Miksi nykylapset kuormittuu niin helposti?
Otsikko kertookin paljon. Toivoisin keskustelua siitä, onko muut huomanneet kuinka lapset ja nuoret ei enää jaksa sitoutua mihinkään (esim.harrastukset), ja koulukin on niin ylitsepääsemättömän raskasta. Kaikki on kuormittavaa ja ylitsepääsemätöntä. Monilla on mielenterveysongelmia.
Minun lapsuudessani 2000 luvulla ei ollut mitään ongelmia jaksaa koulua ja tavoitteellista harrastusta. Oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että kaikki kaverinikin harrastivat jotain minimissään 3 kertaa viikossa, yleensä enemmänkin. Oli hyvin erikoista, jos joku ei harrastanut mitään (ellei ollut rahallinen este).
Itse olin koko lapsuuteni/nuoruuteni kilpaurheilija, ja treenasin parhaimmillaan yli 10 tuntia viikossa. En kokenut olevani millään tapaa kuormittunut, vaikka olenkin adhd (ei lääkityksiä). Koulu ei oikein kiinnostanut, mutta 8 keskiarvolla menin. Olisi ollut aikaa kyllä panostaa, jos olisi halunnut.
Nykyään jopa 2-3 kertaa viikkoon harjoittelua kauhistellaan vanhempien toimesta, ja lapset/nuoret tuntuvat muutenkin väsyvän ja kuormittuvan kaikesta. Miksi? Mitä on tapahtunu?
Vanhemmat myös puhuvat kuinka valtavan raskasta koulu on, mutta kukaan ei ole tarkentanut mikä siellä on raskasta.
Onko jokin asia kouluissa muuttunut radikaalisti? Mikä se asia on?
Tämä ei ole rehentelyä tai viisastelua, vaan aitoa kiinnostusta että miksi olemme tässä tilanteessa. Meillä ei ole lapsia, joten en tiedä mitä kouluissa tapahtuu.
Lapsilla ja nuorilla on myös järkyttävän huono kunto, mikä on todella huolestuttavaa.
Mitä on tapahtunut meidän nuorisolle?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa virikkeitä. Kasvaminen vaatii rauhaa ja lapsilta on viety kasvurauha. Kännykät ja muut ruuudut minimiin ja tilalle aikaa leikkiä ja olla kavereiden kanssa ja myös osallistua kodin töihin ikätasoisesti aikuisten mukana. Siis lapset mukaan siivoamiseen, remonttiin, marjametsään, ruuanlaittoon...
Viimeinen lause on kaunis ajatus, mutta arkisiin asioihin osallistaminen ei ainakaan arkena onnistu. Ne yöunet, näet.
Kyllä onnistuu. 3 lapsen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ihmetellä? Nykyään jo vaippaikäiset tapittaa jatkuvasti älylaitteita, edes ruokahetkeä ei rauhoiteta vaan jatkuvasti on adhd-meininki päällä.
Just eilen ravintolassa viereiseen pöytään tuli lapsiperhe, pikkupiltille laitettiin samantien puhelimeen pyörimään joku lastenohjelma, volat ihan täysillä, koko ravintola sai kuunnella sitä mölyä ja rasittavaa rallatusta. Olis tehnyt mieli sanoa niille vanhemmille että nyt se mölytoosa kiinni, keskittykää ruokailuun ja antakaa muillekin ruokarauha.
Kyse on siitä, että usein ainoa keino estää lapselta riehuminen, karkailu ja muu häiriökäytös on se, että ruutuun laitetaan lastenohjelma pyörimään. Enää ei eletä sitä aikaa, kun riehuvaa pikkupilttiä tukistettiin tai laitettiin se seinän viereen penkille jäähylle.
Jos ei ole mikään kehitysvam'mainen niin se on oikeasti vaan kasvatuksesta kiinni. Joillekkin lapsille pitää tehdä toistoja enemmän kuin toisille, mutta kyllä ne oppii olemaan. Ja ilman väkivaltaa.
Lapset pilalle passattuja, saavat päättää asioista, joista eivät edes mitään ymmärrä. Vanhemmat, ottakaa vastuunne vakavasti. Ja olkaa lastenne kanssa ILMAN ÄLYLAITTEITA!
Aloittajan lapsuudessa 2000-luvulla??? Eli ihan lapsi edelleen.
Miten voi olla, että noin nuori on jo "mitä tästä nykynuorisosta tulee"-iässä? Tätiytym7nen tapahtuu yleensä myöhemmin.
Mutta se tapahtuu. On tapahtunut aina kautta historian ja tulee tapahtumaan jatkossakin.
Mutta maailma vaan jatkaa kulkuaan. Ja seuraava sukupolvi päivittelee löysää ja laiskaa nykynuoriso. Ja jokainen sukupolvi lisää vielä, että Mutta nyt se vasta on oikeista huonoa nuorisoa...
T. Tätiydeltä välttynyt lukemisen ansiosta ja 2000-luvun lasten äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ihmetellä? Nykyään jo vaippaikäiset tapittaa jatkuvasti älylaitteita, edes ruokahetkeä ei rauhoiteta vaan jatkuvasti on adhd-meininki päällä.
Just eilen ravintolassa viereiseen pöytään tuli lapsiperhe, pikkupiltille laitettiin samantien puhelimeen pyörimään joku lastenohjelma, volat ihan täysillä, koko ravintola sai kuunnella sitä mölyä ja rasittavaa rallatusta. Olis tehnyt mieli sanoa niille vanhemmille että nyt se mölytoosa kiinni, keskittykää ruokailuun ja antakaa muillekin ruokarauha.
Kyse on siitä, että usein ainoa keino estää lapselta riehuminen, karkailu ja muu häiriökäytös on se, että ruutuun laitetaan lastenohjelma pyörimään. Enää ei eletä sitä aikaa, kun riehuvaa pikkupilttiä tukistettiin tai laitettiin se seinän viereen penkille jäähylle.
Jos ei ole mikään kehitysvam'mainen niin se on oikeasti vaan kasvatuksesta kiinni. Joillekkin lapsille pitää tehdä toistoja enemmän kuin toisille, mutta kyllä ne oppii olemaan. Ja ilman väkivaltaa.
Mainitsemasi kasvatus vaatii usein noin 10.000 toistoa eikä sekään välttämättä riitä vaan lapsi saattaa lopettaa kielletyn käytöksen vasta isoksi kasvettuaan.
Sitä odotellessa ympäristö kärsii lapsen häiriköinnistä ja vanhempien auktoriteetti romuttuu, kun jauhetaan aina samasta asiasta eikä lapsella ole aikomustakaan totella.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan lapsuudessa 2000-luvulla??? Eli ihan lapsi edelleen.
Miten voi olla, että noin nuori on jo "mitä tästä nykynuorisosta tulee"-iässä? Tätiytym7nen tapahtuu yleensä myöhemmin.
Mutta se tapahtuu. On tapahtunut aina kautta historian ja tulee tapahtumaan jatkossakin.
Mutta maailma vaan jatkaa kulkuaan. Ja seuraava sukupolvi päivittelee löysää ja laiskaa nykynuoriso. Ja jokainen sukupolvi lisää vielä, että Mutta nyt se vasta on oikeista huonoa nuorisoa...
T. Tätiydeltä välttynyt lukemisen ansiosta ja 2000-luvun lasten äiti
Olen aina luullut että nämä moititut nykynuoret on näitä minun 2000-luvun lapsia...
Raudanpuute on todella yleistä etenkin teinitytöille ja sitä on lääkäreiden vaikea huomata ja hoitaa. Aiheuttaa vakavia jaksamisen ongelmia uupumuksen takia.
Toki on myös muita syitä väsymykseen
Älylaitteet eivät selitä kaikkea, mutta ison osan kyllä. Lyhyiden videoiden katselu ja nopeatempoiset pelit eivät todellakaan rentouta ja edistä palautumista, vaikka niiden kuluttaminen onkin palkitsevaa. Tosiasiassa aivojen työtila ns. toiminnanohjaus verkko on jatkuvasti aktiivinen älylaitteita käytettäessä, ja aivot kuormittuvat. Aivoille lepotila tarkoittaa juuri sitä tylsyyttä, jota ei nykyään siedetä ede kokonaisia minuutteja, eli tuijottelua tyhjyyteen, mietiskelyä, hengittelyä ja vain olemista, tai jonkin sellaisen tekemistä johon voi uppoutua, mutta on itsessään virikkeetöntä, kuten piirtely tms. Tällöin aivojen lepoverkko on aktiivinen, ne palautuvat ja hermosto rauhoittuu. Se, että vapaat hetket käytetään älylaitteiden parissa tarkoittaa käytännössä sitä, että aivot työskentelevät koko valveillaoloajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ihmetellä? Nykyään jo vaippaikäiset tapittaa jatkuvasti älylaitteita, edes ruokahetkeä ei rauhoiteta vaan jatkuvasti on adhd-meininki päällä.
Just eilen ravintolassa viereiseen pöytään tuli lapsiperhe, pikkupiltille laitettiin samantien puhelimeen pyörimään joku lastenohjelma, volat ihan täysillä, koko ravintola sai kuunnella sitä mölyä ja rasittavaa rallatusta. Olis tehnyt mieli sanoa niille vanhemmille että nyt se mölytoosa kiinni, keskittykää ruokailuun ja antakaa muillekin ruokarauha.
Kyse on siitä, että usein ainoa keino estää lapselta riehuminen, karkailu ja muu häiriökäytös on se, että ruutuun laitetaan lastenohjelma pyörimään. Enää ei eletä sitä aikaa, kun riehuvaa pikkupilttiä tukistettiin tai laitettiin se seinän viereen penkille jäähylle.
Kommenttisi kuvastaa nykyvanhemmuutta hyvin. Minkäänlainen vaivannäkö on poissuljettu, ei jakseta opettaa eikä kasvattaa. Laitetaan vaan joku toosa pyörimään ja sillä hyvä.
Aistiärsykkeitä on liikaa. Aikuisetkin kuormittuvat. Osa ei kestä ollenkaan äänimaailmaa, kilinää kolinaa, liikennettä joka on kasvanut, jyrinää, keinovaloa joka on kirkkaampaa läpitunkevampaa, on monia konsertteja vuodessa joka kaupungissa ja kaikkea markkinamiesten juttuja. Myös sähköiset laitteet ja kuka tarvitsee seinän kokoisen television. Luonto voi olla aikuiselle helpottava juttu, sen positiiviset puolet, ei huonot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ihmetellä? Nykyään jo vaippaikäiset tapittaa jatkuvasti älylaitteita, edes ruokahetkeä ei rauhoiteta vaan jatkuvasti on adhd-meininki päällä.
Just eilen ravintolassa viereiseen pöytään tuli lapsiperhe, pikkupiltille laitettiin samantien puhelimeen pyörimään joku lastenohjelma, volat ihan täysillä, koko ravintola sai kuunnella sitä mölyä ja rasittavaa rallatusta. Olis tehnyt mieli sanoa niille vanhemmille että nyt se mölytoosa kiinni, keskittykää ruokailuun ja antakaa muillekin ruokarauha.
Kyse on siitä, että usein ainoa keino estää lapselta riehuminen, karkailu ja muu häiriökäytös on se, että ruutuun laitetaan lastenohjelma pyörimään. Enää ei eletä sitä aikaa, kun riehuvaa pikkupilttiä tukistettiin tai laitettiin se seinän viereen penkille jäähylle.
Kuules nyt se että joku huithapeli vanhempi tulee ruokaravintolaan huudattamaan jotain älylaitetta on jo itsessään häritsevää muille asiakkaille. Jos ette hallitse jälkikasvuanne niin syökää kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ihmetellä? Nykyään jo vaippaikäiset tapittaa jatkuvasti älylaitteita, edes ruokahetkeä ei rauhoiteta vaan jatkuvasti on adhd-meininki päällä.
Just eilen ravintolassa viereiseen pöytään tuli lapsiperhe, pikkupiltille laitettiin samantien puhelimeen pyörimään joku lastenohjelma, volat ihan täysillä, koko ravintola sai kuunnella sitä mölyä ja rasittavaa rallatusta. Olis tehnyt mieli sanoa niille vanhemmille että nyt se mölytoosa kiinni, keskittykää ruokailuun ja antakaa muillekin ruokarauha.
Kyse on siitä, että usein ainoa keino estää lapselta riehuminen, karkailu ja muu häiriökäytös on se, että ruutuun laitetaan lastenohjelma pyörimään. Enää ei eletä sitä aikaa, kun riehuvaa pikkupilttiä tukistettiin tai laitettiin se seinän viereen penkille jäähylle.
Kommenttisi kuvastaa nykyvanhemmuutta hyvin. Minkäänlainen vaivannäkö on poissuljettu, ei jakseta opettaa eikä kasvattaa. Laitetaan vaan joku toosa pyörimään ja sillä hyvä.
Kyse on siitä että pitää löytää motivaatio lapselle olla hiljaa. Ruudussa pyörivä lastenohjelma tuottaa sen motivaation. Samoin ennen käytetty toruminen + rangaistuksen uhka tuotti sen motivaation. Pelkkä opettaminen ei riitä koska lapsella pitää olla motivaatio totella sitä mitä hänelle on opetettu.
Tuntuu, että kuormitusta pelätään. Sopiva stressi ja väsyminen ei kuitenkaan ole vaarallista, jos on mahdollisuus myös palautua. Mutta ensin pitäisi tehdä jotain, mistä palautuu.
Meidän lapset harrastaa aika paljon, joka päivä perjantaita lukuun ottamatta on jollakulla treenit. En aina edes uskalla sanoa harrastusten määrää, kun sitä aletaan helposti kauhistella ja päivitellä, vaikka emme koe tällaista elämää mitenkään hirveänä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan lapsuudessa 2000-luvulla??? Eli ihan lapsi edelleen.
Miten voi olla, että noin nuori on jo "mitä tästä nykynuorisosta tulee"-iässä? Tätiytym7nen tapahtuu yleensä myöhemmin.
Mutta se tapahtuu. On tapahtunut aina kautta historian ja tulee tapahtumaan jatkossakin.
Mutta maailma vaan jatkaa kulkuaan. Ja seuraava sukupolvi päivittelee löysää ja laiskaa nykynuoriso. Ja jokainen sukupolvi lisää vielä, että Mutta nyt se vasta on oikeista huonoa nuorisoa...
T. Tätiydeltä välttynyt lukemisen ansiosta ja 2000-luvun lasten äiti
Häh? Mä olen ollut milleniumina 12-vuotias ja olen lähemmäs 40. Ei 2000-luvun alussa lapsuuttaan eläneet ole mitään 5-vuotiaita.
Jaa, että lapsetko vain kuormittuu? Työelämä, opiskelu, ruuhkavuodet...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarviiko ihmetellä? Nykyään jo vaippaikäiset tapittaa jatkuvasti älylaitteita, edes ruokahetkeä ei rauhoiteta vaan jatkuvasti on adhd-meininki päällä.
Just eilen ravintolassa viereiseen pöytään tuli lapsiperhe, pikkupiltille laitettiin samantien puhelimeen pyörimään joku lastenohjelma, volat ihan täysillä, koko ravintola sai kuunnella sitä mölyä ja rasittavaa rallatusta. Olis tehnyt mieli sanoa niille vanhemmille että nyt se mölytoosa kiinni, keskittykää ruokailuun ja antakaa muillekin ruokarauha.
Kyse on siitä, että usein ainoa keino estää lapselta riehuminen, karkailu ja muu häiriökäytös on se, että ruutuun laitetaan lastenohjelma pyörimään. Enää ei eletä sitä aikaa, kun riehuvaa pikkupilttiä tukistettiin tai laitettiin se seinän viereen penkille
Toruminen ja rangaistukset ovat opettamista. Jos teet väärin niin siitä tulee seuraus. Enkä puhu mistään tukkapöllyistä vaan tyyliä että kotimatkalla ei käydäkkään leikkipuistossa. Ja puhelimen sijaan lapselle voi antaa vaikka värityskirjan. Siinä on riittämiin hiljaista viihtymistä. Vanhempien lasten kanssa taas voi jutella.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa virikkeitä. Kasvaminen vaatii rauhaa ja lapsilta on viety kasvurauha. Kännykät ja muut ruuudut minimiin ja tilalle aikaa leikkiä ja olla kavereiden kanssa ja myös osallistua kodin töihin ikätasoisesti aikuisten mukana. Siis lapset mukaan siivoamiseen, remonttiin, marjametsään, ruuanaittoon...
Ottakaa selvää termistä brainrot. IS Extrassa käsiteltiin myös dopamiinilähteiden kerrostamista, joka koituu haitaksi niin lasten kuin aikuisten aivoille ja psyykelle. TikTok on opettanut lapset siihen, että saadaan dopamiinipiikki 30-60 sekunnin välein. Se tarkoittaa sitä, että ei pystytä keskittymään syömiseen ilman muita virikkeitä, minkään tekemiseen tai oppimiseen, koska niistä dopamiinipiikit tulevat huomattavasti hitaammin kuin TikTok-videosta.
Siivoaminen, pyykkäys ja pyykkien lajittelu ja paikoilleen vieminen, remontti, ruoanlaitto jne ovat kuin terapiaa aivoille. Kannattaa dopamiiniriippuvaista uudelleenohjelmoida tekemällä tehtävä- ja suorituslistoja. Kun listaa vaikka aamun toimet ja laittaa suoritetun osuuden päälle viivan tai rastin ruutuun, saavat aivot dopamiinipiikin ilman videoita, sokeria, rasvaa, alkoholia, nikotiinia tai huumeita. Listoja ei tehdä paineiden aiheuttamiseksi. Ne tehdään lisäbuustiksi varsinaiselle tekemiselle.
Lumihiutale ja pullamössö sukupolvet ei osaa eikä kestä mitään kun on koko elämänsä kuullut kaverivanhemmilta että on paras kaikessa caikka ei mitään osaisi niin pakostakin siittä ahdistuu kun astuu aikuisuuteen kun siinä vaiheessa vasta ensimmäisen kerran tulee totuus silmille että ne ei olekkaan erioiksia vaan on ihan samanlaisia tavallisia ihmisiä kuin muutkin jolla on velvollisuuksia joita vanhemmat ei enää voi hoitaa näiden puolesta. Tämän jälkeen aletaan itkemään terapeutille masennusta kun huomaa että ei olekkaan universumin keskipiste ja kaikki muut ihmiset ei olekkaan olemassa hänen palvelua varten
Siis noiden pitäisi olla hylättyjä.