Miten pieniä tavaroita avioerossa ja osituksessa jaetaan?
Vaimo lähti ja on vienyt mennessään jo kaikenlaista pikkutavaraa, esim. pyyhkeitä ja petivaatteita ja luvannut viedä pesukoneen ym., joita on ostanut. Voiko hän viedä nuo tavarat vai miten ne jaetaan? Tulossa riitaisa ero.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies lähti, vei mukanaan omat vaatteet. Jäin lasten kanssa vanhaan kotiin asumaan. Oli saanut lahjaksi hienon telkkarin ja vei sen mukanaan. Meni pari viikkoa ja toi takas, kun lapset kysyi miksi täällä on meidän telkkari. Aloin eron jälkeen myymään tarpeetonta ja tuli vastasn mm pari juttua, mitkä mies oli ostanut häämatkalta. Kysyin ja laitoin ne lasten matkassa menemään. Ex appi oli itse tehnyt mm pinnasängyn ja kun kuopus ei enää nukkunut siinä, palautin ex apelle hänen tekemänsä.
Itse olin hommannut valtaosan kodin tavaroista ja mies kun lähti, olisi ollut ihmeellistä, että hän olisi vienyt jotain
No eikö tuo ole epäkohteliasta palauttaa lahjoja takaisin. Minä en olisi apoena pinnasänkyä takaisin ottanut vaikka itse tehty.
Mitä sinä tekisit pinnasängyllä? Käsityönä tehty sänky on kiva pitää suvussa, ja jos apella on tilaa, se on siellä suvussa. Ja kun joku miehen suvussa sitä taas tarvitsee (ehkä ne miehen lapset?) sen voi ottaa käyttöön. Vähän kuin kastemekko. Tosi kiva ajatus, ja ehdottomasti takaisin apen sukuun.
Minä jätin lähes kaikki tavarat toiselle. Olin vaan tyytyväinen, kun pääsin niistä eroon. Astioita otin ja kolme lipastoa, muuten ostin itselleni uudet huonekalut ja vuodevaatteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies lähti, vei mukanaan omat vaatteet. Jäin lasten kanssa vanhaan kotiin asumaan. Oli saanut lahjaksi hienon telkkarin ja vei sen mukanaan. Meni pari viikkoa ja toi takas, kun lapset kysyi miksi täällä on meidän telkkari. Aloin eron jälkeen myymään tarpeetonta ja tuli vastasn mm pari juttua, mitkä mies oli ostanut häämatkalta. Kysyin ja laitoin ne lasten matkassa menemään. Ex appi oli itse tehnyt mm pinnasängyn ja kun kuopus ei enää nukkunut siinä, palautin ex apelle hänen tekemänsä.
Itse olin hommannut valtaosan kodin tavaroista ja mies kun lähti, olisi ollut ihmeellistä, että hän olisi vienyt jotain
No eikö tuo ole epäkohteliasta palauttaa lahjoja takaisin. Minä en olisi apoena pinnasänkyä takaisin ottanut vaikka itse tehty.
Fiksut palauttavat avioerossa puolison sukuun kuuluvat tavarat, kuten juuri lasten tavarat, korut, astiat jne. niillä kun ei ole mitään tunnearvoa sukuun tulleella puolisolla.
Se on kiva mahdollisuus joka pikkuasiasta neuvotella ja jankata, saahan siten vielä eksän elämään vaikuttaa mahdollisimman pitkään.
Mä ostin ystävälleni lahjaksi vaaleanpunaisen joogamaton ja kun hän erosi miehestään, miehen piti saada just se mun lahjaksi ostamani vaaleanpunainen joogamatto itselleen.
- Ystävä halusi siitä Temu-joogamatosta eroon koska sen materiaali hiotessa syyhytti. Narrasi että muka ex-mies välttämättä juuri sen halusi, koska ei halunnit mieltäsi pahoittaa. Todellisuudessa meni roskiin.
Sain juristilta hyvän neuvon: miksi haalia muistoja mukaansa, jos kerran haluaa aloittaa uuden elämän. Se neuvo oli hyvä, sillä monet tavarat palauttavat joka kerta mieleen edellisenkin suhteen. Haluaako muut haikailla menneitä, en tiedä, mutta siinä olisi yksi keino välttää riitelemästä pikku roinasta. Lakanat, pyyhkeet on vain hyvä, että vie pois. Uusia voi hankkia tilalle ja sukulaisille tulee tilaisuus muistaa niillä merkkipäivinä niin toivoessaan.
Jos on niin tiukkaa, että pyykinpesukoneesta pitää tapella kannattaa miettiä onko juristi hyvä apua. Juristi laskuttaa 200-250 euroa/tunti, joten hänen palkkiollaan voitte ostaa monta pyykinpesukonetta itsellenne.
Olisi eri juttu, jos teillä olisi Reidas Särestöniemeä joka seinällä. Sen riitelyn tajuaisin, mutta anna sen vaimon viedä ne rojut. Saat tilaa ja puhtaat kaapit. Nouse hamsterin yläpuolelle. Ja kuvittele, miltä siitä uudesta miehestä tuntuu nukkua sinun käyttämissäsi lakanoissa? Eka kriisi sitten heilläkin, hah haa.
"- Ystävä halusi siitä Temu-joogamatosta eroon koska sen materiaali hiotessa syyhytti. Narrasi että muka ex-mies välttämättä juuri sen halusi, koska ei halunnit mieltäsi pahoittaa. Todellisuudessa meni roskiin."
Kuulepa, se joogamatto oli ostettu aikana, jolloin Temu ei ollut olemassa edes ideatasolla. Miten olisin voinut mieleni pahoittaa, jos ystäväni ei olisi kertonut asiasta mulle erikseen? Sä varmasti teet tupatarkastuksia kavereidesi luona ta kyselet antamiesi lahjojen perään, mutta ei mulla ole sellainen tapana. Ei mulla ollut siis tietoa, että kys, joogamattoa oli enää edes olemassa.
Mun exä ärjyi, että tulee luotettavan miehen kanssa laskemaan mun pikkuhousutkin. Että sillee oli intohimoinen mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies lähti, vei mukanaan omat vaatteet. Jäin lasten kanssa vanhaan kotiin asumaan. Oli saanut lahjaksi hienon telkkarin ja vei sen mukanaan. Meni pari viikkoa ja toi takas, kun lapset kysyi miksi täällä on meidän telkkari. Aloin eron jälkeen myymään tarpeetonta ja tuli vastasn mm pari juttua, mitkä mies oli ostanut häämatkalta. Kysyin ja laitoin ne lasten matkassa menemään. Ex appi oli itse tehnyt mm pinnasängyn ja kun kuopus ei enää nukkunut siinä, palautin ex apelle hänen tekemänsä.
Itse olin hommannut valtaosan kodin tavaroista ja mies kun lähti, olisi ollut ihmeellistä, että hän olisi vienyt jotain
No eikö tuo ole epäkohteliasta palauttaa lahjoja takaisin. Minä en olisi apoena pinnasänkyä takaisin ottanut vaikka itse tehty.
Kysyin häneltä, olemme edelleen puheväleissä. Otin puhelimen käteen ja kysyin. Arvaa mitä vastasi ?
Sanoi hän on miettinyt voiko soittaa ja pyytää takaisin, sitten kun meillä ei ole tarvetta.
Avioero ei ollut helppo. Ensimmäiset puoli vuotta olin katkera ex lle, itkin joka päivä jne.
Välit ex appivanhempiin ovat olleet koko ajan asialliset, osan ajasta jopa lämpimät.
Hän oli tehnyt muutakin, mutta pinnasängyn ja hoitotason teki meille ja ne meni seuraavan vauvan käyttöön.
On myös tehnyt pari naulakkoa, eteiseen pienen kaapin. Nämä ovat nyt esikoisen kodissa. Appi, siis ex, on tyytyväinen, kun ovat käytössä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies lähti, vei mukanaan omat vaatteet. Jäin lasten kanssa vanhaan kotiin asumaan. Oli saanut lahjaksi hienon telkkarin ja vei sen mukanaan. Meni pari viikkoa ja toi takas, kun lapset kysyi miksi täällä on meidän telkkari. Aloin eron jälkeen myymään tarpeetonta ja tuli vastasn mm pari juttua, mitkä mies oli ostanut häämatkalta. Kysyin ja laitoin ne lasten matkassa menemään. Ex appi oli itse tehnyt mm pinnasängyn ja kun kuopus ei enää nukkunut siinä, palautin ex apelle hänen tekemänsä.
Itse olin hommannut valtaosan kodin tavaroista ja mies kun lähti, olisi ollut ihmeellistä, että hän olisi vienyt jotain
No eikö tuo ole epäkohteliasta palauttaa lahjoja takaisin. Minä en olisi apoena pinnasänkyä takaisin ottanut vaikka itse tehty.
Fiksut palauttavat avioerossa puolison sukuun kuuluva
No se olisi ollut miehen tehtävä. Toisekseen minä en kyllä lahoittamiani tavaroita ottaisi enää takaisin. Tavaraa on ihan tarpeeksi omasta takaa.
Meitä oli kolme perillisten kun vanhempamme kuoli. Jaoimme sopuisasti tavarat. Jos oli joku tavara, jonka halusi välttämättä, panimmi sille huutokaupan. Huudetuista tavaroista saadut rahat jaoimme lopuksi kolmeen pekkaan. Jos jäi tavaroita, joita kukaan ei halunnut veimme Spr:lle lahjoituksena kirpparille. Ei tullut riitoja. Avioerossa riidellään kyllä tavaroiden yhteydessä muustakin....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies lähti, vei mukanaan omat vaatteet. Jäin lasten kanssa vanhaan kotiin asumaan. Oli saanut lahjaksi hienon telkkarin ja vei sen mukanaan. Meni pari viikkoa ja toi takas, kun lapset kysyi miksi täällä on meidän telkkari. Aloin eron jälkeen myymään tarpeetonta ja tuli vastasn mm pari juttua, mitkä mies oli ostanut häämatkalta. Kysyin ja laitoin ne lasten matkassa menemään. Ex appi oli itse tehnyt mm pinnasängyn ja kun kuopus ei enää nukkunut siinä, palautin ex apelle hänen tekemänsä.
Itse olin hommannut valtaosan kodin tavaroista ja mies kun lähti, olisi ollut ihmeellistä, että hän olisi vienyt jotain
No eikö tuo ole epäkohteliasta palauttaa lahjoja takaisin. Minä en olisi apoena pinnasänkyä takaisin ottanut vaikka itse tehty.
Fiksut palauttavat avioerossa puolison sukuun kuuluva
Minä olisin ottanut loukkauksena, että tavaroita rahdataan takaisin.
Minusta aika turhaa riidellä tavaroista jotka kuuluu kodin tavanomaiseen irtaimistoon. Esimerkiksi kuolinpesässä se kodin tavanomainen irtaimisto, henkilökohtaiset tavarat, huonekalut jne. katsotaan yleensä arvoltaan vähäiseksi tai arvottomaksi.
Luulisi jokaisen pääsevän noista sopuun, esimerkiksi siten, että kumpikin vie omansa, jos muutetaan pois yhteisestä kodista. Toisaalta jos taas esimerkiksi lapsiperheessä vanhemmat eroaa niin ehkä se etähuoltaja voisi jättää kodin tavarat lähihuoltajalle.
Ihan miten vaan, sopimuksen tai tarpeen mukaan. Esimerkiksi isäni kodissa on edelleen huonekaluja, mitkä on alunperin nyt jo kuolleen äitipuoleni sekä hänen ensimmäisen miehensä hankkimia.
Ilman muuta kannattaa riidellä joka kupista ja kauhasta. Kannattaa ottaa myös lakimies, joka vie tuhkatkin pesästä.
Elikkä tästä keskusteluketjusta voisi päätellä, että vieköön eukko roinansa ja ostamansa kodinkoneet (ei kyllä kaikkia kodinkoneita ole hankkinut), mutta ne kannattaa varmaan kirjata ositusasiakirjaan. Vastahakoinen eukko, kun ei ollut valmis terapiaankaan...minä miehenä pyysin häntä terapiaan, mutt ei!
Vierailija kirjoitti:
Elikkä tästä keskusteluketjusta voisi päätellä, että vieköön eukko roinansa ja ostamansa kodinkoneet (ei kyllä kaikkia kodinkoneita ole hankkinut), mutta ne kannattaa varmaan kirjata ositusasiakirjaan. Vastahakoinen eukko, kun ei ollut valmis terapiaankaan...minä miehenä pyysin häntä terapiaan, mutt ei!
Ei kannata kirjata mitään pyyhkeitä, ei niille lasketa arvoa. Isot kodinkoneet, jos ovat uusia, voisi ehkä olla, mutta vanhoina ei kyllä niilläkään. Ja ota opiksesi. Seuraavassa parisuhteessa osallistu sinäkin pyyhkeiden ym ostoon. Voi olla, että suhdekin kestää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies lähti, vei mukanaan omat vaatteet. Jäin lasten kanssa vanhaan kotiin asumaan. Oli saanut lahjaksi hienon telkkarin ja vei sen mukanaan. Meni pari viikkoa ja toi takas, kun lapset kysyi miksi täällä on meidän telkkari. Aloin eron jälkeen myymään tarpeetonta ja tuli vastasn mm pari juttua, mitkä mies oli ostanut häämatkalta. Kysyin ja laitoin ne lasten matkassa menemään. Ex appi oli itse tehnyt mm pinnasängyn ja kun kuopus ei enää nukkunut siinä, palautin ex apelle hänen tekemänsä.
Itse olin hommannut valtaosan kodin tavaroista ja mies kun lähti, olisi ollut ihmeellistä, että hän olisi vienyt jotain
No eikö tuo ole epäkohteliasta palauttaa lahjoja takaisin. Minä en olisi apoena pinnasänkyä takaisin ottanut vaikka itse tehty.
Mitä sinä tekisit pinnasängyllä? Käsityönä tehty sä
No en mitään tekisi pinnasängyllä ja sen takia en haluaisi sitä takaisin.
Osituksen saa tehdä ihan oman mielensä mukaan, kunhan siitä päästään sopuun.
Jos taas sopuun ei päästä, eikä avioehtoa ole, ositus tehdään niin että kumpikin pitää oman omistuksensa mutta rikkaampi maksaa tasinkona sen summan että puolisoiden omaisuus on eron jälkeen yhtä paljon. Mitä taasen omaisuudestaan toiselle luovuttaa, on luovuttajan oma asia. Eli ei mene niin että "puolet kaikesta on toisen". Jos luovuttaa tasinkona muuta kuin rahaa, toki vastaanottajan on se hyväksyttävä että sopu tulee. Jos taas maksaa tasingon rahana, ei toisella ole mitään urputusta siihen että haluaisi esim toisen omistaman veneen/mökin jne. Yhteisomistukset taas on oma lukunsa.