauden aikainen tupakointi ja huono ruokavalio (ultraprosessoitu) altistavat lasta esim.nepsyoireille. Vanhemmuus on monilla myös hukassa ja päiväkodit ja koulut on nykyään lapsille ihan kammottavia paikkoja meluisuuden ja integraation vuoksi.

Jotenkin ärsyttää tuo ap:n omahyväisyys minun lapsuudessani Jotenkin tulee vaikutelma, että syyllistät ja vastuutat nykyajan lapsia ja nuoria kaikista heidän ongelmistaan.

Vierailija
78/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heikko psyyke joka johtuu mt ongelmista case closet.

Vierailija
79/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lässyvanhemmat ja vapaata kasvatusta harrastavat vanhemmat mahdollistavat tämän. Kaikki tehdään lasten puolesta ja heitä paapotaan. 3-vuotiaan ei tarvitse kerätä leluja takaisin laatikkoon eikä lapsille anneta vastuuta muutenkaan. Lapset kasvavat puhelimen ääressä ja tämä on tultu nähtyä 2009- vuoden jälkeen syntyneissä lapsissa. 

Peruskäytöstavat eivät kehity eikä muutenkaan sosiaaliset kanssakäymiset kun silmät ovat kokoajan ruudulla. 

Vierailija
80/88 |
14.08.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei rakkautta eikä rajoja.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän neljä kuusi