Lukion opettajat. Kuinka yleistä tai harvinaista on opiskelijoiden levottomuus tai jopa huono käytös lukioissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rupulukioissa, jonne pääsee jollain 7 keskiarvolla on ainakin Helsingissä paljonki käytöshäiriöitä, koska esim. paljon ma mu ja. Ns. huippulukioissa, joissa ka ysin pintaan, ei ole käytännössä lainkaan.

Ei täysin pidä paikkansa. Lukiomme kaksi kaikkien aikojen huonokäytöksisintä nuorta oli tullut pitkälti yli 8 keskiarvolla, arvatenkin ysin pintaan, kun sinä vuonna ka-raja oli 8,65. Toinen aikoi lääkikseen, toinen psykologiksi. Mutta ei sitten minkäänlaisia käytöstapoja. Kiroilua, myöhästelyä, paikkojen rikkomista, koulun omaisuuden tuhoamista.

Rehtorien kansliat tuli tutuksi. Toista uhattiin koulusta erottamisella.

Meidän luokan tunneilla tupakoinut ja jälkkäreissäkin istunut näsäviisastelija lähti täältä Oulusta Ressun lukioon :D Ei kelvannut paikallinen huippulukio eli lyska, vaan muutti ysin jälkeen sukulaisperheen luo Helsinkiin.

Luulen, että hänen käytöstään selitti murrosiän ja yksinäisyyden lisäksi turhautuminen liian helppoon peruskouluopiskeluun. Hän oli meitä, ja jopa opettajiakin paljon älykkäämpi. Hän oli kliseinen "kävelevä tietosanakirja" ja pärjäsi kaiken maailman matikka- ja koodauskilpailuissa. Voisi luulla, että tuollaisella sanavalmiilla, opettajia uhmaavalla pojalla olisi paljon kavereita, mutta hänellä ei ollut ainuttakaan ja Oulussa ei vielä 10 vuotta sitten hyväksytty erilaisuutta (ts. älykkyyttä), joten lyseokin olisi ollut hänelle h-vettiä. Käytösnumero oli varmaan seiska, mutta lukuaineet pelkkää ysiä ja kymppiä, kokeista ei koskaan tullut 10- huonompaa.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että sellainen ahdistus on selvästi eniten kasvanut ilmiö lukiolaisten keskuudessa. Kauheasti meillä on ahdistuneita nuoria. Kaikki ahdistaa ihan sinne luokkaan tulemisesta lähtien, saati jollekin jotain puhumisesta. Näitä näin pahasti ahdistuneita ei ollut parikymmentä vuotta sitten lainkaan. 

Kyllä oli ahdistuneita ennenkin! Silloin heitä vaan ei otettu huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rupulukioissa, jonne pääsee jollain 7 keskiarvolla on ainakin Helsingissä paljonki käytöshäiriöitä, koska esim. paljon ma mu ja. Ns. huippulukioissa, joissa ka ysin pintaan, ei ole käytännössä lainkaan.

Ei täysin pidä paikkansa. Lukiomme kaksi kaikkien aikojen huonokäytöksisintä nuorta oli tullut pitkälti yli 8 keskiarvolla, arvatenkin ysin pintaan, kun sinä vuonna ka-raja oli 8,65. Toinen aikoi lääkikseen, toinen psykologiksi. Mutta ei sitten minkäänlaisia käytöstapoja. Kiroilua, myöhästelyä, paikkojen rikkomista, koulun omaisuuden tuhoamista.

Rehtorien kansliat tuli tutuksi. Toista uhattiin koulusta erottamisella.

Lukioainekseen vaikuttanee, että nykyään oppivelvollisuus jatkuu pidempään. 20v sitten amikseen tai lukioon pyrittiin ja siitä oltiin jotenkin ylpeitä, että päästiin, osa lopetti 9-luokkaan koulut tai jopa aiemmin, olivat ns tarkkiksilla. Käytös oli vähän arvokkaampaa ehkä siitä syystä, ja opettajina oli vielä vanhan liiton tyyppejä jotka heitti ulos luokasta, tai koko kurssilta. Laskeskelen että 20v sitten vanhemmat opettajat oli 40-luvulla syntyneitä ja kovemman kurin koulukuntaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rupulukioissa, jonne pääsee jollain 7 keskiarvolla on ainakin Helsingissä paljonki käytöshäiriöitä, koska esim. paljon ma mu ja. Ns. huippulukioissa, joissa ka ysin pintaan, ei ole käytännössä lainkaan.

Ei täysin pidä paikkansa. Lukiomme kaksi kaikkien aikojen huonokäytöksisintä nuorta oli tullut pitkälti yli 8 keskiarvolla, arvatenkin ysin pintaan, kun sinä vuonna ka-raja oli 8,65. Toinen aikoi lääkikseen, toinen psykologiksi. Mutta ei sitten minkäänlaisia käytöstapoja. Kiroilua, myöhästelyä, paikkojen rikkomista, koulun omaisuuden tuhoamista.

Rehtorien kansliat tuli tutuksi. Toista uhattiin koulusta erottamisella.

Lukioainekseen vaikuttanee, että nykyään oppivelvollisuus jatkuu pidempään. 20v sitten amikseen tai lukioon pyrittiin ja siitä oltiin jotenkin ylpeitä, että päästiin, osa lop

Aivan varmasti vaikuttaa! On pakko hakea ja mennä joko amikseen tai lukioon, ei voi pitää vaikka välivuotta, kuten yksi tuttavaperheen lapsi piti ysin jälkeen. Oli vuoden hanttihommissa, haki suuntaa elämälleen, teki valinnan, sitten lukioon ja sieltä insinööriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rupulukioissa, jonne pääsee jollain 7 keskiarvolla on ainakin Helsingissä paljonki käytöshäiriöitä, koska esim. paljon ma mu ja. Ns. huippulukioissa, joissa ka ysin pintaan, ei ole käytännössä lainkaan.

Ei täysin pidä paikkansa. Lukiomme kaksi kaikkien aikojen huonokäytöksisintä nuorta oli tullut pitkälti yli 8 keskiarvolla, arvatenkin ysin pintaan, kun sinä vuonna ka-raja oli 8,65. Toinen aikoi lääkikseen, toinen psykologiksi. Mutta ei sitten minkäänlaisia käytöstapoja. Kiroilua, myöhästelyä, paikkojen rikkomista, koulun omaisuuden tuhoamista.

Rehtorien kansliat tuli tutuksi. Toista uhattiin koulusta erottamisella.

Lukiostamme jouduttiin poistamaan biljardikepit ja pingismailat. Oppilaat heitteli niitä seiniin ja lattioihin. Koulu ei enää niitä kustanna. Jos joku tuo omat, siitä vaan.

Riippuu lukiosta. Jos keskiarvoraja sisäänpääsyyn on 8 tai yli, on huomattavasti vähemmän häiriöitä kuin niissä, minne pääsee millä tahansa keskiarvolla.

 Näin se vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu lukiosta. Jos keskiarvoraja sisäänpääsyyn on 8 tai yli, on huomattavasti vähemmän häiriöitä kuin niissä, minne pääsee millä tahansa keskiarvolla.

 Näin se vaan on.

Tuttuni opettaa eräässä tunnetussa urheilulukiossa. Sanoo, että aivan uskomatonta käytöstä on joillakin lukiolaisilla. Koska vain urheilu heille on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu lukiosta. Jos keskiarvoraja sisäänpääsyyn on 8 tai yli, on huomattavasti vähemmän häiriöitä kuin niissä, minne pääsee millä tahansa keskiarvolla.

 Näin se vaan on.

Nyrkkisääntönä tuota voi pitää, mutta ei se aina. 

Jos lukio ikäiset ei osaa käyttäytyä pitäisi laittaa vanhemmat häpeä paaluun torille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että sellainen ahdistus on selvästi eniten kasvanut ilmiö lukiolaisten keskuudessa. Kauheasti meillä on ahdistuneita nuoria. Kaikki ahdistaa ihan sinne luokkaan tulemisesta lähtien, saati jollekin jotain puhumisesta. Näitä näin pahasti ahdistuneita ei ollut parikymmentä vuotta sitten lainkaan. 

 

Kyllä oli ahdistuneita ennenkin! Silloin heitä vaan ei otettu huomioon.

asiat oli paremmin kun kaikkia naisten kotkotuksia ei kuuneltu.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vielä kakkosvuoden alussa pari lapsellista poikaa, jotka siis pärjäsivät muuten todella hyvin koulussa mutta perseilivät tietyillä tunneilla. Toisesta tuli 6 ällän ylioppilas ja vatsaelinkirurgi, toisestakin hyvin tienaava amk-inssi. Näiden poikien käytös muuttui aikuismaiseksi kuin taikaiskusta wanhojen jälkeen. Kyseessä oli maalaislukio, jonne pääsi kaikki opiskelemaan. Mutta on näitä paremmankin keskiarvon lukioissa, mitä oon kuullut juttuja. Teinit ovat teinejä.

Yleensä abivuosi ja kirjoitusten alkaminen syksyllä karistaa lapsellisimmiltakin perseilyt

Paikkojen ja koulun omaisuuden tahallinen rikkominen on ollut uusi juttu.

Ei pelkät pingismailat säry, viime vuonna lukiolaiset repi koulun muutamasta pöydästä jalat irti. Koska pystyivät. En tiedä, mitä järkeä oli ja lasku varmasti piristi isää ja äitiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rupulukioissa, jonne pääsee jollain 7 keskiarvolla on ainakin Helsingissä paljonki käytöshäiriöitä, koska esim. paljon ma mu ja. Ns. huippulukioissa, joissa ka ysin pintaan, ei ole käytännössä lainkaan.

Ei täysin pidä paikkansa. Lukiomme kaksi kaikkien aikojen huonokäytöksisintä nuorta oli tullut pitkälti yli 8 keskiarvolla, arvatenkin ysin pintaan, kun sinä vuonna ka-raja oli 8,65. Toinen aikoi lääkikseen, toinen psykologiksi. Mutta ei sitten minkäänlaisia käytöstapoja. Kiroilua, myöhästelyä, paikkojen rikkomista, koulun omaisuuden tuhoamista.

Rehtorien kansliat tuli tutuksi. Toista uhattiin koulusta erottamisella.

Lukioainekseen vaikuttanee, että nykyään oppivelvollisuus jatkuu pidempään. 20v sitten amikseen tai lukioon pyrittiin ja siitä oltiin jotenkin ylpeitä, että päästiin, osa lop

Vanhan liiton opettajia on vielä vähän.

Eläkeikää lähestyvä BIGE-opettaja kantoi viime syksynä perseilijälukiolaisen pulpetin käytävään.

Ja ilmoitti, että siinä on paikkasi tällä kurssilla tai tule ensi vuonna uudelleen, jos paikka ei kelpaa. Lukiolainen valitsi jälkimmäisen.

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan, että luokassa on 25 opiskelijaa. 

Melkein joka luokkaan sopii pari huonokäytöksistä, pari ahdistunutta ja pari bönaria. Suurin osa on keskivertoporukkaa. 

Kyllä. Suurin osa on kunnollista. Häiriköitä on vähän, jos kaikissa ryhmissä ollenkaan, mut yksikin häirikkö on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että sellainen ahdistus on selvästi eniten kasvanut ilmiö lukiolaisten keskuudessa. Kauheasti meillä on ahdistuneita nuoria. Kaikki ahdistaa ihan sinne luokkaan tulemisesta lähtien, saati jollekin jotain puhumisesta. Näitä näin pahasti ahdistuneita ei ollut parikymmentä vuotta sitten lainkaan. 

Höpsis. Ahdistuminen vähän kaikesta kuuluu tuohon ikään ja ennen se ymmärrettiin. Nyt joka ahdistus vaatii psykologia, terapiaa, lääkkeitä ja erityisjärjestelyjä. 

Yksi lukiolaistyttö, nyt jo mainettakin saanut, teki minusta rehtorille aikoinaan valituksen, koska en antanut hänen juoda kahvia oppitunnilla! 'Kun mä ostan vähistä rahoistani kahvin...'. Rehtori oli vain todennut, 'että opettaja toimi ihan oikein'. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion ekalla ovat vielä aika lapsia. Heistä osa karsiutuu siinä vaiheessa,  ja sitten alkaa useimmilla opiskelu maistumaan. 

lain mukaan kypsiä seksiin.

Loppuvuodesta syntyneet ovat lukion aloittaessaan 15-vuotiaita. 

Ylä-asteen tokalla ollaan 15.

Te jotka tuplasitte eskarin.

Vierailija kirjoitti:

Ajatellaan, että luokassa on 25 opiskelijaa. 

Melkein joka luokkaan sopii pari huonokäytöksistä, pari ahdistunutta ja pari bönaria. Suurin osa on keskivertoporukkaa. 

Mikä hiton luokka? Lukiossa on kurssit ja niistä jokainen rakentaa lukkarinsa. Joku opiskelee 2v, joku 3v ja joku 4v. Joku opiskelee vaikka matemaattisia aineita paljon ja joku jotain muuta. Lukio ollut luokaton jo about 30 vuotta.