Terveystiedon tunnilla puhutaan paljon seurustelusta, ehkäisystä yms. mutta ei siitä että jos ei kumppania koskaan olekaan
Pariutuminen on siis se löhtöoletus jota nuorille tuputetaan. Tulee turhia pettymyksiä kun moni jääkin ikuisesti yksin.
Sisältöä pitäisi muuttaa siihen suuntaan että ikisinkullakin voi olla oikein hyvä elämä.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkulla ei ikinä ole hyvää elämää! Se joka muuta väittää puhuu täyttä paskaa!!!! Ja ne jotka näitä puhuu on aina niitä joilla on ollut suhteita eivätkä yhtään tajua millaista kipua ikisinkkuus ja läheisyyden puute aiheuttaa ihmisille!!! Hävetkää!!
Ikisinkkuus johtuu nimenomaan siitä, että ikis ei osaa käsitellä omia tunteitaan ja on siksi melko sietämätön ja vastenmielinen ihminen. Hän on koko ajan vaatimassa muilta, muttei pysty antamaan kenellekään mitään hyvää, ei lisäarvoa elämään.
Haloo, kumppania ei oteta itseä tyydyttämään vaan koska häntä rakastetaan ja hänelle halutaan olla hyvä. Tämä puoli unohtuu ikisinkuilta, jotka miettii asioita vain omasta näkökulmastaan eikä kykene asettumaan sen toisen asemaan ollenkaan.
Tai sitten siitä että on antamassa toiselle kaiken mutta toinen vain ärsyyntyy ikisinkun mönkään menneistä yrityksistä ja osaamattomuudesta jolloin ei huvita enää uudestaan yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi enemmän puhua siitä miten seksiä saa eikä vain ehkäisystä. Tuo on vähän sama kuin työttömien kurssilla opeteltaisiin sijoittamista eikä töiden saantia.
No kuule se seksin "saaminen" perustuu siihen, että kaksi ihmistä sitä haluavat toistensa kanssa. Jos nainen ei sitä halua niin sitten ei halua. Lapsille pitää opettaa rajojen kunnioittamista eikä mitään "miten saan toisen tekemään mitä haluan vaikka hän ei halua".
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulussa myös puhutaan ihmisistä jotka ovat saavuttaneet elämässä jotakin suurta ja vaikuttaneet historiaan,miksei puhuta luusereista ja työttömistä sillä myös sellainen voi olla onnellinen.
Pitäähän sitä jälkikasvua inspiroida ja kannustaa eikä vaan todeta, että no ei sinusta mitään tule, mutta älä huoli kyllä luuserin yksinäinen elämä äänieristömättömässä yksiössä on aivan yhtä hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Kaveritaitoja opetellaan jo päiväkodissa. Mutta jos on autismin kirjolla, niin ei sitä normaalia vuorovaikutusta opi. Ei ainakaan samalla tavalla kuin nentti.
Nepsyjä syrjitään ja sorretaan nenttejen toimesta.
Kotonakin voi puhua lapsille monista asioista, kuten seurustelu, ehkäisy, vastuu jne. Myös miten olla hyvä ystävä/kaveri ja kuinka olla hyvä seurustelukumppani.
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkulla ei ikinä ole hyvää elämää! Se joka muuta väittää puhuu täyttä paskaa!!!! Ja ne jotka näitä puhuu on aina niitä joilla on ollut suhteita eivätkä yhtään tajua millaista kipua ikisinkkuus ja läheisyyden puute aiheuttaa ihmisille!!! Hävetkää!!
Ohis Itse olen vasta 45 vuotias, enkä ole ollut eläessäni haaveilemassani ja toivomassani parisuhteessa kertaakaan. - En pidä itseäni erakkona. En edes erityisen intro tai eksovertiina, vaan jotain näiden ääripäiden väliltä, kuten kai useimmat meistä on. Olen enemmän kuin hyvilläni siitä, että olen onnistunut kuitenkin luomaan ja ylläpitämmän muita monin tavoim merkittäviä kja läheisiä vastavuoroisia ihmissuhteita, niin naisten kuin miesten kanssa. Eivät he, ei yksikään heistä tietenkään ole sama kuin olla ja elää mahd, parisuhteessa sen yhden ja erityisen kanssa.
Ei sinkkuelämäni tietenkään aina tunnut tai ole tuntunut mukavalta ja välillä läheisyyden kaipuu ja halu saada rakastaa tosita ja tai saada häneltä osakseni rakkautta ja välittämistä jne. on ollut särkeä minut.
Mutta kovin raskaaksi ja vaikeaksi olisin elämäni tehnyt, jos en osaisi arvostaa ja pitää olaa elämääni kuin korkeintaan puolinaisena siksi, että olen aina saanut tai joutunut, kuinka vain aina olemaan ja elämään sinkkuna. - Ja yhä useammin huomaan ajattelevani, että ehkä on jopa oikeasti parempikin, että elän ja olen aidosti ja vapaasti sinkku kuin se, että olsin päätynyt tai ajautunut, johonkin hyvin kuluttavaa ja monin tavoin raskaaseen ja vaikeaan parisuhteeseen. - Ei kai kukaan sellaiseen aidosti haluakaan, jos on muita vaihtoehtoja mutta aika monta kertaa vaikka vain tältä palstalta saa lukea esimrkki tapauksia, jotka ovat saaneet huokaisemaan ja ajattelemaan, että onnneksi tuo tai tämä ei ole ollut oma kohtaloni.
On ikävää, että monelle vaikuttaa menevän joko tiedostamatta tai tietosiesti sekaisin se mitä on olla ja elää yksin vs. miillaista on olla ja elää jne yksinäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, kovin on parisuhde- ja perhekeskeistä se opetus.
Onneksi nykyään ei sentään ole oppiainetta nimeltään perhekasvatus niin kuin joskus -88-90.
Tuohan kuulostaa hyvältä oppiaineelta.
Opetettiinko perhekasvatuksessa perhedynamiikkaa?
Ei. Siinä opetettiin sitä perinteistä, sovinistista perheidylliä, jossa mies hallinnoi kaikkea ja nainen passaa ilmaiseksi kunnes kuolee.
Ei huolta suomikin on muuttumassa siihen suuntaan kiitos maahanmuuton.
Vierailija kirjoitti:
Kotonakin voi puhua lapsille monista asioista, kuten seurustelu, ehkäisy, vastuu jne. Myös miten olla hyvä ystävä/kaveri ja kuinka olla hyvä seurustelukumppani.
Entäs jos ei saannut juuri mitään oppeja? Lähinnä uhkailtiin jumalan kostolla jos teki jotain väärin heidän mielestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, kovin on parisuhde- ja perhekeskeistä se opetus.
Onneksi nykyään ei sentään ole oppiainetta nimeltään perhekasvatus niin kuin joskus -88-90.
Tuohan kuulostaa hyvältä oppiaineelta.
Opetettiinko perhekasvatuksessa perhedynamiikkaa?
Ei. Siinä opetettiin sitä perinteistä, sovinistista perheidylliä, jossa mies hallinnoi kaikkea ja nainen passaa ilmaiseksi kunnes kuolee.
Ei huolta suomikin on muuttumassa siihen suuntaan kiitos maahanmuuton.
Kiitos kristilliskonservatiicien.
USA on hyvä malli siitä mihin äärioikeisto maailmaa vie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotonakin voi puhua lapsille monista asioista, kuten seurustelu, ehkäisy, vastuu jne. Myös miten olla hyvä ystävä/kaveri ja kuinka olla hyvä seurustelukumppani.
Entäs jos ei saannut juuri mitään oppeja? Lähinnä uhkailtiin jumalan kostolla jos teki jotain väärin heidän mielestään.
Koulun tehtävä on antaa perusopetusta lapsille, ei hoitaa koko kasvatustyötä.
Vierailija kirjoitti:
Terveystieto liittyy terveyteen, ei sen tarkoitus ole olla psykologiaa. Kyllä lukion psykologiassa vielä ainakin muutama vuosi sitten oli aiheena myös yksin jääminen. Kirjoitin psykologian, niin tuli otettua kaikki kurssit. Se on ihan eri keskustelu, pitäisikö yläkouluissa olla psykologiaa, jonka aihepiiriin tuo kuuluu.
On kai se mielenterveyttä?
Miksi terveystiedossa puhutaan valtavasti eri seksuaalisista suuntauksista. Saisi olla sen tilalla muuta terveysasiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, kovin on parisuhde- ja perhekeskeistä se opetus.
Onneksi nykyään ei sentään ole oppiainetta nimeltään perhekasvatus niin kuin joskus -88-90.
Tuohan kuulostaa hyvältä oppiaineelta.
Opetettiinko perhekasvatuksessa perhedynamiikkaa?
Ei. Siinä opetettiin sitä perinteistä, sovinistista perheidylliä, jossa mies hallinnoi kaikkea ja nainen passaa ilmaiseksi kunnes kuolee.
Minä, teinisälli & KA 9.8, lensin järjestäen ulos noilta tunneilta ja pian kävi niin että automaattisesti suoraan reksin kanslian odotusaulaan. Reksin kanssa sitten käytiinkin hyvää yhteiskunnallista ja poliittista keskustelua, hän alkoi tarjoamaan kaffikupposia kun sanoi suorastaan odottavansa "keskusteluhetkiä poikkeuksellisen älykkään nuoren kanssa"
Miksikö dissasin perhekasvatusta? Siis aivan turha oppiaine joillekin täysin keskenkasvuisille, puhua perheellistymisestä ja velvollisuuksista toisia ihmisiä/yhteiskuntaa kohti. Porukkaa ei kiinnostanut millään muotoa, paitsi sitä 3kk seurustelleen parin naisoletettua osapuolta joka into pinkeenä kävi "aikuismaista" keskustelua opettajan kanssa - olihan tämä typy niin edellä isoontumisessa meitä muita. Muistaakseni 25v ikäisenä kahden vekaran yyhoo eikä varmuutta oliko kakarat edes saman miehen kanssa tehty. Niin paljon hyötyä oli perhekasvatuksesta sille kaikista eniten innostuneelle.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti olen ainut joka on yläasteen luokilta elänyt seksittömän ja parisuhteettoman elämän.
Minä elin yläasteen ja lukion luokilla seksittömän ja parisuhteettoman elämän. Tämä siis vuosina 1978...1984.
M60
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikisinkulla ei ikinä ole hyvää elämää! Se joka muuta väittää puhuu täyttä paskaa!!!! Ja ne jotka näitä puhuu on aina niitä joilla on ollut suhteita eivätkä yhtään tajua millaista kipua ikisinkkuus ja läheisyyden puute aiheuttaa ihmisille!!! Hävetkää!!
Ikisinkkuus johtuu nimenomaan siitä, että ikis ei osaa käsitellä omia tunteitaan ja on siksi melko sietämätön ja vastenmielinen ihminen. Hän on koko ajan vaatimassa muilta, muttei pysty antamaan kenellekään mitään hyvää, ei lisäarvoa elämään.
Haloo, kumppania ei oteta itseä tyydyttämään vaan koska häntä rakastetaan ja hänelle halutaan olla hyvä. Tämä puoli unohtuu ikisinkuilta, jotka miettii asioita vain omasta näkökulmastaan eikä kykene asettumaan sen toisen asemaan ollenkaan.
Miten mä olin vaatimassa mitään, kun mut ghostannut henkilö sanoi ennen sitä, että mun ulkonäkö ei riitä?
Vierailija kirjoitti:
Siellä puututaan riskeihin ja vaaroihin, siksi
Sinkuksi jääminen ei välttämättä ole vaarallista, jollei sitten tee siitä itsesäälin avulla ikiliikkujaa.
On se monille henkisesti vaarallista, heikentää hyvinvointia.
Kaikilla on jo kokemusta sinkkuna elämisestä, joten ei siitä tarvitse erikseen antaa neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Terveystieto liittyy terveyteen, ei sen tarkoitus ole olla psykologiaa. Kyllä lukion psykologiassa vielä ainakin muutama vuosi sitten oli aiheena myös yksin jääminen. Kirjoitin psykologian, niin tuli otettua kaikki kurssit. Se on ihan eri keskustelu, pitäisikö yläkouluissa olla psykologiaa, jonka aihepiiriin tuo kuuluu.
Terveystieto nimenomaan sisältää myös psyykkisen terveyden. Ihan ops:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi enemmän puhua siitä miten seksiä saa eikä vain ehkäisystä. Tuo on vähän sama kuin työttömien kurssilla opeteltaisiin sijoittamista eikä töiden saantia.
No kuule se seksin "saaminen" perustuu siihen, että kaksi ihmistä sitä haluavat toistensa kanssa. Jos nainen ei sitä halua niin sitten ei halua. Lapsille pitää opettaa rajojen kunnioittamista eikä mitään "miten saan toisen tekemään mitä haluan vaikka hän ei halua".
No niinhän työntekokin perustuu siihen, että työnantaja haluaa ottaa työntekijän töihin. Voi sitä silti opettaa, miten töitä saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on jo kokemusta sinkkuna elämisestä, joten ei siitä tarvitse erikseen antaa neuvoja.
Hieman eri asia olla 14-vuotiaana sinkkuna kuin aikuisena jo kotoaan muuttaneena.
No, nykyisin on sellainen kuvakin ja juliste, jossa kerrotaan, että seurustelun tulee olla kivaa. En muista, onko oppikirjassa, mutta juliste ainakin.