Rumuuteni pilaa seksin
Ja koko liiton. Tai itsetuntoni pilaa liiton, jonkun mielestä. Mutta tiedän että varmasti mieheni pitää minua rumana tai ainakin hänestä olisi varmasti kivempi jos olisin kauniimpi. On roikkuvaa vatsanahkaa ja rumat kasvot ja rumat reidet ja rinnat.
Yritän pitää itsestäni ja tiedän että minulla on kehonkuvanhäiriö joka vielä pahentaa tilannetta mutta näen kyllä myös peilistä ja kuvista etten ole mikään kaunotar. Näen myös ihan siskojani tai äitiäni katsomalla ettei kukaan meistä ole.
Se että ystävätär tai joku nettikommentti sanoo että se itsetunto sen kaiken pilaa eikä kroppa! Että pitää olla rohkea, se on seksikästä! Se luo vain lisää paineita koska viimeinen mihin pystyn on jotenkin olla rohkea ja seksikäs. Ei se ole rooli mistä muutenkaan pidän. Voisin oikeasti ottaa eron vain ettei ikinä enää pitäisi päästää ketään lähelle. Mieheni mielestä tämä on ihan älytöntä ja olen kuulemma seksikäs. En tajua miksi pitää valehdella.
Ainoa millä asiaa on saanut vähän autettua on että mies suostui rehellisesti kommentoimaan vartaloani. Myös niitä rumia kohtia joista myönsi että toki maailmassa on seksikkäämpiäkin. Se helpotti koska nyt voin luottaa että kehut ainakin ovat totta kun ei ympäripyöreästi väitetä että vatsamakkara ja roikkunahka olisi seksikkäät.
Pillukin on ruma, kun nyt seksipalstalla ollaan. Sitä ei varsinkaan saa katsoa. Katselen itse sitä ajoittain syvän itseinhon vallassa. Tuntuu että koko keho on aivan epämuodostunut. Ja että mies olisi onnellisempi jos jättäisin hänet, sitäkään en toki hänelle sano.
Kommentit (16)
Maailmassa on nykystandardeilla laskettuna paljon paljon enempi rumia kuin kauniita ihmisiä ja jotenkin suurin osa kuitenkin selviää.
Saako miehesi orgasmin / siemensyöksyn pilluusi nussiessaan? Seisooko hänellä vaikka et koske hänen kulliinsa? Jos vastaukset ovat myönteisiä, sinussa ei ole mitään vikaa. Olet juuri oikea, vaimo hänelle.
Kaikenlaista. Mutta kyllähän viivapillu aikuisella on inhoittava.
Vierailija kirjoitti:
Saako miehesi orgasmin / siemensyöksyn pilluusi nussiessaan? Seisooko hänellä vaikka et koske hänen kulliinsa? Jos vastaukset ovat myönteisiä, sinussa ei ole mitään vikaa. Olet juuri oikea, vaimo hänelle.
Kyllä hän saa ja kyllä hänellä seisoo joskus ihan jos käydään yhdessä suihkussa tai saunomassa. Ja heti jos on jotain toimintaa meidän välillä. Harvoin ehtii löysään kaluun koskea että kyllä se kovana on heti.
Kyllä minä muutenkin tiedän että hän haluaa minua, mutta se ei tee minusta yhtään kauniimpaa omissa silmissäni. Voin myös järkeillä että annan hänen katsoa ja tehdä tiettyjä asioita vaikka ahdistaa. Tosin siinäkin vaikeata löytää tasapaino että milloin olen järkevä enkä anna tämän täysin pilata kaikkea. Ja milloin ennemminkin pakotan itseni ja sitä kautta teen haittaa liitollemme.
Mieheltä jos kysyy niin olen hänelle oikea vaimo. Luojan kiitos hänellä on aivan erilainen kasvatus ja rautainen itsetunto niin ei ihme kyllä ota mitään paineita tästä. Kyllä minä tiedän että itselleni olisi tosi raskasta jos mies vaikka inhoaisi itseään näin. Tositilanteessa vaan en voi itselleni mitään ja vähintään toimin sen epävarmuuden mukaan vaikka onnistuisin pitämään suuni kiinni.
Kuule, sinulla on mies! Hän on valinnut sinut! Nyt vaan romukoppaan nuo itsetunto-ongelmat. Paljon helpompaa elämää saat elää ja miehesikin, kun et vatvo hölmöyksiä mielessäsi.
Se yhdessä oleminen on paljon muutakin kuin ulkonäkö, se on rakkaus, välittäminen, toisen kohteleminen, yhteiset päämäärät, yhteiset unelmat, se on eletyt elämänvaiheet, voi olla lapsia. Uskoisin, että miehellesi nämä asiat merkitsevät enemmän. Voit vaikka kysyä mieheltäsi näistä asioista, mitä hän niistä ajattelee! Voitte keksiä myös muita syitä, jotka vahvistavat suhdettanne, muukin kuin sinun ulkonäkösi. Minusta ulkokuori on katoavaista, mutta se ratkaisee mitä on sisällä ja miten toisiin ihmisiin ja eläimiin suhtautuu.
Joten, kiitä rakkaastasi ja teistä yhdessä tänään!
t. N48sinkku
Ja N48sinkku jatkaa vielä, että kyllä se seksikin saa syvyyttä, kun on hyvyyttä ja yhteydentuntoa henkisesti.
Ap, jos olet siellä, olisi mukava lukea sinun ajatuksiasi viesteistäni.
Hei, 'N48sinkku'.
Tiedän tottakai että saisin helpomman elämän jos vain niinsanotusti heittäisin nämä itsetunto-ongelmat romukoppaan. Kukapa ei. Niin neuvoisin ehkä jotain toistakin. Mutta eihän se niin helposti ole tehty.
Meillä ei ole mieheni kanssa lapsia, ei siis yhdessä eikä erikseen enkä voi lapsia saada. Yhteinen elämä kyllä on, eikä suhde ole edes mitenkään vanha. Emmekä mekään ole vanhoja vielä hetkeen.
Mieheni on kyllä hyvä sanomaan asioita, ei ole oikeastaan sellainen puhumaton ja pussaamaton perusmalli, vaikka muuten on tosi perinteisen miehekäs. Kyllä hän kertoo usein miksi on kanssani ja minäkin kehun häntä ja meillä on tosi kivaa. Ongelmia tulee vain intiimissä kanssa käymisessä. Silloin inho ja ahdistus on sietämätöntä. Mies on puhunut juuri tuosta että tässähän ollaan yhdessä loppuelämä ja sitten vanhana roikkuu mikä kelläkin ja listannut myös kaikkea mikä minussa on ihanaa.
Yritän tätä kyllä työstää. Mm. olen yrittänyt olla yksin edes alasti ja katsoa itseäni. Ja käydä miehen kanssa saunassa ja antaa hänen katsoa kun vaihdan vaatteet. Koska yhdessä kohtaa en siihenkään pystynyt. Mieheni ei luo minulle ainakaan lisäpaineita. Hän on tosi hyväksyvä ja realistinen siitä millainen ihmiskeho on. Eli ainakaan kukaan muu kuin minä ei vertaa kehoani mihinkään muokattuun tai 15 vuotta nuorempaan.
Pitäisi kyllä yrittää olla kiitollinen hyvästä miehestä ja kaikesta siitä mitä meillä on. Jos voisin huomenna herätessä herätä realistisen normaalin itsetunnon kanssa niin tekisin sen. Helpottaisi työelämääkin ja harrastuksia.
Miehesi kuulostaa huipputyypiltä. Mutta tunnistan itsessäsi noita samoja ajatuksia. Olen yli 50v nainen ja kasvatettu ajan hengen mukaan häveliääksi ja kiltiksi. En ole oikeastaan koskaan esim. tutkinut omaa alapäätäni peilin kanssa. Nyt eron jälkeen haluaisin löytää jostain seksiä jossain vaiheessa, mutta tunnen itseni rumaksi ja vanhaksi. Oman kehon epätäydellisyydet tuntuu ylitsepääsemättömään hirveiltä. Vaikka tiedostan etten ole mitenkään ruma enkä esim. ylipainoinen, vaan ihan tavallinen, kiva suomalainen nainen joka laittautuu ja pitää itsestään huolta.Olen nyt 'pakottanut' itseni katselemaan omaa alapäätäni peilistä. Se on mielestäni ruma ja kurttuinen, mutta yritän asettua jonkun miehen asemaan ja ajatella sitä siltä kantilta. Olen ihan varma että kelpaisi juuri sellaisenaan.Silti hirvittää ajatus, että joku näkisi minut alasti. Voisiko joku haluta minua, ajatus tuntuu aivan ihmeelliseltä. Ex-mieheni ei ainakaan halunnut minua enää moneen vuoteen.
Kannattaa varmaan terapiaan päin suunnata. Itse olin joskus samanlainen kuin sinä. Täysin samanlainen. Terapia auttoi ja hyvä mies. Vaikka lopulta, kuka sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. Nykyään hyväksyn kehossani kaiken. Kauneus on katoavaista.Vaikka sitä olisi nuorempana minkälainen malli, niin 40v kun tulee täyteen, se on kaikki jo mennyttä.
Oma ongelma. Pitäisi myös ymmärtää että seksi on kauniiden ihmisten asia
Vierailija kirjoitti:
Kuule, sinulla on mies! Hän on valinnut sinut! Nyt vaan romukoppaan nuo itsetunto-ongelmat. Paljon helpompaa elämää saat elää ja miehesikin, kun et vatvo hölmöyksiä mielessäsi.
Se yhdessä oleminen on paljon muutakin kuin ulkonäkö, se on rakkaus, välittäminen, toisen kohteleminen, yhteiset päämäärät, yhteiset unelmat, se on eletyt elämänvaiheet, voi olla lapsia. Uskoisin, että miehellesi nämä asiat merkitsevät enemmän. Voit vaikka kysyä mieheltäsi näistä asioista, mitä hän niistä ajattelee! Voitte keksiä myös muita syitä, jotka vahvistavat suhdettanne, muukin kuin sinun ulkonäkösi. Minusta ulkokuori on katoavaista, mutta se ratkaisee mitä on sisällä ja miten toisiin ihmisiin ja eläimiin suhtautuu.
Joten, kiitä rakkaastasi ja teistä yhdessä tänään!
t. N48sinkku
Mies ottaa sen, jonka saa. Jotkut sitten saavat sen kymmenennen tai sadannen, jota lähestyy. Vaihtoehto se kai viimeinenkin on.
Ap hyvä, älä kuuntele näitä lannistajia.
Kuuntele heitä, jotka kannustavat.
Minäkin mietin, että terapiasta voisi olla apua, saisit pohtia terapeutin kanssa niitä asioita, jotka ankeuttavat elämääsi. Mistä ne ovat tulleet, mitä ne tarkoittavat, mitä niistä seuraa, ovatko ne ollenkaan totta, jne jne? Hän olisi ulkopuoleinen keskustelukumppani ja peili sinulle. Voisit reilussa hengessä kyseenalaistaa uskomuksiasi ja pilkuhiljaa oppia niistä pois. Se ei tapahdu hetkessä vaan on pidemmän ajan työ. Mutta kannustan siihen!
Voimia sinulle ja hyväksyvien ajatusten läheisyyttä!
T. N48 Sinkku
Terapia voi auttaa tai sitten ei... Samanlaisista ajatuksista kärsin, ja kävin vuosia terapiassa. Siellä opin miksi ajattelen näin, mutta pois en oppinut. Lopetin jossain vaiheessa kun tajusin että rahaa vain menee eikä tulosta tule.
Rumilla naisilla on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa, heidän takiaan kauniit naiset pääsevät parisuhteeseen sukua jatkamaan. Jos kaikki naiset olivat aivan samanlaisia niin miehet eivät tavoittelisi ketään heistä.
Kuulostaapa tutulta, minullakin on usein samanlaisia mietteitä.