Iltapäiväkerhossa tapahtunutta.....
Tuttavani kertoi tyttärensä iltapäiväkerhossa tapahtuneesta asiasta. Eräällä ohjaajalla on tapana kertoa lapsille tarinoita. Tällä kertaa hän oli kertonut kummitusjutun, joka meni suurin piirtein näin:
"Oli poika, jolla oli koira. Eräänä iltana pojan vanhemmilla oli menoja myöhään illalla ja pojan piti mennä yksin nukkumaan. Pojalla oli tapana roikuttaa kättään sängyn reunan yli ja koira, joka nukkui yönsä sängyn alla, nuoli pojan kättä, kunnes tämä nukahti. Näin tapahtui myös sinä iltana, kun poika oli yksin kotona. Yhtäkkiä alkoi jostain kuulumaan ääntä tip, tip, tip, tip........ Poika nousi ylös ja lähti katsomaan mistä ääni kuuluu. Se kuului pesuhuoneesta. Poika avasi oven ja näki, että koira roikkui hirtettynä pesuhuoneessa. Kyllä ne pirutkin osaavat kättä nuolla."
Siis aivan järkyttävää! Miten joku aikuinen ihminen - ja vielä iltapäiväkerhon ohjaaja - voi kertoa pienille 1- ja 2-luokkalaisille tällaisia juttuja? Miten tähän tulisi suhtautua?
Kommentit (27)
Niinkuin joku jo totesi että iltapäiväkerhossa voi olla töissä monenlaista viheltäjää. Se me kin jouduttiin viime vuonna toteamaan muttei onneksi mitään näin järkyttävää.
just tota samaa tarinaa kertoo mun tokaluokkalainen, eikä oo iltapäiväkerhossa. Taitaa olla vaan joku juttu mikä kiertää lapselta lapselle. Joku roinen lapsi voinut sanoo, et ohjaaja kertoi tai itse lapsi keksi asian. Kyllähän tuon ikäiset välillä antaa mieli kuvituksen lentää...
Tytön äiti oli kysynyt naapuriltaan, jonka lapsi on samassa iltapäiväkerhossa ja saman tarinan oli lapsi kertonut sielläkin. Tämä äiti oli kysynyt asiaa suoraan ko. työntekijältä, joka oli myöntänyt kertoneensa jutun lapsille.
ap
Itse oon kuullu sen 70-luvun lopulla ehkä 8-vuotiaana.
Miten mielestänne pitäisi reagoida, jos jutun kertoja olisikin toinen lapsi? Yhteys ohjaajaan kai siltikin?
tuollaista EI SAA TAPAHTUA!!
Kummitus tarinat eivät kuulu iltapäiväkerhon tuokioihin.
-ip-täti
että Suomessa riittää niponiuhoja vanhempia. Ei saisi edes pelottavia kummitustarinoita kertoa lapsille!
Ihan normaaleja nämä olivat ainakin 70-luvulla. Milloin kirjahyllystä tuijotti punasilmäinen tappajanukke, milloin pihamaalla kasvoi tappajakasvi joka otti otteeseensa kun lapsi käveli ohi.
Tottakai jokaiselle lapselle kantautuu korviin juttuja jotka vievät yöunet, ihan normaalia, kuuluu lapsuuteen.
mutta koululaisten iltapäiväkerho ei ole oikea paikka noiden juttujen levittämiseen. Ei ainakaan henkilökunnan taholta.
että jonkun mielestä tämä on hyväksyttävää toimintaa! Ei todellakaan kuulu iltapäiväkerhon työntekijän toimenkuvaan kertoa lapsille tällaisia juttuja. Yhteys esimieheen ja mahdollisimman pian!
että Suomessa riittää niponiuhoja vanhempia. Ei saisi edes pelottavia kummitustarinoita kertoa lapsille!
Ihan normaaleja nämä olivat ainakin 70-luvulla. Milloin kirjahyllystä tuijotti punasilmäinen tappajanukke, milloin pihamaalla kasvoi tappajakasvi joka otti otteeseensa kun lapsi käveli ohi.
Tottakai jokaiselle lapselle kantautuu korviin juttuja jotka vievät yöunet, ihan normaalia, kuuluu lapsuuteen.
oliko tuttavasi ottanut asiaa puheeksi iltapäiväkerhossa?
Tuttavani oli jutellut tänään lasta hakiessaan ko. työntekijän kanssa ja kysynyt tarinan paikkansa pitävyyttä. Tuo työntekijä oli myöntänyt kertoneensa tuon jutun lapsille ja oli kertonut saaneensa palautetta muiltakin vanhemmilta. "Taisin mennä vähän liian pitkälle", oli ollut kommentti.
No hyvä, että nyt itsekin tajuaa asian, mutta kyllä tuosta olisi voinut mun mielestä ilmoittaa myös toimintaa järjestävälle taholle, jotta tietäisivät minkälaisia idiootteja ovat töihin palkanneet.
ap
joku lapseton ...
IP-kerhojen ohjaajat voi olla monesti niin nuoria, ihan pentuja itekin, ettei niille oikeesti uskaltais jättää ketään hoitoon.
mutta kyllä sillä omia lapsia tuntuu olevan.
ap
Tyttö oli ollut vielä illallakin ihan peloissaan, kun oli vanhemmilleen kertonut tuosta tarinasta.
ap
Kuulin tämän saman jutun ollessani noin 11-12 vuotias ja sen seurauksena OIKEASTI pelkäsin aikuisuuteen asti pimeällä sängynalustaani. Siitä vaan jäi joku kammo, onneksi ei enää sentään.
Minulla oli pitkään myös kammo silmien sulkemiseen suihkussa, arvannette minkä elokuvan katsoin teini-iässä.
Enkä ole omasta mielestäni mitenkään erityisen pelokas edes.
ja en kyllä vieläkään (28v) sulje silmiä suihkussa tai käänny kasvot seinään päin, vaan aina silmät auki ja ovelle päin katse...
tee joku valitus sinne iltikseen!!
vaikka minkälaista tallaajaa töissä. Tarjolla olisi hyviä työntekijöitä, mutta usein koulutettua väkeä on muutama ja sitten työllistettyjä osa. Osa myös hyvin nuoria, joilla ei ole mitään kasvatuskokemuksia itsellään.
Minä ottaisin ap:nä heti huomenna yhteyttä iltikseenja myös heidän esimieheensä.
Jos tuo olisi tapahtunut minun lapselleni, olisin jo ottanut yhteyttä sekä tarinan kertoneeseen henkilöön että hänen esimieheensä. Sanoinkin tuttavalleni, ettei kannata jättää asiaa tähän. Enkä usko, että muutkaan vanhemmat antavat asian olla.
Vahinko on kuitenkin jo tapahtunut ja kuten eräs vastaajista kertoi, se saattaa jättää näihin lapsiin pysyvän pelon.
Ettei vaan kyseessä olis klassinen Psykon suihkukohtaus...
työntekijä tiukkaan puhutteluun ja ilmoitus esimiehelle!!!