Mies ei ymmärrä, että poikien reissut ovat nyt ohi.

Juuri näin. Eihän sua nyt jumalauta voi rannalle jättää. Tottakai änkeät mukaan vaikka miesoletettuna. 

Tämän takia suhteet on paskaa, nainen alkaa käyttään valtaansa päivästä 1. Vittuako se on sulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Heh. Tämä on provo tietysti. Ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja pari vuotta naimisissa ja ollaan kyllä molemmat tehty monia reissuja kaverien kanssa. Itse lähden esim purjehtimaan viikoksi itsekseni, koska miestä ei voisi purjehtiminen vähempää kiinnostaa. 

Ihmiset ovat aivan uskomattomia. Heti, kun ollaan eri mieltä ja oma kokemus erilainen, lytätään aloitus provoksi. En ole ap. En ymmärrä viikon kestäviä "poikien reissuja" pitkässä parisuhteessa. 

Mä tarviin miestä katteleen kun virkkaan puseroo, joka päivä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, että saat asua kohta taas yksin ja poikien reissu 2026 on entistä riehakkaampi. Ihan vinkkinä: älä rajoita miestäsi. Anna hänen pitää ystävänsä. Hyvä parisuhde ei ole sitä että sinä lyöt nyrkkiä pöytään ja kerrot kuinka miehen pitää elää. Jäät aika nopeasti yksin tuolla menolla. Opettele ottamaan toinen huomioon, jos hänkin huomioi sinua.

 

Ai että samaan malliin juostaan maailmalla kun joskus sinkkuvuosina? Älytön ajatus. Meillä on nyt yhteinen koti ja yhteinen elämä. Ei ukon kuulu tässä vaiheessa elämää enää juosta viikkotolkulla maailmalla.

Ap

- olen samaa mieltä ap kanssa. Siksihän sitä pariudutaan että aletaan elämään sen oman kumppanin kanssa. Ja siis pariutuminen ei tarkoita sitä että omia ystäviä ja harrastuksia jätetään, mutta ei enää lähdetä viikon lomareissuille poikaporukalla. Aikuistumaan! Mitä jos nainen sanoisi parisuhteessa, että lähdetään tyttöporukalla Kreikkaan viikoksi. En usko että mies pitäisi siitä ajatuksesta.

Kirjoitustyyli paljastaa provoksi.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitustyyli paljastaa provoksi.

Kirjoituksen sisältö paljastaa provoksi!

Mitä ny yhdestä viikosta suhde kaadu. Etkö itse sit ikinä käy missää.? Tai eikö mies päästä sinua.?

Jos mies on onnellinen ja näkee kavereitaan. Nii se on myös sinulle hyvä asia. Miksi olet noin tyly.?

Pitää olla myös ystäviä vaikka on suhteessa. Muute siitä tulee väkisin tarpomista. Ja loppuu jo ennen kuin ehtii kunnolla alkaa. Kukaan ei voi olla ainut ihminen elämässä joka voi tuoda ilon elämään. Mut voi viedä sen ainaisella valituksella. 

Aloitus kuulostaa keksityltä, mutta pakko kommentoida silti, että ketkä aikuiset näitä "poikien reissuja" oikein harrastavat? Itse tunnen paljon sinkkumiehiä, mutta he eivät koskaan matkusta kavereiden kanssa, vaan aina itsekseen. Naiset tuntuvat enemmän menevän reissuun kaverin kanssa (osittain varmaan turvallisuussyistäkin), mutta en tunne yhtäkään aikuista miestä, joka menisi matkalle kaveriporukassa.

Kyllä oman puolisoni vanha opiskeluporukka tekee vuosittain poikien reissun. Ei nyt ehkä viikkoa sen takia, että työkiireet ovat usein esteenä, mutta ehkä neljä-viisi päivää. Osa porukasta on sinkkuja, osa seurustelee ja pari on naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh. Tämä on provo tietysti. Ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja pari vuotta naimisissa ja ollaan kyllä molemmat tehty monia reissuja kaverien kanssa. Itse lähden esim purjehtimaan viikoksi itsekseni, koska miestä ei voisi purjehtiminen vähempää kiinnostaa. 

Ihmiset ovat aivan uskomattomia. Heti, kun ollaan eri mieltä ja oma kokemus erilainen, lytätään aloitus provoksi. En ole ap. En ymmärrä viikon kestäviä "poikien reissuja" pitkässä parisuhteessa. 

Voi olla harrastus, jota ei Suomessa vli harrastaa. Silloin voi olla viikkotolkullakin pois kotoa vaikka on pari suhteessa. Jotkut asuvat jopa satojen kilometrien päässä toisistaan vaikka ovat parisuhteessa. Suhteita on erilaisia. Heti kortit pöytäön tavatessa.

ei tuollaista kumppania kannata ottaa jokainen tietää että nämä reissut ovat muiden naisten etsintää

Miksi et valinnut tasapainoista ja rauhallista miestä joka ei junttiörvellä tollojen kanssa vaan istuu kanssasi sivistyneesti sisällä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, että saat asua kohta taas yksin ja poikien reissu 2026 on entistä riehakkaampi. Ihan vinkkinä: älä rajoita miestäsi. Anna hänen pitää ystävänsä. Hyvä parisuhde ei ole sitä että sinä lyöt nyrkkiä pöytään ja kerrot kuinka miehen pitää elää. Jäät aika nopeasti yksin tuolla menolla. Opettele ottamaan toinen huomioon, jos hänkin huomioi sinua.

 

Ai että samaan malliin juostaan maailmalla kun joskus sinkkuvuosina? Älytön ajatus. Meillä on nyt yhteinen koti ja yhteinen elämä. Ei ukon kuulu tässä vaiheessa elämää enää juosta viikkotolkulla maailmalla.

Ap

- olen samaa mieltä ap kanssa. Siksihän sitä pariudutaan että aletaan elämään sen oman kumppanin kanssa. Ja siis pariutuminen ei tarkoita sitä että omia ystäviä ja harrastuksia jätetään, mutta ei enä

Aijaa, itse uskon että miestä ei haittaa ollenkaan, vaan olisi sitä mieltä että hyvä että kumppani pitää yhteyttä kavereihinsa ja viettävät aikaa yhdessä.

Vuodessa on kuitenkin 51 muuta viikkoa jolloin voidaan leikkiä kotia.

AP:n kohdalla kyllä vilkkuu varoitusmerkit niin vahvasti ilmassa, että sääliksi käy miestä ellei hän hiffaa lukea merkkejä ja lähde lätkimään. Seuraavaksi alkaa ystävistä eristäminen ja harrastusten rajoittaminen. Ja kohta mies huomaa istuvansa vain kotona ja katsovansa apea ilme naamallaan kun kumppani virkkaa puseroa, kuten jossain kommentissa kirjoitettiin.

"Et saa mennä sinne poikien reissulle! Meidän pitää viettää lomat yhdessä!"

"Kuulostat ihan entiseltä avokilta."

"Mitä?!? Oletko ollut jo minua ennen avoliitossa?"

"En."

Oisitte käyny nää läpi ennen yhteen muuttoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, että saat asua kohta taas yksin ja poikien reissu 2026 on entistä riehakkaampi. Ihan vinkkinä: älä rajoita miestäsi. Anna hänen pitää ystävänsä. Hyvä parisuhde ei ole sitä että sinä lyöt nyrkkiä pöytään ja kerrot kuinka miehen pitää elää. Jäät aika nopeasti yksin tuolla menolla. Opettele ottamaan toinen huomioon, jos hänkin huomioi sinua.

 

Ai että samaan malliin juostaan maailmalla kun joskus sinkkuvuosina? Älytön ajatus. Meillä on nyt yhteinen koti ja yhteinen elämä. Ei ukon kuulu tässä vaiheessa elämää enää juosta viikkotolkulla maailmalla.

Ap

- olen samaa mieltä ap kanssa. Siksihän sitä pariudutaan että aletaan elämään sen oman kumppanin kanssa. Ja siis pariutuminen ei tarkoita sitä että omia ystäviä ja harrastuksia jätetään, mutta ei enä

Kun mää asuin yhdessä mieheni kanssa niin molemmilla oli vapaus lähteä melkein mihin vaan. Miestä ei vaan huvittanut, möllötti aina kotona pelaamassa. Mää jouduin/sain käydä yksin etelässä kun ei suostunut mukaan. En tietenkään vieraissa käynyt, nautin vain vapaudesta tehdä asioita mihin aikaan tahansa, jee!

Änkee messiin tai lähde salaa toiseen paikkaan heti ku on lähtenyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh. Tämä on provo tietysti. Ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ja pari vuotta naimisissa ja ollaan kyllä molemmat tehty monia reissuja kaverien kanssa. Itse lähden esim purjehtimaan viikoksi itsekseni, koska miestä ei voisi purjehtiminen vähempää kiinnostaa. 

Hoitaako miehesi sinun purjehdusreissujesi ajan yhteiset lapsenne? Ilman että sinun täytyy prepata perheelle ruokaa hullun lailla - ja tulla kotiin joka on muuttunut poissaolosi aikana kaaokseksi?

Meillä mies on ihan tasavertainen kodin hoitamisessa kuin minä. Osaa laittaa ruokaa ja itseasiassa siivoaa meillä kotia enemmän kuin minä, koska minulla on pidempiä työpäiviä. Kukaan ei siis kuole nälkään vaikka olen viikon poissa.

Hienoa.  Ette vaikuta sairailta feministeiltä. Noin sen pitääkin mennä. M36