Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko maitorahka hyvä proteiinilähde lihaskasvuun kuntobodaajalle?

Vierailija
27.07.2025 |

Ovatko maitorahkan proteiinit "rehellisiä", vai onko "kermat kuorittu"

Käytössä on maitorahka jossa 0,1% rasvaa, siinä on 25g proteiinia per purkki (250g purkki) eli 10g proteiinia per 100g. Se on aterian valmistuksen kannalta kätevä sekä taloudellisesti edullinen proteiinin lähde. Mutta, onko maitorahkassa sama skaala proteiineja (tai aminohappoja) kuin lehmänmaidossa, vai onko maitorahka ikään kuin jäännöstavaraa joka jää tähteelle kun kaikki ravinnollisesti arvokas on otettu pois käytettäväksi jossain muussa?

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
28.07.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Fosfori on muuten elintärkeää ihmiselle. Kukaan teistä ei elä ilman ADP-ATP synteesiä. 

Niinettä miksi fosfori on huono? Kalsium samaten. Perustelut kiitos! Endokrinologista vastausta kysytään??

Fosforin ja kalsiumin suhde on tietyssä määrin merkityksellinen erityisesti, jos maitotuotteita käytetään paljon proteiinin lähteenämyös bodauksessa. Tämän suhteen huomioiminen ei kuitenkaan yleensä ole välttämätöntä, ellei päivittäinen kokonaisfosforin saanti ylitä suosituksia tai jos ruokavalio on hyvin yksipuolinen.

Kalsiumin ja fosforin suhde auttaa erityisesti luuston hyvinvoinnissa: maitotuotteet, kuten maito, jogurtti ja esimerkiksi Edam-juusto, sisältävät enemmän kalsiumia suhteessa fosforiin (kalsium/fosfori-suhde >1). Tämä on suotuisampaa luustolle kuin esimerkiksi raejuustossa (0,35) ja maitorahkassa (0,61), joissa fosforia on paljon enemmän kuin kalsiumia.

Proteiinin laatu kaikissa näissä tuotteissa on hyvin korkea eikä kalsium-fosforisuhde vaikuta proteiinin imeytymiseen tai laatuun, vaan ensisijaisesti luuston terveyteen pitkällä aikavälillä, jos fosforin saanti on muutenkin korkea ja kalsiumin riittämätön.

Vähänesteiset maitotuotteet (raejuusto, rahka) sisältävät enemmän proteiinia tiiviyden vuoksi kuin nestemäiset (esim. maito) ja samalla myös enemmän fosforia, koska maidosta poistetaan nestettä, jolloin sekä proteiini että fosfori tiivistyvät. Näiden tuotteiden fosforipitoisuus johtuu valmistustavasta, joka keskittyy proteiinin ja muiden ravinteiden konsentrointiin.

Runsas fosforin saanti voi rasittaa erityisesti munuaisia ja luustoa, mikäli kalsiuminsaanti ei ole riittävä. Jos ruokavalio perustuu lähinnä raejuustoon ja rahkaan, kalsiumin saanti voi jäädä pieneksi ja fosforin määrä suhteessa kalsiumiin kasvaa liialliseksi, mikä voi pitkällä aikavälillä olla haitallista luustolle.

Yhteenvetona:

Bodauksessa fosforin ja kalsiumin suhde ei vaikuta proteiinin laatuun tai lihaskasvuun, mutta isot määrät vähänesteisiä maitotuotteita voivat johtaa epäsuotuisiin saantiprofiileihin luuston kannalta.

Monipuolista maitotuotteiden käyttöä suositellaan: vaihdellen juustojen, jogurtin, maidon, rahkan ja raejuuston välillä pyritään tasapainoon.

Jos maitotuotteet ovat merkittävä osa ruokavaliota, ja etenkin jos niiden saanti on suuri, kannattaa huomioida kalsiumin ja fosforin välinen tasapaino, mutta proteiinin laatuun tällä suhteella ei ole olennaista vaikutusta.

Vierailija
22/22 |
28.07.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rasvattoman maitorahkan lähtötuotteena on maito, josta on erotettu rasva pois, esimerkiksi voiksi. Rasvaton maito hapatetaan, jolloin siitä tulee piimää. Piimästä valutetaan nestettä eli heraa pois, jolloin se kiinteytyy rahkaksi. Herassa on proteiinia 0,9%, voissa on proteiinia 0,9% ja maitorahkassa on proteiinia 10%, joten pääosa proteiinista on päätynyt rahkaan.

Kiitoksia tiedoista. Mutta, "proteiinit" tarkoittaa isoa joukkoa erilaisia aminohappoja, joista jotkut ovat tärkeämpiä kuin toiset. Tässä voi siis olla mahdollista että parempia aminohappoja menee voihin ja heraan?

Tämä pohde syntyi siitä havainnosta että kun on joukko ihmisiä joilla on pyrkimyksenä lihasten "trimmaaminen", niin heillä jotka syövät proteiinin lähteenä pääasiassa punaista lihaa vaikuttaa olevan selvästi tiukemmat lihakset kuin heillä jotka syövät pääasiassa po. maitorahkaa. Ja vaikutt

Eivät tietenkään ole. Lehmän maito on vasikalle tarkoitettua, erittäin rasvaista ja kasvuhormoneja sisältävää, käytännössä erittäin typerän äidin tissimaitoa. Prosessoidut, hapatetut ja kultivoidut maitotuotteet ovat vielä ihan eri asia, juurikin tuon vuoksi että osa tavarasta muunnellaan ja poistetaan, ja sitten siihen lisätään jotain sienikasvustoa, joka prosessoi tavaraa edelleen, ja käytännössä syöt siis "maidon" sijaan jotain sienen jätettä.

Liha on taas lihansyöjäeläinten ravintoa, ja riippuen lihasta se voi olla erittäin vähärasvaista. Liha tarkoittaa elimistölle kuormittavampaa ruuansulatusprosessia, joka kestää jopa 72 tuntia. Ruuansulatuselimistö ei pääse lähes koskaan lepäämään ja tadaa, sait paksusuolensyövän, crohnin taudin tai jotain muuta paskaa.

Lopettakaa se turhanpäiväinen lihasten kasvattelu. Syökää fiksusti kasvisravintoa ja unohtakaa vammainen alasekoilu. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla