Voiko terapia parantaa persoonallisuushäiriöisen?

Vierailija kirjoitti:

Miten parantaa? Ja millaisen persoonallisuushäiriöisen? 

Persoonallisuushäiriö on ihmisen sisäinen olemus, ei siitä parannuta. Ihminen on sellainen kuin on.

Töitä voi tehdä suoristaakseen itseään ja kehittääkseen itseään mutta harvemmin haluavat olla täysin näkyvillä kaikille ja harvemmin haluavat muuttua ihmisinä aidommiksi ja rehellisemmiksi.

Ajatusmaailmaa ja kaikkea suhtautumisesta lähtien on vaikea aikuisilta kitkeä pois. Tunnetason työskentely on hyvin rankkaa kaikin puolin.

Eipä siihen välttämättä useankaan vuoden psykoterapia auta kuten totesit

Varsinkin jos ihmiseltä puuttuu se halu muuttua aidommaksi ja rehellisemmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Naisten narsismi satakertaistuu terapiassa. 

Joillakin miehillä myös

Äidillä harhaluuloishäiriö. Hän pitää itseään ihan normaalina ja pakkohoitojaksot ovat väärinymmärryksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippu häiriöstä. Persoonallisuushäiriöitähän on monenlaisia. Kuulemma narsistinen persoonallisuushäiriö on aika mahdoton, ensinnäkin koska he eivät halua mennä terapiaan. Ovat mielestään täydellisiä, vika on muissa.

Ja kun menevät sinne terapiaan niin todellakin syyttävät kaikesta muita.

Tämänkin olen nyt kokenut ja oman tyttäreni kohdalla vielä, sellainenkin järkyttää.

Samoin kävi minunkin tyttäreni kanssa.

EI TOD. VOI PARANTUA!! 

"MÄ VAAN OON TÄMMÖNEN" kuuluu vastaus ja hartioiden kohautus..

Onko näissä häiriöissä geneettistä periytyvyttä lapsiin?

Vai aiheuttaako häiriöinen vanhempi ihan jo läsnäolollaan kohonneen riskin lapsilleen muutoin saada jokin häiriö?

Jotkut epävakaat rauhoittuu 40-50-vuotiaina. Sitä voi kuulemma edistää käyttäytymiseen liittyvällä terapialla mutta terapeutin pitää olla erikoistunut heihin.

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrin kanssa juteltiin aiheesta. Kyllä voi parantua teoriassa. Käytännössä äärimmäisen harvinaista. Koska se vaatisi sen että persoonallisuushäiriöinen hyväksyisi ongelmansa ja haluaisi hoitaa asian

Kestäisi kuulemma 10v  aktiivista terapiaa.

Mitä sitten. 10 vuotta. Ei mahdotonta. 

Ei se aina tasaannu. Tutulla epävakaalla vaihdevuodet räjäytti häiriön ihan uskomattomalle tasolle. Myöhemmin tuli muutakin, mm. psykoottisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrin kanssa juteltiin aiheesta. Kyllä voi parantua teoriassa. Käytännössä äärimmäisen harvinaista. Koska se vaatisi sen että persoonallisuushäiriöinen hyväksyisi ongelmansa ja haluaisi hoitaa asian

Kestäisi kuulemma 10v  aktiivista terapiaa.

 

Mitä sitten. 10 vuotta. Ei mahdotonta. 

Eli joku 3 vuotta terapiaa ei siis riitä mihinkään paranemiseen. Kuka yllättyi?

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrin kanssa juteltiin aiheesta. Kyllä voi parantua teoriassa. Käytännössä äärimmäisen harvinaista. Koska se vaatisi sen että persoonallisuushäiriöinen hyväksyisi ongelmansa ja haluaisi hoitaa asian

Kestäisi kuulemma 10v  aktiivista terapiaa.

Kyllä, persoonallisuus on se osa, joka muuttuu hitaasti. Kyllä se mahdollista kuitenkin on. Voi muuttua, jos on itse valmis tekemään töitä sen eteen. Persoonallisuushäiriöitä on erilaisia. Niitä on kymmenkunta erilaista, yleensä Suomessa luokitellaan 8 erilaista. Yhdellä ihmisellä voi olla useitakin persoonallisuushäiriöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrin kanssa juteltiin aiheesta. Kyllä voi parantua teoriassa. Käytännössä äärimmäisen harvinaista. Koska se vaatisi sen että persoonallisuushäiriöinen hyväksyisi ongelmansa ja haluaisi hoitaa asian

Kestäisi kuulemma 10v  aktiivista terapiaa.

Kyllä, persoonallisuus on se osa, joka muuttuu hitaasti. Kyllä se mahdollista kuitenkin on. Voi muuttua, jos on itse valmis tekemään töitä sen eteen. Persoonallisuushäiriöitä on erilaisia. Niitä on kymmenkunta erilaista, yleensä Suomessa luokitellaan 8 erilaista. Yhdellä ihmisellä voi olla useitakin persoonallisuushäiriöitä. 

Harva häiröinen tai niiden piirteitä vahvasti ilmentävä kai tuollaiseen pystyy.

Koska persoonan muutostyö olisi varmasti kivulias henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Onko näissä häiriöissä geneettistä periytyvyttä lapsiin?

Vai aiheuttaako häiriöinen vanhempi ihan jo läsnäolollaan kohonneen riskin lapsilleen muutoin saada jokin häiriö?

Se geneettinen periytyvyys on näitä persoonallisuuspiirteitä. 

Kaikki eivät ole persoonallisuushäiriöisiä vaikka olisivatkin esimerkiksi ilkeitä, itsekkäitä tai pahoja ihmisiä.

Yksilöllä on aina vastuu itsestään kuitenkin.

Epäaitous auttaa kehittämään persoonallisuushäiriötä.

Millainen ihminen on sisimmissään?

Kaikki salattu ja piiloteltu ikävä ja paha sairastuttaa mutta on aina edullista jos ei tee muille pahaa, halua pahaa tai tee muutenkaan mitään typeriä asioita.

Valheellisuus on jakava asia.

Kuten nimikin sanoo, kyse on häiriöstä, ei pysyvästä tilasta. Skitsofrenia ja bipo ovat mielisairauksia, jotka eivät parane, mutta persoonallisuushäiriö lievittyy tyypillisesti kun ikää tulee. Terapialla se voi lievittyä myös. Lääkkeistä ei ole apua, kuten ei todellisuudessa moneen muuhunkaan tilaan vaikka toisin luullaan (NNT perusteella).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei persoonallisuus häiriö ei parannu sanoohan sen sairauden nimikin sen persoonallisuus, ihmisellä on oma kehittynyt ja osin periytynyt piirre jota ei voi muuttaa persoonallisuus on ihmisen  oma yksilöllinen koko minä joten koko minää.. ei voi poistaa ihmisestä millään psykiatrisella hoidolla johan tämän asian on monet huippu psykiatrit sanonut ja kirjoitanut eri ohjelmissa ja kirjoissa kuten suomen yksi parhaimmista psykiatreista, hannu lauvermaa kirja pahuuden anatomia jossa käsitellään narsisteja persoonallisuushäiriöisiä ja psykopaatteja. jotka ovat pahuuden ilmentymä ihmisen muodossa.

 

 

Lauvermaa

Ei ole eikä asu Suomessa

onpahan voi luoja hannu lauermaa on psykiatrisen vankimielisairaalan ylilääkäri tuli pieni kirjoitus virhe sukunimeen mutta kyllä google sen löytää myös hannu lauuvermaa nimelläkin

Vierailija kirjoitti:

Onko näissä häiriöissä geneettistä periytyvyttä lapsiin?

Vai aiheuttaako häiriöinen vanhempi ihan jo läsnäolollaan kohonneen riskin lapsilleen muutoin saada jokin häiriö?

Kyllä, geneettinen alttius tarvitaan ympäristötekijöiden päälle.

Minulla on sekamuotoinen ph, autismi ja adhd.

Suvussani on paljon varsinkin vaativuutta. Esim. isäni teki usein satatuntisia työviikkoja ja ilmaisia ylitöitä. Oikea kokoomuslaisen riistäjätyönantajan unelmaorja, joka suostui aivan kaikkeen. Korosti aina sitä, että työ menee elämässä kaiken edelle ja raataminen on rakkautta lapsia kohtaan. Hänen äitinsä oli samanlainen ja isänäidin isä oli samanlainen jne... Itsellä vaativuus tuli kunnolla pintaan vasta työelämässä, koulussa en tavoitellut kymppejä vaikka muuten pärjäsin siellä. Työelämä on vaativalle persoonalle yhtä helvettiä, ikinä et riitä.

Epävakaat piirteet tulevat varmasti tuon adhd:n ja koulukiusaamisen kautta. Mutta äitini äiti kärsi epävakaasta tunne-elämästä ja äitini oli perheensä syntipukki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten parantaa? Ja millaisen persoonallisuushäiriöisen? 

Persoonallisuushäiriö on ihmisen sisäinen olemus, ei siitä parannuta. Ihminen on sellainen kuin on.

Töitä voi tehdä suoristaakseen itseään ja kehittääkseen itseään mutta harvemmin haluavat olla täysin näkyvillä kaikille ja harvemmin haluavat muuttua ihmisinä aidommiksi ja rehellisemmiksi.

Ajatusmaailmaa ja kaikkea suhtautumisesta lähtien on vaikea aikuisilta kitkeä pois. Tunnetason työskentely on hyvin rankkaa kaikin puolin.

Eipä siihen välttämättä useankaan vuoden psykoterapia auta kuten totesit

Varsinkin jos ihmiseltä puuttuu se halu muuttua aidommaksi ja rehellisemmäksi.

Kyllä persoonallisuushäiriöinen voi olla aito ja rehellinen. Riippuu mikä persoonallisuushäiriö on, eri häiriöt näyttäytyvät eri tavoin. Esimerkiksi estynyt tai eristäytyvä persoona kärsii lähinnä itse kyvyttömyydestään ilmaista tunteitaan tai jatkuvista riittämättömyyden tunteistaan. Usein ne tunteet  kuitenkin haittaavat omaa elämää, joten terapia voi olla sen takia tarpeen, 

Mutta ei persoonallisuushäiriö aina vaadi mitään muuttamista. Esimerkiksi vaativa persoona voi olla jopa hyödyllinen jossain tarkkuutta vaativassa työssä. Eikä huomionhakuinen persoonakaan välttämättä ole niin huono asia, että pitäisi alkaa terapiaa hakemaan, jos on pystynyt hakeutumaan sellaiseen työhön, jossa saa olla huomion keskipisteenä. 

Julkisuudessa persoonallisuushäiriöisiin liitetään usein vain narsistinen ja sosiopaattinen tai joskus myös epävakaa persoonallisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykiatrin kanssa juteltiin aiheesta. Kyllä voi parantua teoriassa. Käytännössä äärimmäisen harvinaista. Koska se vaatisi sen että persoonallisuushäiriöinen hyväksyisi ongelmansa ja haluaisi hoitaa asian

Kestäisi kuulemma 10v  aktiivista terapiaa.

Kyllä, persoonallisuus on se osa, joka muuttuu hitaasti. Kyllä se mahdollista kuitenkin on. Voi muuttua, jos on itse valmis tekemään töitä sen eteen. Persoonallisuushäiriöitä on erilaisia. Niitä on kymmenkunta erilaista, yleensä Suomessa luokitellaan 8 erilaista. Yhdellä ihmisellä voi olla useitakin persoonallisuushäiriöitä. 

Niin se on just siitä kiinni pystyykö se häiriöinen itse myöntämään oikeasti että on ongelma ja sitoutumaan vuosien terapiaan.

Tämä mun kaveri tekee töitä vankien kanssa joissa yllättäen on todella paljon persoonallisuus häiriöisiä. Sanoi että terapia menee siellä täysin hukkaan koska heissä ei koskaan ole ongelmaa.  Jos saa edistystä aikaan syy on todennäköisesti se että häiriöinen yrittää manipuloida.

Riippuu onko kyseessä puppudiagnoosi, onko "persoonallisuushäiriöinen" itse kunka kiintynyt identiteettiinsä, jne. Kusipäitäkin on ollut aina ja tule olemaan aina, lisäksi toisella sukupuolella on biologinen taipumus tähän, mutta psykologit tekevät rahansa sillä että puhuvat narsismista ja juttelevat ihmisten kanssa.

Itse olen sitä mieltä, ettei kannata käyttää ollenkaan aikaa ja energiaa psykohullujen tarinointiin. Elä elämääsi ja keskity kaikkeen muuhun. No ehkä jeesukseen kannattaa tutustua, mutta muuten ihan sama.