Miten toimia ihmisten kanssa jotka toivovat sinun pienentävän itseäsi jatkuvasti?
Olen jo todella vähän tekemisissä mutta sitten kun sattumalta nähdään, ei mulla saisi olla edes mitään kivoja vaatteita, ei mitään kivoja kuulumisia tms. Päivitellään kuinka nyt on milloin mitäkin edistystä tapahtunut omassa elämässäni ja kuitenkin vähätellään jos kerron jotain kuulumista kuten normaaleissa ihmissuhteissa, jopa vaihdetaan kiireen vilkkaa puheenaihetta vaikken päässyt kertomaan oikeastaan yhtään mitään. Mutta se pieni avauskin oli jo liikaa.
Sitten kun katselen ihmisiä tuolla toreilla ja kylillä vaikka kivoissa vaatteissa, tulee mieleen että eipä niiden elämässä taida olla ketään tuomitsemassa ja lyttäämässä maan rakoon, miksi minä löydän aina sellaisia?
Kommentit (63)
Siis sanovatko ihmiset sinulle, että pienennä itseäsi vai oletko niitä, jotka "lukevat" muita ja keksivät muille tunteita ja tarkoitusperiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhu asioistani. Jos kysyy, mitä kuuluu, sanon että ihan ok. Kun et anna tarttumapintaa, sinuun ei saa otetta. Tutki narsismia ja miten niiltä suojaudutaan, toimivat myös normaalissa elämässä, jos vastapuoli on vähän kökkö.
Mutta se on juuri tätä itsensä alentamista jos ei voi edes kuulumisiaan kertoa sen vuoksi että vastapuoli ei suhtaudu niihin kivasti ja kannustavasti. ap
Ai luoja olet ihan toivoton jankkaaja, koita pärjäillä
-eri
Mutta mua nimenomaan ehdotettiin alentamaan itseäni kun kysyin toimintavinkkejä näiden ihmisten kanssa käyttäytymiseen! Ne saivat juuri sen mitä halusivatkin kun en kertonut tarinaa jota aioin. Juuri tämä on se ongelma! ap
Ei sun tarvitse voittaa näitä ihmisiä. Jätät heidät vain omaan arvoonsa.
Jos vain hymistelee, että siinähän tuo menee, ja kyselee vain muiden jutuista ja kommentoi niitä myönteisesti. Suunnitelma kohtaamisia varten.
Vierailija kirjoitti:
Sinä löydät aina sellaisia koska olet saamaton tossu joka ei uskalla a) pitää puoliaan ja b) katkaista välejä jos tarpeen on.
Ap rakastaa olla uhri. Herkkänahkainen narsisti.
Oleta että ovat kehitysvammaisia ja kohtele heitä sen mukaan.
Kertomatta jättäminen ei ole itsensä pienentämistä. Nyt näistä ap,n kommenteista tulee itselle sellainen kuva, että hän haluaisi jotenkin alleviivata omaa menestystään ja elämäänsä mutta saakin väheksyviä töksäytyksiä takaisin.
Voin olla väärässäkin tästä tulkinnasta mutta älä vaan kerro itsestäsi mitään ylimääräistä.
Kuten aiemmin laitoin, niin vastaat lyhyesti etkä jää jutustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Kertomatta jättäminen ei ole itsensä pienentämistä. Nyt näistä ap,n kommenteista tulee itselle sellainen kuva, että hän haluaisi jotenkin alleviivata omaa menestystään ja elämäänsä mutta saakin väheksyviä töksäytyksiä takaisin.
Voin olla väärässäkin tästä tulkinnasta mutta älä vaan kerro itsestäsi mitään ylimääräistä.
Kuten aiemmin laitoin, niin vastaat lyhyesti etkä jää jutustelemaan.
Tosi erikoinen tulkinta, kun asia on niin että esim. vaatteitani kommentoidaan kuten aloituksessa kerroinkin. Taidat aika reippaasti nyt lukea rivien välejä etkä mitä on kerrottu. Eipä yllätä että täällä palstalla näitä lyttääjiä varsinkin on. Luitko ollenkaan avausta? Eikö saa sukulaisen hautajaisissa kertoa tädilleen mitään kuulumisiaan ilman että siitä toinen hermostuu ja rupeaa kohottamaan itseään alkuperäisen kertojan yläpuolelle omilla kokemuksillaan jonka jälkeen vaihtaa puheenaihetta? Ja siihen tulee vain alistua, viis siitä että sun kiva lomareissu jäi jakamatta. ap
Olen jo todella vähän tekemisissä mutta sitten kun sattumalta nähdään, ei mulla saisi olla edes mitään kivoja vaatteita, ei mitään kivoja kuulumisia tms. Päivitellään kuinka nyt on milloin mitäkin edistystä tapahtunut omassa elämässäni ja kuitenkin vähätellään jos kerron jotain kuulumista kuten normaaleissa ihmissuhteissa, jopa vaihdetaan kiireen vilkkaa puheenaihetta vaikken päässyt kertomaan oikeastaan yhtään mitään. Mutta se pieni avauskin oli jo liikaa.
Kuinka hvetin usein yhdessä suvussa on hautajaisia että oikeen ongelma tulee sukulaisten niissä näkemisistä?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hvetin usein yhdessä suvussa on hautajaisia että oikeen ongelma tulee sukulaisten niissä näkemisistä?
Sanoinkin etten ole ollutkaan vuosiin tekemisissä. Tuollainen käytös ei vaan ole mitenkään lähelläkään mun omaa elämää eikä lähipiirini, ei työkavereideni joiden kesken tuetaan ja kuunnellaan ja kehutaan ja tarjotaan olkapäätä puolin ja toisin. Ne kaverit jotka aikoinaan käyttäytyivät vastaavasti, ovat jo kauas jäänyttä elämää mutta olin jopa unohtanut että omat sukulaiset käyttäytyivät näin törkeästi. ap
Mun mielestä tämä on mielenkiintoinen ilmiö, en vain ole osannut antaa tälle pienentämiselle tai lyttäämiselle nimeä.
Ja mun pointti ei ole, miten näitä vältellään tai miten vastataan. Olen kyllä oppinut ja uskon, että ap:kin osaa. Mutta ilmiö on mielenkiintoinen.
Opiskelin lähihoitajasta sairaanhoitajaksi niin tuli kahdelta ihmiseltä kommenttia, ettei kannata, kun on enemmän vastuuta, muttei juuri palkka nouse, pikemminkin häviää kun opiskeluun menee aikaa jonka voisi olla töissä. Näiden ihmisten kanssa en ole tekemisissä, mutta jos olisi pakko olla niin pitäisin vain heitä yksinkertaisina, en ottanut itseeni koska pidän työstäni sairaanhoitajana.
Vaatteisiin liittyvät kommentit yleensä lähinnä huvittavat, ilmeisesti itsellään ei ole mielikuvitusta pukeutua kivasti. Joskus joku on kysynyt miten mulla on rahaa johonkin niin olen kyllä vähän hölmistynyt, että alastiko köyhät yleensä kulkevat. Eikä kyse ollut mistään minkkiturkista. Tuli tunne että vaatteeni olivat liian hienot _minulle_ ja vähän piilovittuilun maku. Mutta kertoo enemmän siitä sanojasta.
Tee tölväisyt näkyviksi. Esim.pyydä toistamaan mitä sanoi tai toista itse, "siis kuulinko oikein..." Ota vierelle "todistaja". Voit myös sanoa suoraan, miltä tuntuu. Esim: Minusta tuntuu todella pahalta, kun puhut puheeni päälle" tai "sanopa nyt suoraan, miksi et halua kuulla...". Älä niele loukkauksia.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tämä on mielenkiintoinen ilmiö, en vain ole osannut antaa tälle pienentämiselle tai lyttäämiselle nimeä.
Ja mun pointti ei ole, miten näitä vältellään tai miten vastataan. Olen kyllä oppinut ja uskon, että ap:kin osaa. Mutta ilmiö on mielenkiintoinen.
Opiskelin lähihoitajasta sairaanhoitajaksi niin tuli kahdelta ihmiseltä kommenttia, ettei kannata, kun on enemmän vastuuta, muttei juuri palkka nouse, pikemminkin häviää kun opiskeluun menee aikaa jonka voisi olla töissä. Näiden ihmisten kanssa en ole tekemisissä, mutta jos olisi pakko olla niin pitäisin vain heitä yksinkertaisina, en ottanut itseeni koska pidän työstäni sairaanhoitajana.
Vaatteisiin liittyvät kommentit yleensä lähinnä huvittavat, ilmeisesti itsellään ei ole mielikuvitusta pukeutua kivasti. Joskus joku on kysynyt miten mulla on rahaa johonkin niin olen kyllä vähän hölmistynyt, että alastiko köyhät yleensä kulkevat. Eikä kyse ollut
Vihdoin joku tajuaa mistä yritän kertoa ja saan vain noita lyttäysvastauksia takaisin. Tuo vaateilmiö juurikin - aivan kuin mut olisi tuupattu johonkin lokeroon ja siellä on pysyttävä rääsyissä eikä saa olla mitään parempaa seppälää edes hautajaisissa vaikka toiset ihmiset pukevat vastaavia ihan vain töihin. Tänään juuri katsoin bussissa naista jolla oli kesämekko ja farkkutakki, että ehei, mulle tuollaisesta asusta tulisi heti sanomista. Sen tuntee nahoissaan kun asia vain ei ole sallittu sulle ja siitä sivalletaan jotenkin heti tilaisuuden tullen. Vaikka tuokin asu oli aivan tavallinen arjen asu ja nainen matkalla ilmeisesti töihin eikä sen kummempiin kinkreihin. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä, jossain vaiheessa, olet solahtanut heidän kanssaan siihen rooliin. Tällaiset ihmiset eivät hyväksy sitä, että voisit olla toisenlainen kuin se mihin rooliin sut on varattu.
Kun olen tuntenut nämä lapsesta saakka niin vähän kiusallista. Nykyään aikuisena elän ihan omaa elämääni ja ystävällisten ihmisten keskellä miettimättä heitä mutta välillä tulee sukutilaisuuksia joissa "pakko" kohdata niin siellä sitten tölvitään. ap
Mikset kerrankin kyseenalaista heidän tölvimisiään?
Eivät ole ehkä ikinä tajunneetkaan tölvivänsä sua, syynä perinteinen suomalainen pönttöys ja ilkeily.
Kysy suoraan, että miksi olette aina niin munapäitä mulle, ootteko kateellisia vai onko kusiaisia pöksyssä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä, jossain vaiheessa, olet solahtanut heidän kanssaan siihen rooliin. Tällaiset ihmiset eivät hyväksy sitä, että voisit olla toisenlainen kuin se mihin rooliin sut on varattu.
Kun olen tuntenut nämä lapsesta saakka niin vähän kiusallista. Nykyään aikuisena elän ihan omaa elämääni ja ystävällisten ihmisten keskellä miettimättä heitä mutta välillä tulee sukutilaisuuksia joissa "pakko" kohdata niin siellä sitten tölvitään. ap
Mikset kerrankin kyseenalaista heidän tölvimisiään?
Eivät ole ehkä ikinä tajunneetkaan tölvivänsä sua, syynä perinteinen suomalainen pönttöys ja ilkeily.
Kysy suoraan, että miksi olette aina niin munapäitä mulle, ootteko kateellisia vai onko kusiaisia pöksyssä?
Kun se tilanne on aina sellainen ettei siellä voi ruveta riitelemään. ap
Yritä saada joku luotettava ihminen kanssasi hautajaisiin. Nämä ikävät Ihmiset yleensä käyttäytyvät paremmin kun on muita paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata lyhyttä elämää tuhlata toksisiin ihmisiin kun mukaviakin löytyy.
Tämä
Minä kanssa usein törmään näihin minua pienentäviin ihmisiin. Sekä miehiin että naisiin.
Tiedän, että ovat pohjimmiltaan säälittävä rassukoita. Mutta aina ei jaksaisi olla kohtelias.
Ei ole alistumista, vaan nimenomaan itsensä suojelua ja rajojen laittamista! Jos kerrot syvimmät haavasi ihan kaikelle kansalle, se on varma että joku nälväisee jotain ikävää! Valitse ihmiset, jotka on sun puolella ja kerro vain heille asiasi. Et pysty vaikuttamaan muiden sanomisiin, mutta voit päättää, kenelle uskoudut. Joillekin ei voi kertoa edes ammattiaan...