Lue keskustelun säännöt.
En ole koskaan ollut rakastunut (44v). Onko mussa jotain vikaa?
12.08.2025 |
Tiedän kyllä, että on olemassa jokin mystinen huuma, jonka suurin osa ihmisistä kokee eläessään ainakin kerran. Mulla on ollut 3 parisuhdetta ja useampi lyhyt juttu, enkä ole koskaan kokenut muuta kuin lievää ihastumista. Mietin mistä tää mahtaa johtua. Ehkä 13-vuotiaana aloitetuista masennuslääkkeistä? Ehkä jostain hormoniepätasapainosta? Ehkä mulla on joku persoonallisuuden häiriö tms?
Harmittaa, kun totta kai haluaisin kokea niin mahtavalta kuullostavan asian :-(
Löytyykö kohtalotovereita?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Olet onnekas.
Olen onnekas kun en ole koskaan ollut rakastunut??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se on normista poikkeavaa jos koskaan ei ole ollut rakastunut. Onko sillä lopulta mitään merkitystä on toinen asia, mutta tavanomaista se ei toki ole. Rakastuminen edes joskus on ihmiselle tyypillistä.
Sehän voi iskeä vaikka huomenna, hormonit hyrähtää kunnolla.Onnea sinun elämään.
Vierailija kirjoitti:
Entäs ihastunut?
Juu ihastunut olen ollut useasti, tosin nämä tunteet on yleensä jo laimentuneet siinä vaiheessa kun/jos on alettu tapailla. En ole kokenut mitään sellaista tarvetta koko ajan kiehnätä toisessa kiinni jne, mitä näitä nyt on tyypillisiä rakastuneiden toimintoja. En ole myöskään missään suhteessa kokenut sellaista, että olisi ollut edes alussa erityisen runsasta intiimiä kanssakäymistä (monta kertaa päivässä tai edes joka päivä).
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täytyy olla kade nyt olisipa tullut oltua yhtä järkevä aina
En mäkään ole ja oon saman ikäinen. Pakkomielteisen ihastunut olen kyllä ollut, mutta rakkautta en ole tuntenut enkä mitään normaalia parisuhdetta. Olen kasvanut rakkaudettomassa perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis voisiko joku nyt vähän avata, että millä lailla se olisi muka hyvä asia jos ei ole koskaan elämässään kokenut rakastumista? Kun minä ihan todella suren tätä asiaa.
ap
"3 parisuhdetta ja useampi lyhyt juttu"
Et varmastikaan pysty pitkäkestoiseen suhteeseen saati rakastumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä TV-sarjassa kuolevan naisen äiti varmisti tyttäreltään, että olihan hän varmasti kokenut miehensä kanssa sen "p*nnaan kuin kanit -vaiheen", ikään kuin se olisi se kaikista hienoin kokemus, jonka elämä voi antaa. Ehkä se onkin, mistä minä tiedän kun en ole sitä kokenut.
Olen kuitenkin siitä onnekas, että olen kokenut syvää rakkautta, välittämistä ja arvostusta parisuhteessa.
ap
Vierailija kirjoitti:
"3 parisuhdetta ja useampi lyhyt juttu"
Et varmastikaan pysty pitkäkestoiseen suhteeseen saati rakastumaan.
Mun nykyinen parisuhden on kestänyt yli 10 vuotta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mäkään ole ja oon saman ikäinen. Pakkomielteisen ihastunut olen kyllä ollut, mutta rakkautta en ole tuntenut enkä mitään normaalia parisuhdetta. Olen kasvanut rakkaudettomassa perheessä.
Mun lapsuudenperhe oli myös monella tavalla "tunnevammainen". Toivottavasti löydät hyvän parisuhteen ja ehkä sen rakastumisenkin!
ap
No ei se rakastuminen sinänsä mitään huumaa ole. Se on vain normaalia suurempaa rakkautta. Toki sitä voi huumaantua onnesta ainakin ajoittain, jos tilanne rakastetun kanssa etenee jotenkin toivottuun suuntaan. Mutta jos asiat menevät tosi huonosti, niin yhtä helvettiähän se sitten on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne ovat vain tunteita ja tunteet menevät ohi ennemmin tai myöhemmin. Et ole menettänyt mitään.
Vierailija kirjoitti:
No ei se rakastuminen sinänsä mitään huumaa ole. Se on vain normaalia suurempaa rakkautta. Toki sitä voi huumaantua onnesta ainakin ajoittain, jos tilanne rakastetun kanssa etenee jotenkin toivottuun suuntaan. Mutta jos asiat menevät tosi huonosti, niin yhtä helvettiähän se sitten on.
No eikös sitä kuitenkin alkuhuumaksi sanota? Olen seurannut läheltä (kateellisena) ystäväni rakastumista ja näyttäähän se ihanalle, kun koko ajan ollaan käsi kädessä tai sylikkäin tms. En tietenkään heitä näe 24/7, eli en tiedä onko koko ajan sellaista.
ap
Rakkaus nyt kerta kaikkiaan on sellaista, että sen takia joutuu kärsimään ennemmin tai myöhemmin. Mitä enemmän rakastaa, sitä enemmän joutuu kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei se rakastuminen sinänsä mitään huumaa ole. Se on vain normaalia suurempaa rakkautta. Toki sitä voi huumaantua onnesta ainakin ajoittain, jos tilanne rakastetun kanssa etenee jotenkin toivottuun suuntaan. Mutta jos asiat menevät tosi huonosti, niin yhtä helvettiähän se sitten on.
No eikös sitä kuitenkin alkuhuumaksi sanota? Olen seurannut läheltä (kateellisena) ystäväni rakastumista ja näyttäähän se ihanalle, kun koko ajan ollaan käsi kädessä tai sylikkäin tms. En tietenkään heitä näe 24/7, eli en tiedä onko koko ajan sellaista.
ap
En ole koskaan oikein ymmärtänyt koko alkuhuuman käsitettä. Kokemukseni mukaan vastarakastuneena ei ole mitenkään sen huumaantuneempi olo kuin sitten, kun on ollut rakastunut pitempään.
13-vuotiaasta asti masennuslääkkeet?!
Juu ei, mietipä mitä ne ovat tehneet kehittymässä oleville aivoillesi.
Voisiko sinulla ap olla kiintymyssuhdetrauma?
Lapsuuden trauma haastaa parisuhdetta salakavalasti rakkaus voi tuntua vaikealta: "Sitä, mitä haluaa, ei voikaan sietää"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lapsuuden-trauma-haastaa-parisuhdet…
Kun mikään ei tuo hyvää oloa näin tunnistat kehityksellisen trauman ja saat apua
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kun-mikaan-ei-tuo-hyvaa-oloa-nain-tun…
Olet onnekas.