Onko maitorahka hyvä proteiinilähde lihaskasvuun kuntobodaajalle?

Rasvattoman maitorahkan lähtötuotteena on maito, josta on erotettu rasva pois, esimerkiksi voiksi. Rasvaton maito hapatetaan, jolloin siitä tulee piimää. Piimästä valutetaan nestettä eli heraa pois, jolloin se kiinteytyy rahkaksi. Herassa on proteiinia 0,9%, voissa on proteiinia 0,9% ja maitorahkassa on proteiinia 10%, joten pääosa proteiinista on päätynyt rahkaan.

Ehkä on, mutta kamalan pahan makuinen.

Vierailija kirjoitti:

Rasvattoman maitorahkan lähtötuotteena on maito, josta on erotettu rasva pois, esimerkiksi voiksi. Rasvaton maito hapatetaan, jolloin siitä tulee piimää. Piimästä valutetaan nestettä eli heraa pois, jolloin se kiinteytyy rahkaksi. Herassa on proteiinia 0,9%, voissa on proteiinia 0,9% ja maitorahkassa on proteiinia 10%, joten pääosa proteiinista on päätynyt rahkaan.

Kiitoksia tiedoista. Mutta, "proteiinit" tarkoittaa isoa joukkoa erilaisia aminohappoja, joista jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?

Tämä pohde syntyi siitä havainnosta että kun on joukko ihmisiä joilla on pyrkimyksenä lihasten "trimmaaminen", niin heillä jotka syövät proteiinin lähteenä pääasiassa punaista lihaa vaikuttaa olevan selvästi tiukemmat lihakset kuin heillä jotka syövät pääasiassa po. maitorahkaa. Ja vaikuttaa myös siltä että lihaa syövät pääsevät tavoitteeseen nopeammin.

Yleistyksenä kysymys on siis, että onko eläinproteiinit aina yhtä "hyviä", riippumatta siitä mikä eläimen osa tai tuotos on proteiinin lähteenä, ja riippumatta siitä miten se on prosessoitu?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on, mutta kamalan pahan makuinen.

Maitorahkoja on eri makuisia. Osa ei ole niin happamia kuin toiset, vaikka niissä kaikissa olisi merkitty vain pastöroitua rasvatonta maitoa ja hapatetta valmistusaineina. En tosin tiedä mistä ero johtuu. Esim. Lidlin edulliset maitorahkat ovat niin happamia, että kiille hampaista tuntuu irtoavan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rasvattoman maitorahkan lähtötuotteena on maito, josta on erotettu rasva pois, esimerkiksi voiksi. Rasvaton maito hapatetaan, jolloin siitä tulee piimää. Piimästä valutetaan nestettä eli heraa pois, jolloin se kiinteytyy rahkaksi. Herassa on proteiinia 0,9%, voissa on proteiinia 0,9% ja maitorahkassa on proteiinia 10%, joten pääosa proteiinista on päätynyt rahkaan.

Kiitoksia tiedoista. Mutta, "proteiinit" tarkoittaa isoa joukkoa erilaisia aminohappoja, joista jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?

Tämä pohde syntyi siitä havainnosta että kun on joukko ihmisiä joilla on pyrkimyksenä lihasten "trimmaaminen", niin heillä jotka syövät proteiinin lähteenä pääasiassa punaista lihaa vaikuttaa olevan selvästi tiukemmat lihakset kuin heillä jotka syövät pääasiassa po. maitorahkaa. Ja vaikuttaa myös siltä että lihaa syövät pääsevät tavoitteeseen nopeammin.

Yleistyksenä kysymys on siis, että onko eläinproteiinit aina yhtä "hyviä", riippumatta siitä mikä eläimen osa tai tuotos on proteiinin lähteenä, ja riippumatta siitä miten se on prosessoitu?

"Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?"

Maitoproteiinissa eli kaseiinissa ja heraproteiinissa on hyvin samanlainen amonihappokoostumus. Heraproteiinissa on kuitenkin enemmän leusiinia, jonka uskotaan stimuloivan lihassynteesiä. Heraproteiini on kaseiiniin verrattuna nopeavaikutteista kun taas kaseiini imeytyy hitaasti. Optimaalisen vaikutuksen saamiseksi kannattaa syödä molempia, nopeavaikutteista heraproteiinia päivällä ennen treeniä ja illalla kaseiinia, jotta kropalla on hitaasti imeytyviä aminohappoja yöunessa tapahtuvaan palautumiseen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaseiini

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leusiini

On hyvä proteiinin lähde.

"Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?"

Miten heran ja maitorahkan erottaminen saa heraan enemmän leusiinia, liukeneeko se jotenkin veteen paremmin.

Kysymys kuuluu, saako maitorahkasta kaikki maidon aminohapot riittävinä annoksina toistensa suhteen, eli kannattaako proteiini ottaa päivittäin osin maitorahkasta esim. Valion pehmeä rasvaton maitorahka 250 g jossa on 25 g proteiinia, yhden ruokailun annos? Vai onko jossain mielellään perusruoka-aineessa selvästi parempi aminohappokoostumus, että sitä kannattaisi syödä maitorahkan sijaan? Onko 2 x 250 g maitorahkaa liikaa päivässä? Kohtuu edullistahan tuo on edelleen greedflation inflaation nostamista hinnoista huolimatta, ja mieluummin sitä syö vähän käsiteltyä ruokaa esim. maitorahkaa (pastöroitu rasvaton maito ja hapate) kuin ultraprosessoituja proteiinijauhoja ym. Tuosta saa vielä kalsiumia 120 mg (15 % päivän saantisuosituksesta) per 250 g.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rasvattoman maitorahkan lähtötuotteena on maito, josta on erotettu rasva pois, esimerkiksi voiksi. Rasvaton maito hapatetaan, jolloin siitä tulee piimää. Piimästä valutetaan nestettä eli heraa pois, jolloin se kiinteytyy rahkaksi. Herassa on proteiinia 0,9%, voissa on proteiinia 0,9% ja maitorahkassa on proteiinia 10%, joten pääosa proteiinista on päätynyt rahkaan.

Kiitoksia tiedoista. Mutta, "proteiinit" tarkoittaa isoa joukkoa erilaisia aminohappoja, joista jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?

Tämä pohde syntyi siitä havainnosta että kun on joukko ihmisiä joilla on pyrkimyksenä lihasten "trimmaaminen", niin heillä jotka syövät proteiinin lähteenä pääasiassa punaista lihaa vaikuttaa olevan selvästi tiukemmat lihakset kuin heillä jotka syövät pääasiassa po. maitorahkaa. Ja vaikutt

Ei ole aina yhtä hyviä, mutta erot eläinperäisissä proteiineissa on suht pieniä. Käytännössä merkityksettömiä. Maidossa on kaseiinia ja heraa, molemmat erittäin hyviä lihaskasvuun. 

Rahkan suhteellinen proteiinimäärä nousee koska siitä on valutettu pois hera, joka on pääosin vettä ja siinä on vain vähän proteiinia.

Joku ei taas näytä ymmärtävän kysymystä ellei pidä vettä arvokkaimpana osana maitoa, sitä kun on maidosta 87%. Vain vettä poistamalla saa protiinin osuuden nousemaan 10%.

Proteiinihan onkin maidon arvokkain osa kalsiumin ja vitamiinien lisäksi, ei hera eikä rasva, vaikka tietysti rasvaakin tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on, mutta kamalan pahan makuinen.

Maitorahkoja on eri makuisia. Osa ei ole niin happamia kuin toiset, vaikka niissä kaikissa olisi merkitty vain pastöroitua rasvatonta maitoa ja hapatetta valmistusaineina. En tosin tiedä mistä ero johtuu. Esim. Lidlin edulliset maitorahkat ovat niin happamia, että kiille hampaista tuntuu irtoavan. 

Rainbown jogurttirahka on mukavan mietoa. Puolet jogurttia, puolet rahkaa. Luultavasti luuston kannalta parempi fosforin ja kalsiumin suhdekin kuin pelkässä maitorahkassa, jossa se on suht huono.

https://www.s-kaupat.fi/tuote/rainbow-250g-jogurttirahka-0-9/7340011461…

Eläinperäinen proteiini lisää elimistön happamuutta, mikä poistaa mineraaleja elimistöstä. Tämän takia terveyssyistä treenaavan kuntoilijan kannattaa suosia myös esim. linssejä ja papuja, sillä niistä saa proteiinin lisäksi paljon kivennäisaineita.

On tai ei, siitä ei saa hyvänmakuista millään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on, mutta kamalan pahan makuinen.

Maitorahkoja on eri makuisia. Osa ei ole niin happamia kuin toiset, vaikka niissä kaikissa olisi merkitty vain pastöroitua rasvatonta maitoa ja hapatetta valmistusaineina. En tosin tiedä mistä ero johtuu. Esim. Lidlin edulliset maitorahkat ovat niin happamia, että kiille hampaista tuntuu irtoavan. 

Rainbown jogurttirahka on mukavan mietoa. Puolet jogurttia, puolet rahkaa. Luultavasti luuston kannalta parempi fosforin ja kalsiumin suhdekin kuin pelkässä maitorahkassa, jossa se on suht huono.

https://www.s-kaupat.fi/tuote/rainbow-250g-jogurttirahka-0-9/7340011461…

Miksi fosforin ja kalsiumin suhde olisi parempi, eikö noi molemmat ole tehty lehmän maidosta?

Rainbow jogurttirahka:

Rahka 51% (pastöroitu rasvaton MAITO (EU), hapate, mikrobiperäinen juoksete), jogurtti 49% (pastöroitu rasvaton MAITO (EU), KERMA, rasvaton MAITOJAUHE, hapate)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on, mutta kamalan pahan makuinen.

Maitorahkoja on eri makuisia. Osa ei ole niin happamia kuin toiset, vaikka niissä kaikissa olisi merkitty vain pastöroitua rasvatonta maitoa ja hapatetta valmistusaineina. En tosin tiedä mistä ero johtuu. Esim. Lidlin edulliset maitorahkat ovat niin happamia, että kiille hampaista tuntuu irtoavan. 

Rainbown jogurttirahka on mukavan mietoa. Puolet jogurttia, puolet rahkaa. Luultavasti luuston kannalta parempi fosforin ja kalsiumin suhdekin kuin pelkässä maitorahkassa, jossa se on suht huono.

https://www.s-kaupat.fi/tuote/rainbow-250g-jogurttirahka-0-9/7340011461…

Miksi fosforin ja kalsiumin suhde olisi parempi, eikö noi molemmat ole tehty lehmän maidosta?

Rainbow jogurttirahka:

"Harva tietää, että maitotuotteiden kalsium-fosforisuhteissa on merkittäviä eroja. Raejuustossa ja rahkassa on paljon enemmän fosforia kuin kalsiumia. Raejuuston kalsium/fosfori-suhde on huono, 0,35. Rahkan kalsium/fosfori-suhde on lähes yhtä kehno, 0,61.

Näitä lukuja on hyvä verrata edamjuuston, maidon, jogurtin ja vastaaviin suhteisiin, joissa kalsiumia on enemmän kuin fosforia. Edamjuuston kalsium/fosfori-suhde on 1,75, jogurtin 1,52, maidon 1,33 ja viilin 1,32 (suhteet laskettu Finelin tietojen pohjalta)."

https://suomenterveysravinto.fi/blogi/liika-fosfori-lisaa-suomalaisten-…

Valio pehmeä maitorahka 250 g on melko miedon makuinen maitorahka 

~Noin 0,89 € (3,56 €/kg) 

https://www.s-kaupat.fi/tuote/valio-pehmea-maitorahka-250-g/64084300420…

Fosfori on muuten elintärkeää ihmiselle. Kukaan teistä ei elä ilman ADP-ATP synteesiä. 

Niinettä miksi fosfori on huono? Kalsium samaten. Perustelut kiitos! Endokrinologista vastausta kysytään??

Vierailija kirjoitti:

Fosfori on muuten elintärkeää ihmiselle. Kukaan teistä ei elä ilman ADP-ATP synteesiä. 

 

Niinettä miksi fosfori on huono? Kalsium samaten. Perustelut kiitos! Endokrinologista vastausta kysytään??

Määrä tekee myrkyn. Suomalaiset saavat keskimäärin liikaa.

Proteiinien laaduissa on eroja

Eri lähteistä saatavien proteiinien laaduissa on eroja. Proteiineja onkin hyvä nauttia monipuolisesti useista lähteistä, sillä eri ruoka-aineiden proteiinit täydentävät toisiaan.

Maitoproteiini on laadultaan parasta

Maidossa on luontaisesti proteiinia n. 3,3 g/100 g. Maidon ja tuoreiden maitotuotteiden proteiinista noin 20 % on luontaisesti heraproteiinia, ja loput kaseiinia (80 %). Juuston ja rahkan proteiiniosa on pääasiallisesti kaseiinia, koska niiden valmistuksessa hera erottuu.

Maitoproteiinit ovat ravitsemuksellisesti korkealaatuisia, sillä ne sisältävät runsaasti kaikkia elimistön tarvitsemia välttämättömiä aminohappoja. Maitoproteiini imeytyy myös hyvin, ja siksi elimistö voi käyttää sen tehokkaasti hyväkseen.

Eläinkunnasta peräisin olevia proteiineja pidetään biologisesti laadukkaampina kuin kasvikunnan proteiineja, sillä eläinperäiset proteiinit sisältävät runsaasti kaikkia elimistölle välttämättömiä aminohappoja.

Proteiinilähteiden ravitsemuksellista laatua arvioidaan ottamalla huomioon aminohappokoostumus ja yksittäisten aminohappojen imeytymistehokkuus ohutsuolessa eli elimistön kyky hyödyntää aminohappoja. FAO:n vuonna 2014 käyttöön ehdottaman ns. DIAAS-arvon mukaan maitoproteiini on luonnon proteiinilähteistä ravitsemuksellisesti paras.

Lähde: FAO DIAAS proteiininlaadun määritys menetelmä.

Ravinnon proteiinilähteiden ravitsemuksellista laatua kuvaaviaa DIAAS-arvoja

Maitoproteiini 1,22

Kananmuna 1,21

Naudanliha 1,1

Soijaproteiini 1,0

Kaura 0,77

Herne 0,64

Maissi 0,51

Vehnä 0,4

Välttämättömät aminohapot

Leusiini

Metioniini

Isoleusiini

Fenyylialaniini

Valiini

Tryptofaani

Histidiini

Treoniini

Lysiini

Proteiini haaraketjuiset aminohapot (BCAA)

Heraproteiini 26%

Kaseiini 23%

Kananmuna 20%

Soijaproteiini 18%

Vehnäproteiini 15%

BCAA:t ovat välttämättömiä aminohappoja: leusiinia, isoleusiinia ja valiinia, joita elimistö ei pysty tuottamaan.

Nämä aminohapot edistävät lihasten palautumista ja vähentävät väsymystä intensiivisen harjoittelun jälkeen.

Niitä voidaan saada proteiinipitoisista elintarvikkeista, kuten lihasta, kalasta ja maitotuotteista.

Mitä hera on?

Hera on maidon kirkas nesteosa, joka perinteisesti erottuu maidosta juuston valmistuksessa. Heraproteiineihin kuuluu useita ominaisuuksiltaan erilaisia proteiineja. Heraproteiinissa on runsaasti välttämättömiä aminohappoja ja sen hyödynnettävyys elimistössä on huippuluokkaa, jopa 92 %. Vertailun vuoksi esimerkiksi soijaproteiinin hyödynnettävyys elimistössä on 72 %.

Välttämättömien aminohappojen osuus kaikista heran aminohapoista on 56 %, mikä on enemmän kuin esimerkiksi kaseiinissa (49 %), kananmunassa tai soijassa. Elimistön proteiineissa välttämättömien aminohappojen osuus on keskimäärin 42 %. Heraproteiini sisältää erityisen runsaasti myös haaraketjuisia aminohappoja, kuten leusiinia.

Tiesitkö, että maidon heraproteiini sisältää eniten haaraketjuisia aminohappoja, kuten leusiinia?

Proteiini Haaraketjuiset aminohapot

Heraproteiini 26 %

Kaseiini 23 %

Kananmuna 20 %

Soijaproteiini 18 %

Vehnäproteiini 15 %

Hera sisältää proteiinien lisäksi vitamiineja, kivennäisaineita, rasvaa sekä maitosokeria eli laktoosia. Heraproteiini sitoo kaseiinin tavoin kivennäisaineita, kuten kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä, rautaa, natriumia ja kaliumia.

Heraproteiinit eivät sakkaudu mahan happamissa olosuhteissa vaan kulkeutuvat nopeasti ohutsuoleen, jossa ne pilkkoutuvat. Näin heraproteiinin sisältämät aminohapot imeytyvät nopeasti verenkiertoon ja ovat tehokkaasti lihasten käytettävissä. Nopea imeytyminen nostaa veren aminohappopitoisuutta nopeasti ja siten tehostaa elimistössä kudosten proteiinisynteesiä.

Kaseiini

Kaseiini-proteiinit kattavat noin 80 % lehmän maidon proteiineista. Useat maitovalmisteet, kuten esimerkiksi tavalliset kovat juustot, sisältävät vain kaseiinia. Kaseiinin aminohappokoostumus on erittäin hyvä. Se sisältää runsaasti välttämättömiä aminohappoja, tosin ei ihan yhtä paljon kuin hera. Kaseiinin haaraketjuisten aminohappojen pitoisuus on myös heraa pienempi.

Kaseiiniproteiinit sakkautuvat mahan happamissa olosuhteissa. Tästä syystä kaseiinin hajotus kestää heraproteiineja pidempään, ja se luovuttaa aminohappoja verenkiertoon hitaammin. Kaseiinin hyödyllisyys korostuukin sen pitkävaikutteisuudessa. Kaseiinia sisältävät elintarvikkeet soveltuvatkin näin ollen erinomaisesti ennen nukkumaanmenoa nautittaviksi proteiininlähteiksi. Maitorahka esimerkiksi marjojen kera onkin loistava iltapala voimailijalle.