Jäin leskeksi. Miksi työterveys painosti psykologille?
En mennyt. En edes harkinnut. Minulla on tarpeeksi läheisiä, joiden kanssa voin purkaa tuntojani. Kerroin tämän myös lääkärille. Silti kehotti "vakavasti" ottamaan yheyttä psykologiin.
Kommentit (16)
Siitä on apua suurimmalle osalle. Suru on sellainen trauma, että se saattaa nousta myöhemmin pintaan, jos sitä ei saa käsiteltyä pois. Saattaa tuntua kuin sitä ei olisikaan. Kunnes joku päivä joku nobody kuolee, kuulet siitä ja alat itkeä lohduttomasti. Viet kukkia torille ym. sekavaa. Trauman käsittely auttaa siihen, ettei järki karkaa.
Minä kävin muutaman kerran juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa miehen äkillisen kuoleman jälkeen. Monesti vieraalle ihmiselle on helpompi puhua. Läheisillä on suru itselläänkin. Psykologiakin työterveys ehdotti, mutta siellä en käynyt. Hyvä, jos sinulle on riittänyt läheisten tuki.
Usein on hedelmällisempää puhua sellaiselle ihmiselle, joka on tuntenut vainajan. Psykologilla ei ole omaa näkökulmaa siihen ihmiseen eikä pysty kertomaan omia muistojaan tai näkemyksiään.
Ainahan ne kauppaavat siellä palveluitaan. Mutta en usko, että tyrkytti, vaan halusi vaan varmistaa, että tiedät palveluita olevan saatavilla. Moni suree kovasti puolison kuolemaa. Sitten jotkut vaan rakastuu heti uuteen.
Rahastamista. Työterveyslääkärit saavat bonuksia, kun saavat myytyä oheispalveluita. Toiseksi työterveyslääkärit ovat lääkärikunnan pohjasakkaa, joten kuolemakin käsitellään muuna kuin normaalina ihmisen elinkaareen kuuluvana tapahtumana ja läheiset medikalisoidaan sen seurauksena.
Osanottoni, ap. Onneksi saat tukea läheisiltäsi.
Käyttäisin yksityistä, laadukasta. Työterveys on jonkun muun käsikassara. Oma asia meneekö joku johonkin palveluun vai ei. Ja psykologi ei ole terapeutti pätevyydeltään.
Jäin leskeksi jokunen vuosi sitten juuri eläkkeelle päästyäni. Olen aina kaihtanut tuollaisia keskustelu istuntoja joista tehdään muistiinpanoja. Olen luonteeltani sellainen että yksityiset asiat, kuten puolison kuolema ja siitä eteenpäin eläminen, eivät kuulu muille. Kirjaaja kirjaa jälkeenpäin eikä niitä voi tarkastaa tai oikaista. Seurakunnan pastorin kanssa voisi nimenomaan vain keskustella ja se on vain kahden ihmisen keskustelu.
Itse kävin joskus terapeutilla, oli kyllä täysin turhia tunteja. Onneksi en itse sentään maksanut siitä.
Työterveyshän tietää leskeytymisestäsi vain jos et ole selvinnyt. Eli sinä et ole selvinnyt. Olet tarvinnut sairaslomaa. Läheisesi voivat ennen pitkää auttaa sinut tämän yli, mutta on se läheisille aika taakka, varsinkin jos kuollut puolisosi oli myös heille tärkeä vanhempi tai lapsi tai ystävä.psykologille jutteleminen voisi sekä nopeuttaa sinun suruprosessisi käyntiin pääsyä että helpottaa läheistesi taakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Siitä on apua suurimmalle osalle. Suru on sellainen trauma, että se saattaa nousta myöhemmin pintaan, jos sitä ei saa käsiteltyä pois. Saattaa tuntua kuin sitä ei olisikaan. Kunnes joku päivä joku nobody kuolee, kuulet siitä ja alat itkeä lohduttomasti. Viet kukkia torille ym. sekavaa. Trauman käsittely auttaa siihen, ettei järki karkaa.
Useimmiten suruun ei liity traumaa. Joskus tietysti voi liittyä.
Vierailija kirjoitti:
Siitä on apua suurimmalle osalle. Suru on sellainen trauma, että se saattaa nousta myöhemmin pintaan, jos sitä ei saa käsiteltyä pois. Saattaa tuntua kuin sitä ei olisikaan. Kunnes joku päivä joku nobody kuolee, kuulet siitä ja alat itkeä lohduttomasti. Viet kukkia torille ym. sekavaa. Trauman käsittely auttaa siihen, ettei järki karkaa.
Höpö höpö. Ei suru ole trauma. Suru on surua.
Vierailija kirjoitti:
Työterveyshän tietää leskeytymisestäsi vain jos et ole selvinnyt. Eli sinä et ole selvinnyt. Olet tarvinnut sairaslomaa. Läheisesi voivat ennen pitkää auttaa sinut tämän yli, mutta on se läheisille aika taakka, varsinkin jos kuollut puolisosi oli myös heille tärkeä vanhempi tai lapsi tai ystävä.psykologille jutteleminen voisi sekä nopeuttaa sinun suruprosessisi käyntiin pääsyä että helpottaa läheistesi taakkaa.
Mitä vtun suruprosessia? Ei surua voi nopeuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työterveyshän tietää leskeytymisestäsi vain jos et ole selvinnyt. Eli sinä et ole selvinnyt. Olet tarvinnut sairaslomaa. Läheisesi voivat ennen pitkää auttaa sinut tämän yli, mutta on se läheisille aika taakka, varsinkin jos kuollut puolisosi oli myös heille tärkeä vanhempi tai lapsi tai ystävä.psykologille jutteleminen voisi sekä nopeuttaa sinun suruprosessisi käyntiin pääsyä että helpottaa läheistesi taakkaa.
Mitä vtun suruprosessia? Ei surua voi nopeuttaa.
Suru on aina prosessi ja on kyllä mahdollista (ja joskus tarpeellista) poistaa surun kehittymistä hidastavia tekijöitä.
Raha liikkuu