Olenko outo, kun minulle merkkaa millaisesta perheestä lapseni kaverit tulevat.

jos tietäisin että siellä on esim. vanhemmat ryyppäämäässä tms. Kaveri tosiaan sitten ennemmin meille kylään.

niin mieluummin kaverihommat niin päin, että lapset ovat meillä. En esim. yökylään päästäisi, jos ois sellainen olo että olisin lapsesta huolissani.



Lapsellani on koulukaveri, joka puhuu ihan ikäkauteen sopimattomia juttuja, perverssiä seksiä ja väkivaltaa jne. En kyllä todellakaan ole järjestänyt tätä lasta kaveriksi omalleni vaan puhuin koulukuraattorille, jotta voisivat auttaa lasta.



Harvoin kuitenkaan tarttee mielestäni rajoittaa, tärkeimmät vaikutteet tulevat pienenä kuitenkin kotoa.

huumeet sallivassa perheessä, että sekin käyttää/alkaa käyttää...

lapset kuitenkin on niitä kaikkein hirveimpiä lapsia. Usein ne on sellaisia ylikilttejä, hiljaisia.

"Lika barn leka bäst" ja tämä ruotsalainen sananparsi ON totta!

"Lika barn leka bäst" ja tämä ruotsalainen sananparsi ON totta!

Mulle ei merkkaa, millasesta perheestä lapsi on, vaan se, miten ko. lapsi käyttäytyy. Tietty haluan tietää, missä lapsi pyörii, joten jos on epäilystä jonkun kaverin kotioloista, niin lapset mielummin meille.



Perustelut: Itse oon alkkisperheestä. olin aina hyvin käyttäytyvä, pärjäsin koulussa, fiksu ja suosittu kaveri.

Ja tottakai voi pitää lapset siellä leikkimässä missä on sopivampi paikka jos on toisessa paikassa huonommat olot.

lapsi pelkääjänpaikalla keikkuen

päästäisitkö lapsesi tähän perheeseen leikkimään?

ja tää ei oo provosoiva kysymys, vaan itselleni tällä hetkellä tositilanne,,, itse otan kaikki turvallisuusjutut tosi vakavasti, enkä oikein tiedä, miten suhtautuisin. olis kiva, että poika sais kehittää niitä ystävyyssuhteutaan, joista itse tykkää. me ei siis tiedetä perheestä juuri mitään. vaatteet ja yleissiisteys on kyllä ihan normaalit

Uskon että juuri sinun lapsestasi kasvaa varmasti todella suosittu ja sosiaalisesti lahjakas ihminen joka pärjää tulevissa loisteliaissa johtotehtävissään esimerkillisesti erilaisten ihmisten kanssa. Ehkä hänestä tulee jopa menestyvä poliitikko.

Viime kädessä tietysti minulle merkkaa se, kuinka lapsi käyttäytyy. Vaikka kuinka olisi "hienosta" perheestä, mutta kakara kiroilee kuin viimeistä päivää - niin eipä tee perhetausta vaikutusta.



Mutta myönnän, että perhtetausta vähän vaikuttaa. Lapsillani on kavereita asunnoissa, jotka ovat Helsingin työntekijöiden vuokra-asuntoja - niin heti jos siellä on joku häiriökäyttäytyjä, niin heti sitä ajattelee, että niinpä tietysti...

muuta tekisi kuin kieltäisitte omaanne olemasta kaverin kanssa?

AP:n lapsi sen siijaan olisi outo, jos kiinnittäsi huomiota kaverinsa perheoloihin ja valitsisi kaverinsa sillä perusteella, millaisesta perheestä kaveri tulee. Onneksi lapset ovat vielä ennakkoluulottomia (kunnes heidätkin jossain vaiheessa saadaan latistettua keskinkertaisuuksiksi).

päästäisi lastani johonkin huumeluolaan! Vaikka olis kuinka mukava kaveri, niin jos vanhemmat on alkkiksia/narkkiksia, niin en hyväksyisi. Aika outoja on ne normaalit vanhemmat, jotka noin vain päästäisi oman lapsensa ties mihin oloihin ihan vain ystävyyden ylläpitämisen takia.

Siin jokainen normaali ihminen, joka on järjestänyt elämänsä kuntoon ei halua lastensa pyörivän kenen tahansa pummin kakaroiden kanssa..



Lapsissa niinkään ei ole vikaa, mutta vanhempia ei voi enää muuttaa. Vanhemmissa se vika on, jos lapsi käyttäytyy sopimattomasti. Lapsi on viaton siihen, ettei ole saanut kunnon kasvatusta ja esimerkkiä vanhemmiltaan.



Miksi haluaisin, että oma lapseni oppii huonoa mallia jonkun toisen tekemien virheiden vuoksi?

päästäisi lastani johonkin huumeluolaan! Vaikka olis kuinka mukava kaveri, niin jos vanhemmat on alkkiksia/narkkiksia, niin en hyväksyisi. Aika outoja on ne normaalit vanhemmat, jotka noin vain päästäisi oman lapsensa ties mihin oloihin ihan vain ystävyyden ylläpitämisen takia.

Vaan lasten välisestä kaveruudesta. Aika harva alkoholistiperheen lapsi haluaa tuoda kavereitaan kotiinsa laisinkaan...

itselläni oli pienenä kaveri, mutta hänen luokseen en ollut tervetullut, koska äitini oli työtön. Siis meillä ei koskaan juotu alkoholia ja muutenkin äitini oli esimerkillinen kasvattaja paitsi ilman työpaikkaa. Itse olin kiltti lapsi, hyväkäytöksinen, tavallinen tyttö enkä voinut ymmärtää miksi minua ei kaverin luokse päästetty. Eivät sanoneet minulle suoraan vaan äitini kautta. Ehkä sekin oli syynä, että äitini oli yksinhuoltaja? No onneksi tuo kaverin perhe oli ainoa ikävä tapaus ja muualle olin kyllä tervetullut :)



Kyllä se kuitenkin on ihan normaalia olla kiinnostunut lastensa kavereista, mutta älä ole liian tuomitseva.

mulla oli lapsena kaveri, jonka kanssa en saanut olla. syynä oli se, että tämän tytön isä oli tappanut oman isänsä. oli tosi kurja juttu, en meinaan ollut ainoa, joka ei saanut olla tuon tytön kanssa. niih, että oltiin edesauttamassa että tämä tyttö ajautui rikolliselle tielle. ja kyllä, niin oltiin! yhtään "normaalia" ystävää ei tuolla tytöllä koskaan ollut.



Lapset maksaa vanhempiensa virheet, halusivat he sitä tai eivät.

Äiti on tarkka lapsensa seurasta. Ei kelvanneet edes meidän tavisperheiden lapset kavereiksi. He olivat aina ylitse muiden.Aina oli muuta kun pyysivät tuota lasta leikkimään tai jonnekin seuraksi. No, lapset pikkuhiljaa jättivät pyytämättä, ei se Annukka kuitenkaan pääse. Lopulta Annukka oli täysin kaveripiirien ulkopuolella, unohdettuna.

Nyt on kai koulun muutoksen takia ystävä löytynyt, mutta täältä omalta asuinalueelta ei yhtään ystävää, kun eivät äidilleen aikoinaan kelvanneet.



Minusta aika karu kohtalo lapselle, varsinkin kun ajattelen miten hyvä tyttöporukka täällä on.

äiti oli erityisen tarkka lastensa seurasta, piti olla hyvästä perheestä ja korosti sitä joka käänteessä.



Nyt vuosia on kulunut ja tämän äidin lapset on isoissa ongelmissa, psyykkistä ongelmaa, syömishäiriöitä jne.



Äiti lajitteli ihmiset hyviin ja huonoihin.