Lue keskustelun säännöt.
Millä diagnoosilla olet/et ole päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle?
25.07.2025 |
Kun tuntuu, ettei enää millään pääse, onko näin? Mulla on dissosiatiivinen identiteettihäiriö, skitsoaffektiivinen häiriö, ahdistuneisuushäiriö, ja lisäksi olen kirjolla. Jo 25 vuotta poissa työelämästä, kuntouttavassa työtoiminnassa olen. En itse näe enää mahdollisena kuntoutua työelämään, mutta en pääse eläkkeellekään.
Miten muilla? Miten olet päässyt eläkkeelle? Ja jos et, millä perustein on hylätty?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
IBD, tarkemmin sekamuotoinen koliitti (Chronin tauti + haavainen paksusuoli), joiden vuoksi tullut myös raudanpuutosanemia ja keliakia. 4 vuotta mennyt ilman remissiota. Viides uusi biologinen lääke nyt kokeilussa sytostaattien kanssa. Tulehdusta suusta peräaukkoon asti. Osastolla ollut tänä vuonna yhteensä jo 2kk ajan jos lasketaan päivät yhteen. Ei pääse poistumaan kotoa ja kroppa ja mieli ihan finaalissa.
Otan osaa. Itsellänikin IBD, mutta lievemmin oirein ainakin toistaiseksi. Kamala tauti. 😢
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selkävian jossa on jatkuva hermosärky ja bipolaarisuuden takia työkyvyteläk.
Vierailija kirjoitti:
IBD, tarkemmin sekamuotoinen koliitti (Chronin tauti + haavainen paksusuoli), joiden vuoksi tullut myös raudanpuutosanemia ja keliakia. 4 vuotta mennyt ilman remissiota. Viides uusi biologinen lääke nyt kokeilussa sytostaattien kanssa. Tulehdusta suusta peräaukkoon asti. Osastolla ollut tänä vuonna yhteensä jo 2kk ajan jos lasketaan päivät yhteen. Ei pääse poistumaan kotoa ja kroppa ja mieli ihan finaalissa.
Ja tämän kirjoittaja on siis päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle, se unohtui mainita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IBD, tarkemmin sekamuotoinen koliitti (Chronin tauti + haavainen paksusuoli), joiden vuoksi tullut myös raudanpuutosanemia ja keliakia. 4 vuotta mennyt ilman remissiota. Viides uusi biologinen lääke nyt kokeilussa sytostaattien kanssa. Tulehdusta suusta peräaukkoon asti. Osastolla ollut tänä vuonna yhteensä jo 2kk ajan jos lasketaan päivät yhteen. Ei pääse poistumaan kotoa ja kroppa ja mieli ihan finaalissa.
Otan osaa. Itsellänikin IBD, mutta lievemmin oirein ainakin toistaiseksi. Kamala tauti. 😢
Kiitos. Niin on, en toivo tätä kenellekään. Jaksamista sinulle.
Skitsofrenia. Eikä tarttenu edes ite yrittää. Vuosi saikulla, toinen kuntoutustuella ja siitä kolmas vuosi ni myönsivät tk-eläkkeen toistaiseksi kun haettiin kuntsariin jatkoa. Olin yllättynyt siitä, että ei tartte enää hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asperger, mutta pääsin jo 2013, nykyisin ei varmaan enää pääsisi.
AS millaisin oirein ja vaikeuksin?
Oliko oheisdiagnooseja, vaivoja, vaikeuksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivoinfarktin pysyvät jälkivaikutukset. Vasemman puolen heikkous, tasapaino- ja muistihäiriöt, kuormittuvuus, väsyvyys. Testattu kaksipäiväisillä neuropsykologisilla testeillä yliopistosairaalassa. Olen 59-vuotias työeläkkeellä.
Aivovamma, autokolarin seurauksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pääse eläkkeelle, vaikka olen jo saanut autisminkirjon diagnoosin ja lisäksi myös diagnoosin eristäytyvän persoonallisuuden piirteistä. Kärsin lisäksi ahdistuksesta, paniikista, masennuksesta, traumoista, aistiyliherkkyyksistä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Olen työtön, eikä hyväkseni tehdä mitään eli en ole missään toimenpiteissä, tutkimuksissa jne., eikä hoitokontaktia mihinkään ole. Saisipa nyt edes viralliset diagnoosit noista muista vaivoista. Olen joutunut elämään vaikean elämän ja varsinkin viime aikoina mielenterveysongelmani ovat pahentuneet todella paljon. Itseänikin pelottaa se, miten pahaksi tämä on mennyt. Suurimman osan päivästä joudun istumaan pimeässä huoneessa kun ahdistaa niin paljon. En ole ollut koskaan palkkatöissä, enkä työllisty koskaan. Olen kuitenkin suorittanut AMK-tutkinnon.
Mulla on vaikea sos.tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja masennus. Oon 34v ja oon ollu pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä nyt noin 5-6 vuotta.
En muista kauan olin kuntoutustuella ennen kuin pysyvä eläke annettiin, mutta joitakin vuosia siinä kyllä meni.
Koskaan koko tämän aikana kela ei oo hylänny mun kuntoutustuki päätöksiä. Ja pysyvä eläkekin tuli ekalla hakemuksella.
Se tavallaan surettaa että tosiaanko oon niin sairas että jopa kela hyväksyy mukisematta kaikki hakemukset, kun paljon saa lukea juttuja kuinka kela hylkää hakemuksia vaikka kuinka ois päät ja raajat paketissa.
Toisaalta taasen helpottunu olo kun ei oo tarvinnu niistä päätöksistä tapella.
Eniten surettaa se kuinka paljon oon elämässäni (myös tällä palstalla että ihan oikeessa elämässä), saanu haukkuja siitä kuinka elän yhteiskunnan tuilla ja kuinka helppoa mun elämä on kun ei tarvi käydä töissä.
Oon menettäny ystäviäkin tämän takia.
Minkä minä sille mahdan että en yksinkertaisesti pysty työelämään, kun en pysty edes normaaliin elämään?! En ole esim. käyny kaupassa yli 10 vuoteen. Ja kyllä, tämä on ihan oikeasti totta eikä mitään provoa Porvoosta!
Ja jos joku ihmettelee miten sitten saan ruokaa jos en ole yli 10 vuoteen edes kaupassa käyny, niin pystyn tilamaaan kotiin lähikaupasta ruokaa. Plus suurimman osan kaikista asioista pystyy nykyään hoitamaan netin kautta. Nettitilauksetkin voi tilata vaikka koti ovelle eikä tartte lähteä ns. ihmisten ilmoille.
Ja sitten vielä se että koska sairauksieni takia en ole pystynyt edes kouluttautumaan (ja kyllä, on yritetty), niin saan sen vähimmäis eläkkeen eli noin 970e/kk.
Tästäkin oon saanu monesti kuulla että kuinka saan rahaa "tekemättä mitään". Herää ajatus että miten jotku voi olla niin kateellisia noin pienestä summasta plus se että ihminen on menettäny työkykynsä?
Vihaan elämääni ihan joka ikinen päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vaikea sos.tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja masennus. Oon 34v ja oon ollu pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä nyt noin 5-6 vuotta.
En muista kauan olin kuntoutustuella ennen kuin pysyvä eläke annettiin, mutta joitakin vuosia siinä kyllä meni.
Koskaan koko tämän aikana kela ei oo hylänny mun kuntoutustuki päätöksiä. Ja pysyvä eläkekin tuli ekalla hakemuksella.
Se tavallaan surettaa että tosiaanko oon niin sairas että jopa kela hyväksyy mukisematta kaikki hakemukset, kun paljon saa lukea juttuja kuinka kela hylkää hakemuksia vaikka kuinka ois päät ja raajat paketissa.
Toisaalta taasen helpottunu olo kun ei oo tarvinnu niistä päätöksistä tapella.
Eniten surettaa se kuinka paljon oon elämässäni (myös tällä palstalla että ihan oikeessa elämässä), saanu haukkuja siitä kuinka elän yhteiskunnan tuilla ja kuinka helppoa mun elämä on kun ei tarvi käydä töissä.
Voimia sulle. Ymmärrän, koska olen itsekin melkein samanlainen tapaus. Ei mennyt ihan putkeen tämä elämä, mutta eletään silti niillä resursseilla kuin pystytään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IBD, tarkemmin sekamuotoinen koliitti (Chronin tauti + haavainen paksusuoli), joiden vuoksi tullut myös raudanpuutosanemia ja keliakia. 4 vuotta mennyt ilman remissiota. Viides uusi biologinen lääke nyt kokeilussa sytostaattien kanssa. Tulehdusta suusta peräaukkoon asti. Osastolla ollut tänä vuonna yhteensä jo 2kk ajan jos lasketaan päivät yhteen. Ei pääse poistumaan kotoa ja kroppa ja mieli ihan finaalissa.
Otan osaa. Itsellänikin IBD, mutta lievemmin oirein ainakin toistaiseksi. Kamala tauti. 😢
Kiitos. Niin on, en toivo tätä kenellekään. Jaksamista sinulle.
Otan osaa teidän molempien puolesta. Itsellä mikroskooppinen koliittii, todella rajoittava sairaus. Voimia meille kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parantumaton syöpä hoitoineen ja lonkan takia huomattava liikkumisrajoite enkä selviäisi enää nykyisestä työstä. Nyt olen kokonaan saikulla ja seuraavaksi kaiketi kokeilu osa-aikaisena töihin. Uskon että siinä kohti saan sairaseläkkeen kun todetaan että takaisin töihin ei minusta oo eikä enää kannata uudelleen kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vaikea sos.tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja masennus. Oon 34v ja oon ollu pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä nyt noin 5-6 vuotta.
En muista kauan olin kuntoutustuella ennen kuin pysyvä eläke annettiin, mutta joitakin vuosia siinä kyllä meni.
Koskaan koko tämän aikana kela ei oo hylänny mun kuntoutustuki päätöksiä. Ja pysyvä eläkekin tuli ekalla hakemuksella.
Se tavallaan surettaa että tosiaanko oon niin sairas että jopa kela hyväksyy mukisematta kaikki hakemukset, kun paljon saa lukea juttuja kuinka kela hylkää hakemuksia vaikka kuinka ois päät ja raajat paketissa.
Toisaalta taasen helpottunu olo kun ei oo tarvinnu niistä päätöksistä tapella.
Eniten surettaa se kuinka paljon oon elämässäni (myös tällä palstalla että ihan oikeessa elämässä), saanu haukkuja siitä kuinka elän yhteiskunnan tuilla ja kuinka helppoa mun elämä on kun ei tarvi käydä töissä.
Älä todellakaan syyllistä itseäsi! Olet sairastunut vakavasti ilman syytäsi, mutta olet siitä huolimatta yhtä arvokas kuin muutkin. Voimia sinulle, itsellä ocd mutta kun luin kirjoituksesi ihan hävetti oma valitukseni elämän raskaudesta. Kaikkea hyvää sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Vaikea-asteinen masennus ilman psykoottisia oireita ja ahdistuneisuushäiriö - näillä pääsin 50-vuotiaana (olin työtön).
Sama, mutta en ole päässyt kuin puolikkaalle eläkkeelle.
Eläkehän vain varmistaa että et joudu selviämään työkkärin prosessissa. Palkka eli tuki on silti sama. Työkykyinen joutuu hakemaan niitä töitä näön vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
En pääse eläkkeelle, vaikka olen jo saanut autisminkirjon diagnoosin ja lisäksi myös diagnoosin eristäytyvän persoonallisuuden piirteistä. Kärsin lisäksi ahdistuksesta, paniikista, masennuksesta, traumoista, aistiyliherkkyyksistä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Olen työtön, eikä hyväkseni tehdä mitään eli en ole missään toimenpiteissä, tutkimuksissa jne., eikä hoitokontaktia mihinkään ole. Saisipa nyt edes viralliset diagnoosit noista muista vaivoista. Olen joutunut elämään vaikean elämän ja varsinkin viime aikoina mielenterveysongelmani ovat pahentuneet todella paljon. Itseänikin pelottaa se, miten pahaksi tämä on mennyt. Suurimman osan päivästä joudun istumaan pimeässä huoneessa kun ahdistaa niin paljon. En ole ollut koskaan palkkatöissä, enkä työllisty koskaan. Olen kuitenkin suorittanut AMK-tutkinnon.
Kuulostaa ikävältä. Jos laitat työvoimavirkalijalle netin kautta yhteydenottopyynnön, niin lain mukaan siihen on pakko vastata. Kirjoita tilanteestasi ja että tarvitsisit tukitoimia. Kunnilla voi olla erilaisia juttuja. Monissa kunnissa myös terveysasemalle voi tehdä sähköisen yhteydenoton. Toivottaavsti saat apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea-asteinen masennus ilman psykoottisia oireita ja ahdistuneisuushäiriö - näillä pääsin 50-vuotiaana (olin työtön).
Mulla samat edellämainitut ja vielä keskivaikea paniikkihäiriö. Pääsin 58-vuotiaana sairasteltuani yli 20 vuotta.
Tota mun pitää kokeilla
Aivovamma jo nuorena
T:allan