Seksuaalisen hyväksikäytön käsittely terapiassa

Olen kokenut pitkäaikaisen seksuaalinen hyväksikäytön lapsuudessa. Olen ollut jo pitkään traumaterapiassa, mikä on auttanut paljon. Se, mikä minua mietityttää, on, että kun nyt jo vakaassa tilanteessa tulee jokin traumamuisto pintaan ja siihen liittyen paljon tunteita, jotka tulee terapiassa kohdatuksi, jälkeenpäin tai jo terapian aikana nousee pintaan voimakas seksuaalinen tarve. Normaalisti en juuri kykene seksuaalisuutta toteuttaa, mutta näissä hetkissä tarve on todella vahva ja pystyn myös viemään sen loppuun saakka jälkikäteen. En vaan ymmärrä, miksi joka kerta tulee näin valtava panetus terapian jälkeen, tunteiden purkamisen jälkeen. Aihe, jpsta en kehtaa terapiassa puhua. Onko kenelläkään muulla ollut vastaavaa? Tämä ei ole traumaheijastumana tulevaa tuntemusta vaan jotain muuta.