Kuka hoitaa vammaista lasta

Perus-Suomessa emmä vammaasia ja vaivaasia meidän arjalaisten silmis kattele ! 

Kyllä teidän kannattaa jättää lapset hankkimatta, jos noin pelottaa. Suvussani on kaksi vammaista lasta eikä heidän vammastaan ollut ennakkoon tietoa. Se selvisi vasta syntymän jälkeen. Molemmissa tapauksissa vanhemmat ovat hoitaneet lapsensa rakkaudella ja hellyydellä. 

Toistaiseksi yhteiskunta tukee, mm. lapsen vammaistuki, omaishoidontuki, kuntoutus, puheterapia,  päiväkotiin/ kouluun hankitaan lapselle henkilökohtainen avustaja. Myös kotiin voi saada henkilökohtaisen avustajan vammasta riippuen. Lisäksi on erilaisia vammaisjärjestöjä, joista saa vertaistukea ja joissa on tapahtumia. Lisäksi on Kelan sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusta.

Miten ihmiset uskaltavat hankkia lapsia, kun niin paljon riskejä. Voisi käydä niin, että iso osa ponnisteluista opinnoissa ja töissä menisi hukkaan, jos jotain pahaa tapahtuisi. Koko elämä  pyörisi ihan eri tavalla lapsen ehdoilla, kuin tavanomaisessa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Eli, jos perheellä ei ole taloudellisia/henkisiä resursseja lapsen hoitoon, niin asia jotenkin järjestyy? Ap 

Jos mahdollisesti saisitte vammaisen lapsen, olette silti hänen huoltajiansa. Jos tiedätte, etteivät henkiset resurssinne riitä vammaisen lapsen hoitoon, muistutan ettei tervenkään lapsen hoito ole aina helppoa. Jättäkää lapsen hankinta sikseen, kun olette nyt jo valmiita hylkäämään lapsen, jolla on jokin vamma. Että tulikin nyt "maanantai-kpl", yritetään uutta, vastuutonta ajattelua. Puistattaa!

Vierailija kirjoitti:

Ollaan puhuttu, että hankitaan kaikki mahdolliset seurannat ja lopetetaan esim. kahvin juonti hyvissä ajoin ennen yrittämistä, jotta olisi mahdollisimman pieni todennäköisyys vammoille.

Mikään toimi, seuranta tai ultra ei kuitenkaan takaa, että syntyvä on terve. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli, jos perheellä ei ole taloudellisia/henkisiä resursseja lapsen hoitoon, niin asia jotenkin järjestyy? Ap 

Kukaan ei teille mitään takaa. Jos nyt tuntuu siltä, että et ole valmis tekemään lapsesi eteen tarvittavia muutoksia tai ei ole henkistä jaksamista, niin kannattaa harkita vielä kaksi kertaa ennen kuin lisäännytte.

Voihan lapsi sairastua vaikka syöpäänkin pitkäaikaisesti, kyllä silloin vanhemmat jättää työn kakkosesksi ja keskittyy lapsen hoitoon. Siihen saa toistaiseksi omaishoidontukea tai erityishoitorahaa. Jokatapauksessa lapsi tulee lisäämään rahanmenoa, henkistä jaksamistakin koetellaan ja joustoa töistä tarvitaan ajoittain oli terve tai ei. Vähemmälläkin rahalla muuten tulee toimeen, jos tarve niin vaatii.

Taloudellisesti kaikki on ok. En vain ole valmis jäämään koti

Jos et ole valmis jäämään kotiin vauvan synnyttyä, et ole myöskään kypsä äidiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan puhuttu, että hankitaan kaikki mahdolliset seurannat ja lopetetaan esim. kahvin juonti hyvissä ajoin ennen yrittämistä, jotta olisi mahdollisimman pieni todennäköisyys vammoille.

 

Ei auta. Muistan opiskeluaikanani, että kehitysvammaisen lapsen äiti oli katkera, kun juuri oli kaikkensa tehnyt, ettei näin kävisi. Yksi terve lapsi jo oli ja liekö ajatellut, että hänen ansiotaan oli se.

 

Ehkä seulonnat eivät silloin olleet vielä riittävän hyviä. Ap

Seulonnat eivät satavarmasti takaa mitään. Ja tosiaan, on oireyhtymiä, jotka paljastuvat vasta lapsen kasvaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli, jos perheellä ei ole taloudellisia/henkisiä resursseja lapsen hoitoon, niin asia jotenkin järjestyy? Ap 

Kukaan ei teille mitään takaa. Jos nyt tuntuu siltä, että et ole valmis tekemään lapsesi eteen tarvittavia muutoksia tai ei ole henkistä jaksamista, niin kannattaa harkita vielä kaksi kertaa ennen kuin lisäännytte.

Voihan lapsi sairastua vaikka syöpäänkin pitkäaikaisesti, kyllä silloin vanhemmat jättää työn kakkosesksi ja keskittyy lapsen hoitoon. Siihen saa toistaiseksi omaishoidontukea tai erityishoitorahaa. Jokatapauksessa lapsi tulee lisäämään rahanmenoa, henkistä jaksamistakin koetellaan ja joustoa töistä tarvitaan ajoittain oli terve tai ei. Vähemmälläkin rahalla muuten tulee toimeen, jos tarve niin vaatii.

Lapsi voi myös vammautua myöhemmin missä tahansa onnettomuudessa tms. Silloinkin siis heittäisitte lapsen pois näkyviltänne. Jättäkää mietinnät lapsen hankkimisesta. Ette ole mitenkään valmiita vanhemmiksi.

Siis tottakai olisin valmis jäämään siksi kuudeksi kuukaudeksi ja isä sitten pitäisi oman osuutensa vapaista, mutta en koko loppuelämäksi.

Vierailija kirjoitti:

Sikiöitä tutkitaan nykyään raskauden alkuvaiheessa, joten saatte halutessanne ns.geneettisen keskeytyksen, ettei tarvitse kärsiä vammaisen lapsen kanssa.

Lapsi voi vammautua myös esimerkiksi synnytyksessä. Tai milloin tahansa myöhemminkin, kuten sinäkin. 

Sinä voit myös itse vammautua sairauden tai onnettomuuden myötä milloin tahansa, riippumatta elämäntavoistasi. Ehkä miehesi sanoo sinulle sitten suoraan heipat, kun ei ollutkaan helppoa ja kivaa ja elämä meni vaikeaksi.

Vierailija kirjoitti:

Siis tottakai olisin valmis jäämään siksi kuudeksi kuukaudeksi ja isä sitten pitäisi oman osuutensa vapaista, mutta en koko loppuelämäksi.

Mitä teet jos miehesi vammautuu, menettää puhekykynsä ja vaatii ympärivuorokautista hoivaa?

Jos syntyvä lapsi ei ole mieluinen, sen voi jättää synnärille, lastensuojelu hakee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis tottakai olisin valmis jäämään siksi kuudeksi kuukaudeksi ja isä sitten pitäisi oman osuutensa vapaista, mutta en koko loppuelämäksi.

Mitä teet jos miehesi vammautuu, menettää puhekykynsä ja vaatii ympärivuorokautista hoivaa?

Jos mies vammautuis niin pysyisin tietysti hänen kanssaan. Jos taas itse vammautuisin, niin minulle olisi ihan ok, että mies jatkaisi elämäänsä jossain vaiheessa vaikka uuden puolison kanssa. Pitäisin itsekkäänä sitä, että sitoisin miehen itseeni koko loppuelämäksi.

Sinänsä positiivista,  että etukäteen pohditaan mahdollisuutta , että syntyvä lapsi  ei olekaan terve.  

Mikään seulontamenetelmä ei takaa tervettä lasta ja iso osa kehitysvammoista selviää vasta lapsen synnyttyä, joko heti tai myöhemmin kun lapsi ei kehitykään odotetusti. On myös sairauksia jotka alkavat oireilla vasta esim 1-vuotiaana ja esim autismi huomataan vasta myöhemmin. Ja samakin sairaus voi jollakin olla hyvin vaikeana ja toisella sitä ei juurikaan huomaa.

Vammaisellekin lapselle kyllä järjestyy päivähoito vanhempien työpäivien ajaksi ja heillä on oppivelvollisuus kuten muillakin lapsilla. Ei vanhempien tarvitse siis välttämättä kokonaan jättää työelämää mutta jo ihan terveenkin lapsen kanssa joutuu monesti tekemään joustoja töiden suhteen ja sairaan lapsen kanssa vielä enemmän.

Kannattaa nyt vielä miettiä sitä lapsen hankkimista uudelleen.

Ihan samat ihmiset jotka hoitavat terveenkin lapsen eli vanhemmat. Vanhemmat voi käydä ihan samanlailla töissä jne 

Tämän aloituksen perusteella: älä hanki lapsia ollenkaan. Miksi oletat, että joku muu hoitaisi lapsesi? Kuvitteletko, että kaikki, joilla vammainen lapsi on, on ollut miljonäärejä. Jos henkinen tai taloudellinen jaksaminen yhtään epäilyttää, et ole valmis vanhemmuuteen. Kukaan ei voi taata etteikö lapsi myöhemmin saisi esim. syövän tai loukkaantuisi onnettomuudessa ja silloinkin se hoitovastuu on vanhemmilla. 

Riippuu tietenkin täysin vamman asteesta. Vammaisille lapsille saa hoitoa, isommille on yhteiskoteja ym. Mutta tarvittaessa olisin valmis myös olemaan lapseni omaishoitaja.

Niin itse en kykenisi olemaan kenenkään omaishoitaja, enkä odota sitä myöskään keneltäkään muulta esim. mieheltäni. Mutta ehkä lapsiin/raskauteen liittyy liikaa riskejä, joita en ole valmis ottamaan.