Mikä on sinun ÄO?

Kengänkoko ja äo sama 44.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta oletko tosikko, joka on jäykkä aivoinen?

Tarvitsevat lepoa niinkuin lihaksetkin etteivät jäykisty

Kangistuvat kyllä kaavoihinsa tosi helposti nämä ihmisen aivot

128, nuorempana oli 132 eli olen tyhmentynyt.

En tiedä enkä haluakaan tietää. 

Joskus koulussa saatiin tehdä joku netin ÄO-testi ja sain siitä huippupisteet. Opettaja meni ihan sekaisin ja tuijotti lukua epäuskoisena pitkään. En ikinä kertonut totuutta, että oikeasti en edes keskittynyt niihin kuviotehtäviin vaan napsuttelin vastauksia täysin satunnaisesti, en siis edes tehnyt testiä oikeasti mutta ilmeisesti täysin randomit kliksutteluni olivat oikeita ja yhdistettynä vastausnopeuteen (tietenkin, kun hädintuskin edes luin kysymyksiä) tulos oli sitten jotain nerokkuuden aallonharjalla. 

Oikeasti olen objektiivisesti arvioiden varmasti keskivertoa tai vähän alemmallakin. Opin kyllä jos on motivaatiota mutta olen aina tarvinnut muita enemmän aikaa asioiden omaksumiseen. Tiedon soveltamisen opin rankalla ja pitkäkestoisella toistamisella. En ole tyhmä, mutta en kyllä varmasti myöskään mikään älyn riemuvoitto. Onneksi elämässä olen voinut kompensoida sosiaalisilla taidoilla, siinä olen aika hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

No oletko edes punninnut aivojas?

Ei se paino ratkaise. Vaan poimuttuminen on oleellista. Siksi ihmisillä on korkeammat kognitiiviset mahdollisuudet. Poimuttuminen moninkertaistaa aivokuoren pinta-alan. Mutta se on mahdollisuus, ja siksi variointi yksilöiden välillä, koska se ei ole kuin osa kokonaistoteumaa. Toki oleellinen. Neuroneista muodostuvan verkon tiheys ja niiden yhteyksien määrä on avainasemassa. Ja koska aivot on plastinen elin, niin niiden käyttö on oleellista, ja mahdollistaa myös niiden rakenteellisen kehityksen edellä mainituin osiensa kautta. Mutta koska plastinen ja orgaaninen, niin myös elimistön energiansyöttöön (sisään tulevat tekijät) vaikuttaa kokonaisuuteen. Aivojen rakenteellisista seikoista johtuen (koostumus), niin pelkästään nestehukka aiheuttaa kognitioihin alentumaa hyvinkin nopeasti (kuivuminen aiheuttaa sekavuutta jne.). Ja tosiaan aivojen kuivapainosta 20% on kolesterolia. Oma maksa valmistaa sitä. Jos sitä saa ravinnosta liian vähän, niin maksa kompensoi sitä tuottamalla verenkiertoon sitä lisää (verikokein veressä oleva), ja laittaa elimistön tueksi. Tosin ravinnosta saatavasta kolesterolista ei paljoa verenkiertoon päädy, vaikka tarkoituksella söisi "kaksin käsin". Se poistuu maksimaalisesti ruoansulatuskanavan kautta, eikä siirry verenkiertoon.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko varmoja etteivät kaikista onnellisimmat ihmiset ole niitä kaikista älykkäimpiä?

Tuo on uskoa, ei tietoa. Mutta ei sanonnat jne. ole tyhjästä syntyneet. Ja silti ne elää satoja vuosia. Kuten;

 "Tieto lisää tuskaa", "Tieto ei vapauta", "Onnellisia ovat lapsenkaltaiset" (Älyllisesti kehittymättömämpiä, ja mahdollisesti laajemmin ajateltuna myös "vastuuvapaita ts. "kannettavia ja ymmärrettyjä ymmärtämättömiä ja autettuja", "Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu" (anteeksianto ja jousto ajattelemisrajoitteisille) jne.

Äly myös eristää. Se useimpien tulkintojen mukaan ei lisää onnellisuutta, vaan vähentää. Onnellisuudessa on kuitenkin kyse vain henkilön omista muista ominaisuuksista, ja siitä, että se on vain hyvin subjektiivinen määritelmä. Kollektiivisia yleistyksiä toki tehdään. Ei siis jokainen aidosti älykäs ole äärionneton, eikä varmasti kaikki vähemmän älykkäät onnellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

125. Mutta mistä sitä oikeasti tietää. Joissain asioissa on tietämätön ja jossain kokemuksen kerryttämää tietoa. Ja jotain päättelee.

Älykkyys ei ole tietoa vaan ongelmanratkaisukykyä mittaava ominaisuus.

Vaikutat olevan varma mielipiteesi kanssa. Vaikka käsittelet "veteen piirrettyä viivaa". Moni ei ole "opetellut" (joten ei yhteismitallista tietoa), mitään älykkyystestien testejä. Älykkyydestä voisi sanoa vaikka, että se on paljon abstraktimpaa kuin että se typistetään pelkäksi ongelmanratkaisuksi. Se on ominaisuus (emergentti). Se on tavallaan "kykyä nähdä". Se on potentiaali. Ei ole tietoa, tai edes opittua, jos pystyt erottelemaan "signaaleja kohinasta". 

Tehdään vaikka randomi ajatuskoe: Sijoitetaan sekalainen joukko "Platonin luolaan". He saavat katsoa vain varjoja luolan pohjalla. Kaikki näkee kolme pyöreää varjoa. Ennakkotietona se, että katosta roikkuu kolme kappaletta, jotka varjot saa aikaan. Gaussin käyrän vasenta osuutta edustavat ei osaa yhdistää roikkuvia kappaleita ja varjoja toisiinsa. Keskijakauma toteaa, että katossa roikkuu kolme palloa. Oikeanpuoleista G:n käyrää käyrää edustavat antaa ehdollisen vastauksen, ja luultavasti todennäköisyyteen perustuvan; Katossa voi olla sekä ja/tai Palloja, lieriöitä tai kartioita. Tässä hatusta vedetty analogia. Ymmärrät tai et. Haluat tai et.