Konservatiivisesta taustasta tulevat: AVIOERO
Miten lapsuuden perheenne ja tuttavanne suhtautuivat eroon? Konservatiivisella taustalla tarkoitan itse vanhanaikaista ja uskonnollista taustaa mutta toki ihan kaikki jotka kokevat tulevansa konservatiivisesta taustasta, voivat vastata.
Eli siis ollaan päätetty laittaa lusikat jakoon, asutaan jatkossakin lähekkäin ja luultavasti pystymme olla ystäviä tai ainakin vähintään ystävällisiä toisillemme. Lapsilla tulee olemaan asiat hyvin ja voidaan välillä tehdä kaikki yhdessäkin asioita, varsinkin jos se on lapsille tärkeää. Ihan yhteisestä päätöksestä ja tilanteeseen nähden hyvässä hengessä ollaan siis eroamassa, emme vain olleet yhteensopivia. Ei mitään suurempia sotkuja, kahden tasapainoisen aikuisen yhteinen päätös.
Konservatiivinen suku on jo aloittanut naisen syyllistämisen ja tekisi mieli katkoa sukuun välit ja se on tietysti koomista jos samaan aikaan onnistuu hyvin pysyä ystävinä exän kanssa. :D Lasten takia kuitenkin pitää ehkä jonkun verran sietää vanhanaikaisia asenteita.
Missä menee raja? Miten olette toimineet ankean suvun kanssa? Miksi ihmeessä tämä konservatiivien viha kohdistuu nimenomaan naiseen?
Vertaistuki ja oman elämän tarinat kiinnostavat.
Kommentit (48)
Miksi naista syyllistetään? Miksi ei miestä?
Vierailija kirjoitti:
Minulla uskonnollinen perhetausta. Rasittavinta erossa oli se, että vanhempani toivoivat loppuun asti, että palaamme yhteen. Vasta kun eksä sai lapsen toisen kanssa, he luopuivat toivosta.
Mutta ei, en kokenut syyllistämistä enkä vihaa.
Hyvä jos et joutunut kokemaan syyllistämistä ja vihaa! Todella rasittavaa toivoa yhteenpaluuta, kun teillä oli varmaan ihan hyvät syyt erota. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi naista syyllistetään? Miksi ei miestä?
No sepä se, päivän polttava kysymys. Tätä olen itsekin viime aikoina pohtinut erittäin paljon. Ap
Ap. Tuollaisille on varmasti sopivampia sivustoja kun vain olet utelias. Sieltä saat varmasti ylistystä.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Tuollaisille on varmasti sopivampia sivustoja kun vain olet utelias. Sieltä saat varmasti ylistystä.
?? Ap
Kokemukseni mukaan hetki jauhetaan asiasta ja juoruillaan, ehkäpä "nostetaan asia rukousaiheeksi" eli tehdään kristillistä juoruilua. Tietysti päivitellään ja säälitellään, lapsista tulee nyt rikollisia jne.
En usko että tuossa auttaa muu kuin pitää reilusti etäisyyttä sen aikaa että keksivät alkaa paheksumaan jonkun toisen elämänvalintoja.
Osa suvusta saattaa vaikka katkoa välit jos kokevat ettei eron syy ollut sopiva, jos kerran lapsiakin. Kannattaa varautua siihen. Väkivalta ja alkoholismi tai vastaavat syyt ovat heille ainoita syitä erota, ei esimerkiksi se että tunteet loppuivat. Tulette ilmeisesti sen verran hyvin toimeen että eivät varmasti pidä eroa oikeutettuna.
Oma suku ei pääosin ole moralisoivaa konservatiivista poppoota. Itse kuitenkin olen omasta halustani kulkenut seurakunnan piireissä nuoresta asti. Varaudu monensorttiseen: myötätuntoisiin, konkreettisesti auttamishaluisiin, uteliaisiin, juurikin naista syyllistäviin. Osalla tuntui olevan lähes pakotettu halu saada tietää, että kumman syy ero on, ja onko pettämistä ollut. Koska jos jompikumpi olisi syyllistynyt pettämiseen, olisi toinen syytön ja siksi oikeutettu ehkä jopa menemään uudelleen naimisiin. (Katolisia nämä eivät siis olleet.)
Kannattaa muistaa, että vain omaan käytökseen ja tunteisiin voit vaikuttaa. Otan huonohkon esimerkin, en keksi nyt parempaa: Varmaankin toivot lapsillesi esim. koulutusta ja kunnollisen kansalaisen roolia. Jos lapsesi kuitenkin aikanaan päättää, ettei opiskele ja elättää itsensä kyseenalaisin keinoin, todennäköisesti toivoisit, että lapsesi tekisi elämänmuutoksen. Saattaisit olla hiljaa asiasta, jos lapsesi vaatisi sitä. Silti jatkaisit toivomista että lapsesi toimisi oikein sinun arvojesi mukaan.
Olette tekemässä ratkaisun, joka on ilmiselvästi suuri loukkaus osan arvoja kohtaan. Voit olettaa, että he pysyvät hiljaa, mutta et voi olettaa, että he eivät toivoisi sinulle elämää, joka on heidän mielestään parasta mahdollista.
Tuon naisen syyllistämisen voit kyllä heittää aina takaisin: " puhupas Nico-Petterille samoin, jos uskallat. Yhteinen päätös tämä oli, älä mua syyllistä." Itse tosiaan usein sanoin, että puhupas kuule ensin sille ns. perheenpäälle. Älä täsdäkään tilanteessa anna ohjeita sille, joka ei "kristillisesti" perhettä ohjaa. Juu, nämä mun syyllistäjät jsnnattivat perinteisiä rooleja.
Vierailija kirjoitti:
Erohullu ap
Rahat loppumassa vaan. 😉
Konsuus vaan nyt on olennaisesti yhtimeltään naisvihaa ja luotu naisten kontrolloimiseen. Mikä tahansa on maailmassa pielessä, on se syy vihata naisia.
Vierailija kirjoitti:
Oma suku ei pääosin ole moralisoivaa konservatiivista poppoota. Itse kuitenkin olen omasta halustani kulkenut seurakunnan piireissä nuoresta asti. Varaudu monensorttiseen: myötätuntoisiin, konkreettisesti auttamishaluisiin, uteliaisiin, juurikin naista syyllistäviin. Osalla tuntui olevan lähes pakotettu halu saada tietää, että kumman syy ero on, ja onko pettämistä ollut. Koska jos jompikumpi olisi syyllistynyt pettämiseen, olisi toinen syytön ja siksi oikeutettu ehkä jopa menemään uudelleen naimisiin. (Katolisia nämä eivät siis olleet.)
Kannattaa muistaa, että vain omaan käytökseen ja tunteisiin voit vaikuttaa. Otan huonohkon esimerkin, en keksi nyt parempaa: Varmaankin toivot lapsillesi esim. koulutusta ja kunnollisen kansalaisen roolia. Jos lapsesi kuitenkin aikanaan päättää, ettei opiskele ja elättää itsensä kyseenalaisin keinoin, todennäköisesti toivoisit, että lapsesi tekisi elämänmuutoksen. Saattaisit olla hiljaa asiasta, jos lapsesi vaatisi sitä. Silti jatkaisit toivomista että lapsesi toimisi oikein sinun arvojesi mukaan.
Olette tekemässä ratkaisun, joka on ilmiselvästi suuri loukkaus osan arvoja kohtaan. Voit olettaa, että he pysyvät hiljaa, mutta et voi olettaa, että he eivät toivoisi sinulle elämää, joka on heidän mielestään parasta mahdollista.
Tuon naisen syyllistämisen voit kyllä heittää aina takaisin: " puhupas Nico-Petterille samoin, jos uskallat. Yhteinen päätös tämä oli, älä mua syyllistä." Itse tosiaan usein sanoin, että puhupas kuule ensin sille ns. perheenpäälle. Älä täsdäkään tilanteessa anna ohjeita sille, joka ei "kristillisesti" perhettä ohjaa. Juu, nämä mun syyllistäjät jsnnattivat perinteisiä rooleja.
Kiitos kokemuksesi jakamisesta!
Pettämisestä: Tuostakohan syystä minultakin on jo jankattu eron syitä, joita en halua jakaa ihan turuilla ja toreilla jokaisella vastaantulijalle. En tullutkaan ajatelleeksi että tosiaan pettäminen on yksi hyväksyttävä syy eroon näissä piireissä, varmaan siis yrittävät udella onko kyse siitä. Olen kyllä törmännyt samaan ajatukseen seurakunnassa, jossa olen lapsuudenperheeni kanssa liikkunut.
Ihan hyvä vertaus kyllä tuo oman lapsen koulutus ja kunnollisen kansalaisen rooli. Toki ei mene ihan yksi yhteen mutta ymmärrän mitä haet takaa. Minua ei sinänsä haittaa jos mielessään ei pidä valinnoistani, kunhan suhtautuu asiaan aikuisen ihmisen kunnioituksella. En minäkään pidä kaikista heidän valinnoistaan, mutta en puutu aikuisten ihmisten päätöksiin. Syyllistäminen ja kun se kohdistuu vielä erityisesti naiseen, tuntuu kummalliselta. Ehkä pitää alkaa heittää takaisin Nico-Petterille puhumista, tosin pahimmassa tapauksessa lopettamisen sijaan alkavat sitten häiriköidä häntäkin syyllistyksellään.
Onko sinulla näkemystä siihen, miksi juuri sitä naista halutaan niin kovasti syyttää ja syyllistää erotilanteessa? Minulla tätä on ollut vaikea ymmärtää, vaikka olen kasvanut konservatiivien ympäröimänä.
Vierailija kirjoitti:
Porvoosta taas.
Juu, konservatiivisesta suvusta lähteväthän eivät koskaan eroa
Vanhemmat eivät hyväksyneet eroa ja toivovat vielä 15 vuoden jälkeenkin paluuta yhteen, vaikka minulla onkin uusi puoliso, jota siis eivät hyväksy. Ymmärtääkseni tämä johtuu siitä, että pystyivät vaikuttamaan edelliseen puolisoon (ts. kävelemään ylitseni) ja nykyiseen eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoosta taas.
Juu, konservatiivisesta suvusta lähteväthän eivät koskaan eroa
Mutta epävakaista, päihde- ja mt-ongelmaisista taustoista tulevat sitäkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat eivät hyväksyneet eroa ja toivovat vielä 15 vuoden jälkeenkin paluuta yhteen, vaikka minulla onkin uusi puoliso, jota siis eivät hyväksy. Ymmärtääkseni tämä johtuu siitä, että pystyivät vaikuttamaan edelliseen puolisoon (ts. kävelemään ylitseni) ja nykyiseen eivät.
No hepä ovat olleet toiveissaan sitkeitä.. kurja asenne kyllä heillä. Miten yhteenpaluun toivominen näkyy, onko enemmän vihjailua vai sanovatko ihan suoraan että teidän pitäisi palata yhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoosta taas.
Juu, konservatiivisesta suvusta lähteväthän eivät koskaan eroa
Mutta epävakaista, päihde- ja mt-ongelmaisista taustoista tulevat sitäkin enemmän.
Mikäs kommentti tämä oli? Konservatiivisesta taustasta tuleva voi hyvinkin tulla epävakaasta, päihde- tai mt-ongelmaisesta perheestä. Nämä eivät ole vastakohtia. En oikein ymmärrä mitä haet takaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat eivät hyväksyneet eroa ja toivovat vielä 15 vuoden jälkeenkin paluuta yhteen, vaikka minulla onkin uusi puoliso, jota siis eivät hyväksy. Ymmärtääkseni tämä johtuu siitä, että pystyivät vaikuttamaan edelliseen puolisoon (ts. kävelemään ylitseni) ja nykyiseen eivät.
No hepä ovat olleet toiveissaan sitkeitä.. kurja asenne kyllä heillä. Miten yhteenpaluun toivominen näkyy, onko enemmän vihjailua vai sanovatko ihan suoraan että teidän pitäisi palata yhteen?
Sanovat suoraan, haukkuvat nykyistä puolisoani ja ovat sanoneet, että nykyinen suhteeni tulee päättymään. Ovat toki myös toivoneet minun kuolemaani.
Minulla uskonnollinen perhetausta. Rasittavinta erossa oli se, että vanhempani toivoivat loppuun asti, että palaamme yhteen. Vasta kun eksä sai lapsen toisen kanssa, he luopuivat toivosta.
Mutta ei, en kokenut syyllistämistä enkä vihaa.