Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko muita, jotka ovat jo pieninä lapsina aavistelleet, että heistä ei tule koskaan perheellistä?
29.07.2025 |
Muistan kuinka jo ihan taaperona inhosin nukkeja. Äitini on sanonut, että hän oli hyvin pettynyt kun en tykännyt vauvanukeista tai nukeista ylipäätään. Nukenvaunut olin kyllä halunnut, mutta niissä lepäili nalleja. Eikä tämä ole ollut minulle mikään ilon aihe, vaan olisin halunnut olla sellainen, joka haluaa lapsia ja aviomiehen. Jos tapasin miehen, josta aavistin, että hän haluaa perhe-elämän, niin juoksin viimeistään pesänteko puheiden alkaessa pakoon. Elämäni on ollut varsin rikkonaista/yksinäistä ja en minä tällaistäkään halunnut, mutta en vain ole kyennyt tekemään mitään toisin. Nyt on lapsenteko ikä ollut jo kauan takana, mutta en minä taida haluta sitä suhdettakaan :( Onkohan minussa jokin vika?
N.53
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan lapsena, mutta kun ei yläasteella tai lukiossa ollut tyttöystävää, niin silloin sen tiesi.
Minulla oli eka poikaystävä kaksikymppisenä ja perheen sain kutenkin myöhemmin.
Uliulit vaatii varmuuden tyttöystävästä viimeistään 10-vuotiaana. Muuten on elämä ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinussa ei ole mitään vikana.
Lapset ovat vapaaehtoinen valinta. Ei pakko.
Elämässä on paljon muutakin tekemistä joista saa iloa ja merkitystä.
Perhe on se minkä ihminen itselleen valitsee eikä se vaadi lapsia.
Onnellista lapsivapaata elämää!
Alitajuisesti varmaan tiesin tämän jo siinä kymmenen ikävuoden hujakoilla, mutta 15-vuotiaana yläasteen 8. luokan oppilaana julistin yhdessä äidinkielen aineessa, että minusta ei tule koskaan äitiä enkä mene myöskään milloinkaan naimisiin. Tämä kaikki on pitänyt kutinsa. N45
Joo, minä. Mutta olin onneksi väärässä.
Onneksi Riikka Purra ei ole minun äitini eikä Petteri Orpo minun isäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alitajuisesti varmaan tiesin tämän jo siinä kymmenen ikävuoden hujakoilla, mutta 15-vuotiaana yläasteen 8. luokan oppilaana julistin yhdessä äidinkielen aineessa, että minusta ei tule koskaan äitiä enkä mene myöskään milloinkaan naimisiin. Tämä kaikki on pitänyt kutinsa. N45
Tämän vuosisadan (ja -tuhannen) Greta Garbo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kyllä, koska äitini oli alkoholisti. Hän ei ollut hyvä äiti, niin ajattelin, että minustakaan ei voi tulla hyvää äitiä, vaikka olenkin absolutisti. Oli inhottavaa, kun asuttiin pienessä kunnassa, ja varmaan kaikki siellä tiesivät, minkälainen juoppo äitini oli. Ne kyräilyt ja supatukset ... Se oli henkisesti hyvin raskasta aikaa, mutta kaikkein kuormittavinta oli tietysti se, että alkoholi vei voiton äidin vetoomuksista ja paljosta muustakin. Mutta jotenkin tämä elämä on vaan taaplattava läpi.
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä, koska äitini oli alkoholisti. Hän ei ollut hyvä äiti, niin ajattelin, että minustakaan ei voi tulla hyvää äitiä, vaikka olenkin absolutisti. Oli inhottavaa, kun asuttiin pienessä kunnassa, ja varmaan kaikki siellä tiesivät, minkälainen juoppo äitini oli. Ne kyräilyt ja supatukset ... Se oli henkisesti hyvin raskasta aikaa, mutta kaikkein kuormittavinta oli tietysti se, että alkoholi vei voiton äidin vetoomuksista ja paljosta muustakin. Mutta jotenkin tämä elämä on vaan taaplattava läpi.
Jaksuhalit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala - asteella opettaja kysyi meiltä, että aiotteko mennä naimisiin aikuisena?
Kaikki nostivat käden ylös, mutta minä en.
Tunsin selittämätöntä kauhua.
En aikonut koskaan mennä naimisiin.
Kuitenkin lopulta erehdyin menemään ja se oli elämäni pahin virhe, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Nukkeleikit ym. kotileikit eivät inspiroineet.
Olin taiteellisesti erittäin lahjakas lapsi, joten lapsuus oli taidetta, seikkailua ja lumousta. Kaikkea jännittävää ja hauskaa mitä kehitin. Lapsuusystävät muistelevat sitä kaikkea vieläkin haikeana.
Nukkeleikkejä leikin joskus muutamia kertoja mm. serkkuni kanssa, mutta ne olivat barbeja.
Niihin kuului muoti ja ns. suihkuseurapiirit. Barbileikitkin olivat aika tylsiä.
Alue: Aihe vapaa
Vielä kakskymppisenä ajattelin, etten koskaan halua lapsia - kuinka ollakaan, niitä ilmaantui kolme ja kaikki ihan äärettömän rakkaita. Kiitos elämä!