Mitä ihmiset oppii matkustelusta

Joo siis avartaa mieltä niin paljon makoilla teneriffan uimarannoilla 😍

Ainakin sen, milainen kehitysmaa Suomi on. 

Ainakin viina on halvempaa kuin täällä.

Voihan nämä googlettaa tai katsoa kirjoista mutta konkreettinen kokemus on vain niin paljon tehokkaampi tapa oppia. 

Näkee, että omat ajatusmaailmat eivät ole ainoita tässä maailmassa, esim italiassa ei päiväsaikaan ravintolat ole auki ja ihan tyytyväisiä vaikuttavat olevan, kaikkialla ei ole niin saakelin raskas kilpailukulttuuri.

Varmasti oppii paljonkin mutta toinen kysymys on, että kuinka moni oikeasti pysähtyy miettimään näitä oppeja.

Ainakin sitä, että kaikkialla pärjää ja kaikissa tilanteissa. Rohkeutta selvittää asioita. Ja tietysti sitten kulttuureista, näkee hienoja paikkoja, maisemia jne.

Ennen kaikkea saa nauttia toisenlaisista maisemista ja fiiliksistä. Rentoutua, irrottautua kotikuvioista. Tästä samasta harmaasta arjesta.

En oikein ymmärrä ap kysymystäsi. Miksi näet ilmiselvästi ongelman siinä, jos joku tykkää matkustella? Ja ken Teneriffasta kirjoitti, niin olen seitsemänä talvena käynyt samassa kohteessa Kanarialla ja se on kuin mökille menisi. Tutut kadut, ravintolat, samat näköalat. Ihanaa ja niin helppoa. Ja otanpa vielä aina saman hotellinkin. Mitäs sitten? Joku menee joka kesä samalle kesämökille hyttysten syötäväksi katsoen samaa järvimaisemaa. Miten se on ok, mutta "junttia" mennä Kanarialle nauttimaan aina samasta merimaisemasta keskellä talvea? Ja kyllä, matkustan 3-5 kertaa vuodessa, joten ehdin nähdä uusiakin paikkoja. Kesäkuulla kävin viimeksi Euroopan sisällä ja parhaillaan etsin lentoja lokakuulle. Pakko päästä johonkin. Pää hajoaa muuten, jos nyt kesäloman loppuessa ei ole mitään kivaa tiedossa. Sitä jaksaa taas töissä, kun tietää, että pian pääsee taas johonkin....

Jos ei osaa heittäytyä erilaiseen atmosfääriin ja kokeilla vaikka uusia ruokia, harrasteita, tutustua ihmisiin ja kulttuuriin niin ei kai sitten mitään. 

Onneksi kenenkään ei ole pakko matkustaa yhtään minnekään. Itse nautin uusista maisemista ja kohtaamisista. 

No, viimeksi olin kaksi kuukautta Espanjassa.

- Espanjan kielitaitoni parani

- Kävin flamencokurssilla

- Opin tuntemaan uusia ruokalajeja sekä maan historiaa ja kulttuuria

- Sain kaksi uutta ystävää

Mutta tärkeintä oli, että oli hauskaa ja nautin elämästä.

No mitä mullistavaa sinä opit vauvapalstailusta?

Kaikki nuo "matkailu avartaa" teesit on matkailutoimistojen keksintöä jotka ovat iskostuneet arkikielessä totuudeksi, jonka sanomaa kukaan ei kuitenkaan ymmärrä.

Mulla kyse on enemmäkin aisteista; ulkomailla tuoksuu ja kuulostaa erilaisesta. Miettii vaikka jotain Etelä-Eurooppaa, jossa mopot pärisee, kahvilan astiat kilisee, ihmiset huutelevat. Myös valo ja sen myötä värit on erilaisia etelämmässä. 

 

Lisäksi tykkään vaeltaa vuorilla, joita ei oikein Suomesta löydy (tunturit ei nappaa).

Kielitaito on parantunut tosi paljon, uskallan tehdä vaikka mitä, mikään ei enää hävetä kun olet yrittänyt Kiinassa viittomakielellä etsiä tamppooneja kaupasta työntekijän kanssa, ajatusmaailmani on avartunut ihan älyttömästi. Tuossa vain muutama. 

Matkustaessa oppii esim. tuntemaan itseään sen verran, että tietää, pärjääkö oikeasti uusissa ja yllättävissä tilanteissa vai meneekö puihin. Ympärillä vieraat olot, vieras kieli, ehkä jokin potentiaalisesti vaarallinen tilannekin vielä. Ja sitten tekee fiksuja valintoja ja ratkaisee ongelmia, loistava fiilis.

Olen oppinut valtavasti uusia asioita matkoilla tapaamistani ihmisistä, luonnosta ja eläimistä, kielistä ja kulttuureista, merestä ja laivoista, tulivuorista ja sademetsistä, kahvinviljelystä kava-juomaan jne. Sekä itsestäni, matkustan yleensä yksin.

Pyrin käymään matkustellesani Suomessa tai ulkomailla näyttelyssä, museossa, historiallisessa kohteessa ja syömässä hyvin.

Olen oppinut paikallista paikallista kulttuuria, ruokakulttuuria, historiaa, maantiedettä.

Samoin kun matkustelee eri seurassa eri ystävien kanssa, niin mstkustellessa voi avautua hienojakin keskusteluja.

Matkustellessa näkee vaan kiiltävän kuoren. Pinnan alla elämä on erilaista. Jokaisella maalla on omat ongelmansa ja ne näkee vasta kun on asunut siellä vähintään puoli vuotta.

Ainakin sen miten lämpö ja valo hellii ja parantaa.

Nautin myös erinomaisesta kohtuuhintaisesta lähiruuasta mistä voi vain haaveilla Suomessa.

Rakastan kahvilakulttuuria, sitä että voin toripäivänä istahtaa kahville menemättä konkurssiin (espresso 1,10e, cappuccino 1,70e).

Rakastan jokaviikkoisia tapahtumia joissa ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi - ruoka-annos 7e ja pullo viiniä 10e, ei pääsymaksua kuuntelemaan musiikkia tähtien alla (tänään taas menossa!)

Ja uusia ystäviä joita tavata, samoin vanhoja ystäviä jotka eivät ehkä kohta enää ole täällä

Vaihtelua puutarhassa, omenien ja raparperin sijaan saan viikunoita, persikoita ja meloneja.

Kielitaidon. Maisemat. Auringon. 

Mielenrauhan

Vierailija kirjoitti:

Ainakin sen, milainen kehitysmaa Suomi on. 

Tai sitten kehitysmaissa matkustaessa oppii sen miten hyvin moni asia meillä oikeasti on. Eikä tarvitse edes mennä kehitysmaihin, kun huomaa. että meillä esim. rakennetaan talot  mainiolla tavalla. Ja niitä pidetään kunnossa. Yleensä on aika puhdastakin joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei osaa heittäytyä erilaiseen atmosfääriin ja kokeilla vaikka uusia ruokia, harrasteita, tutustua ihmisiin ja kulttuuriin niin ei kai sitten mitään. 

Onneksi kenenkään ei ole pakko matkustaa yhtään minnekään. Itse nautin uusista maisemista ja kohtaamisista. 

Uudet ruuat = länsimaisen turistin makuun tehtyjä ruokia, kaukana auteettisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Kielitaito on parantunut tosi paljon, uskallan tehdä vaikka mitä, mikään ei enää hävetä kun olet yrittänyt Kiinassa viittomakielellä etsiä tamppooneja kaupasta työntekijän kanssa, ajatusmaailmani on avartunut ihan älyttömästi. Tuossa vain muutama. 

🤣🤣 tiedän tunteen! Itse opastin italialaiselle putkarille mikä on p.puhelin kun sellainen kylpyhuoneeseemme asennettiin. Toki vaatteet päällä mutta muuten "kädestä pitäen"

Vierailija kirjoitti:

Kielitaito on parantunut tosi paljon, uskallan tehdä vaikka mitä, mikään ei enää hävetä kun olet yrittänyt Kiinassa viittomakielellä etsiä tamppooneja kaupasta työntekijän kanssa, ajatusmaailmani on avartunut ihan älyttömästi. Tuossa vain muutama. 

Juuri eräässä podcastissa kertoi samanlaisen jutun Japanista tampoonikaupasta.