Epätoivoisesti rakastunut mieheen jota en voi saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä ei kutsuta rakastumiseksi vaan ihastumiseksi. 

Ei vaan limerenssiksi. Ja se on yhtä voimakas olotila kuin olisi vetänyt huumeita. Vierottuminen voi kestää jopa 5 vuotta.

Puhuuko joku ihan tosissaan limerenssistä? Huuhaatermi.

 

Limerenssistä on nimenomaan kyse tällaisesta tilanteesta, jossa toinen on toivottovan rakastunut saavuttamattomaan ihmiseen, jota ei voi kokonaan saada syystä tai toisesta. Siihen tarvitaan myös ripaus toivoa, eli se saavuttamaton antaa ymmärtää ja taas pakenee. Ja siihen tarvitaan, että sillä joka on täysin rakastunut siihen saavuttamattomaan, että hänellä on jonkinlainen hylkäystrauma taustalla. Limerenssi siksi, koska suhde ei ole kunnon parisuhde, johon molemmat ovat sitoutuneita täy

Limerenssi on ihan tavallinen rakastuminen, ei jotain muuta.

Jos rakkaus on siitä kiinni, saako vastakaikua vai ei, niin eihän se silloin ole mitään oikeaa rakkautta.

Täydellinen kaiken kontaktin välttäminen. Älä mene samoihin paikkoihin, yritä välttää kohtaamista, älä varsinkaan ota yhteyttä millään tavoin, älä stalkkaa somea jne. Näin kun toimii, noin puolisen vuotta, niin alkaa helpottaa. Se on vaan fakta, ettei aivot jaksa pitää ihastusta yllä loputomiin ilman mitään polttoainetta.

Vierailija kirjoitti:

Täydellinen kaiken kontaktin välttäminen. Älä mene samoihin paikkoihin, yritä välttää kohtaamista, älä varsinkaan ota yhteyttä millään tavoin, älä stalkkaa somea jne. Näin kun toimii, noin puolisen vuotta, niin alkaa helpottaa. Se on vaan fakta, ettei aivot jaksa pitää ihastusta yllä loputomiin ilman mitään polttoainetta.

Tämä. Poissa silmistä. Poissa mielestä. Tämä toimii. Mulla kesti vuoden, mutta sen jälkeen tunteet totaalisen kuolleet eivätkä ikinä palanneet. Tuosta on aikaa jo yli 20 vuotta (olen yli nelikymppinen).

Vierailija kirjoitti:

Jos rakkaus on siitä kiinni, saako vastakaikua vai ei, niin eihän se silloin ole mitään oikeaa rakkautta.

Tämä. Uskomatonta että joku väittää ettei ole oikeaa rakkautta jos ei rakkautta saa takaisin.

Kaikissa ihastumisissa ihminen ihastuu aluksi mielikuvaan, ei sitä vastavuoroisessakaan suhteessa samantien opi tuntemaan toista. Tietysti nuo eroavat siinä, että toisessa ihastuminen jatkuu pidempään, kun ei koskaan pääse vastavuoroisuuteen. Toisessa juttu loppuu, koska toinen on liian erilainen kuin ensivaikutelma tai jatkuu ja muuttuu rakastumiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa ihastumisissa ihminen ihastuu aluksi mielikuvaan, ei sitä vastavuoroisessakaan suhteessa samantien opi tuntemaan toista. Tietysti nuo eroavat siinä, että toisessa ihastuminen jatkuu pidempään, kun ei koskaan pääse vastavuoroisuuteen. Toisessa juttu loppuu, koska toinen on liian erilainen kuin ensivaikutelma tai jatkuu ja muuttuu rakastumiseksi. 

Jaa, minä ihastun ja rakastun ihmiseen, en mielikuvaan.

Up

Ootteko samassa työpaikassa? Tiedän, hankala tilanne. 

Ap, mikä tilanne?

Rakennatte itse itsellenne "ansan", jossa ihastutte vain turvallisesti varattuina oleviin. Sellaisia etäisiä teinimäisiä iiiik ihastuksia.

Samaan aikaan vapaana olevat ja oikea elämä lipuu ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos rakkaus on siitä kiinni, saako vastakaikua vai ei, niin eihän se silloin ole mitään oikeaa rakkautta.

Tämä. Uskomatonta että joku väittää ettei ole oikeaa rakkautta jos ei rakkautta saa takaisin.

Yksipuolinen rakastuminen? Palvontaa? Tervettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa ihastumisissa ihminen ihastuu aluksi mielikuvaan, ei sitä vastavuoroisessakaan suhteessa samantien opi tuntemaan toista. Tietysti nuo eroavat siinä, että toisessa ihastuminen jatkuu pidempään, kun ei koskaan pääse vastavuoroisuuteen. Toisessa juttu loppuu, koska toinen on liian erilainen kuin ensivaikutelma tai jatkuu ja muuttuu rakastumiseksi. 

Jaa, minä ihastun ja rakastun ihmiseen, en mielikuvaan.

Näet siitä ihmisestä vain hyvin pienen osasen. Useimmilla työminä ei ole samanlainen kuin kotiminä, etenkään miehillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä ei kutsuta rakastumiseksi vaan ihastumiseksi. 

Just näin. Jos tutustuisit ni osoittautuisi iha paskiaiseksi kuiteskii.

Ja kertoohan sekin jotain jos ette ole/ vietä aikaa yhdessä. Jos mies tuntisi samoin,hän olisi kanssasi. Nyt varmaan omassa parisuhteessaan? Se kertoo paljon kenen kanssa sitä elämää vietetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa ihastumisissa ihminen ihastuu aluksi mielikuvaan, ei sitä vastavuoroisessakaan suhteessa samantien opi tuntemaan toista. Tietysti nuo eroavat siinä, että toisessa ihastuminen jatkuu pidempään, kun ei koskaan pääse vastavuoroisuuteen. Toisessa juttu loppuu, koska toinen on liian erilainen kuin ensivaikutelma tai jatkuu ja muuttuu rakastumiseksi. 

Jaa, minä ihastun ja rakastun ihmiseen, en mielikuvaan.

Näet siitä ihmisestä vain hyvin pienen osasen. Useimmilla työminä ei ole samanlainen kuin kotiminä, etenkään miehillä. 

Niin,vaimo vaan joutuu pakosta miestä katselemaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa ihastumisissa ihminen ihastuu aluksi mielikuvaan, ei sitä vastavuoroisessakaan suhteessa samantien opi tuntemaan toista. Tietysti nuo eroavat siinä, että toisessa ihastuminen jatkuu pidempään, kun ei koskaan pääse vastavuoroisuuteen. Toisessa juttu loppuu, koska toinen on liian erilainen kuin ensivaikutelma tai jatkuu ja muuttuu rakastumiseksi. 

Jaa, minä ihastun ja rakastun ihmiseen, en mielikuvaan.

Näet siitä ihmisestä vain hyvin pienen osasen. Useimmilla työminä ei ole samanlainen kuin kotiminä, etenkään miehillä. 

 

Niin,vaimo vaan joutuu pakosta miestä katselemaan

Pakosta? Miksi ihmeessä kukaan katselisi ketään pakosta?

Yksipuolinen pitkäaikainen ihastuminen ei kuulosta ihan terveeltä. Pakkomielle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten onnistuit rakastumaan vaikket voi saada? Mulla sama fiilis miehestä... :(

Se vain tapahtui.

Sinä aloit haaveilla miehestä jota et voi saada, ja kun olit tarpeeksi haaveillut olit käynnistänyt ihastumishormonit kehossasi etkä enää halunnut tulla pois sieltä euforisesta pilvestä. Nyt joudut kärsimään seuraukset, kun todellisuus on käynyt ilmeiseksi. Voi harmi. 

Vierailija kirjoitti:

Täydellinen kaiken kontaktin välttäminen. Älä mene samoihin paikkoihin, yritä välttää kohtaamista, älä varsinkaan ota yhteyttä millään tavoin, älä stalkkaa somea jne. Näin kun toimii, noin puolisen vuotta, niin alkaa helpottaa. Se on vaan fakta, ettei aivot jaksa pitää ihastusta yllä loputomiin ilman mitään polttoainetta.

Jep. Ihminen ruokkii ihastusta itse fantasioimalla tyyliin ehkä sittenkin. Kyseessä on sisäsyntyinen prosessi, jonka voi myös lopettaa itse. Ongelma vain on, että haaveilu on kuin huume, koska se tuottaa dopamiinia ja oksitosiinia, eikä sitä halua lopettaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä ei kutsuta rakastumiseksi vaan ihastumiseksi. 

Ei vaan limerenssiksi. Ja se on yhtä voimakas olotila kuin olisi vetänyt huumeita. Vierottuminen voi kestää jopa 5 vuotta.

Puhuuko joku ihan tosissaan limerenssistä? Huuhaatermi.

 

Limerenssistä on nimenomaan kyse tällaisesta tilanteesta, jossa toinen on toivottovan rakastunut saavuttamattomaan ihmiseen, jota ei voi kokonaan saada syystä tai toisesta. Siihen tarvitaan myös ripaus toivoa, eli se saavuttamaton antaa ymmärtää ja taas pakenee. Ja siihen tarvitaan, että sillä joka on täysin rakastunut siihen saavuttamattomaan, että hänellä on jonkinlainen hylkäystrauma taustalla. Limerenssi siksi, koska suhde ei ole kun

 

Ei ole. Se perustuu haavekuviin ja pakkomiellettä lietsovaan aivokemiaan ja hormoneihin. Sillä ei ole mitään tekemistä oikean rakastumisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa ihastumisissa ihminen ihastuu aluksi mielikuvaan, ei sitä vastavuoroisessakaan suhteessa samantien opi tuntemaan toista. Tietysti nuo eroavat siinä, että toisessa ihastuminen jatkuu pidempään, kun ei koskaan pääse vastavuoroisuuteen. Toisessa juttu loppuu, koska toinen on liian erilainen kuin ensivaikutelma tai jatkuu ja muuttuu rakastumiseksi. 

Jaa, minä ihastun ja rakastun ihmiseen, en mielikuvaan.

Näet siitä ihmisestä vain hyvin pienen osasen. Useimmilla työminä ei ole samanlainen kuin kotiminä, etenkään miehillä. 

 

Niin,vaimo vaan joutuu pakosta miestä katselemaan

Pakosta? Miksi ihmeessä kukaan katselisi ketään pakosta?

Vastasin vaan tuohon,miten erilainen mies on kotona. Töissä oikea ihanne mies ja kotona.....