Jos olen suhteellisen varma että täytän erään persoonallisuushäiriön kriteerit
Niin kannattaako minun varata aika yksityiseltä psykologilta, astella sinne ja sanoa epäilykseni? Ja miten homma tästä etenee? Vai psykiatrilleko kannattaa mennä?
P-häiriö ei erityisen elämää häiritsevä - olenhan tottunut elämään sellaisena kaikki nämä vuodet - mutta kyllähän se rajoittaa. Jotenkin tuntuu että diagnoosi toisi selkeyttä vaikka eihän näistä varsinaisesti "parannuta".
Kommentit (6)
Mitä epäilet? Esim epävakaasta voi parantua. Usein pelkkä ikä auttaa
Mitä hyötyä doagnoosista on? Haittaahan siitä kyllä koituu.
Kannattaa kysyä läheisiltä ovatko he kokeneet jotain häiritsevää suhteessa sinuun. Jos ei mitään haittaa, niin tuskin saa diagnoosia ihan helpolla. Tietysti jos haluat lähetteen terapiaan, niin siihen tarvitset lähetteen psykiatrilta. Ja kyllä uusimmat tutkimukset kertovat, että esim. epävakaan häiriö saadaan pois terapialla ja toki myös iän myötä "rauhoittuu". Mitä häiriötä mietit?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kysyä läheisiltä ovatko he kokeneet jotain häiritsevää suhteessa sinuun. Jos ei mitään haittaa, niin tuskin saa diagnoosia ihan helpolla. Tietysti jos haluat lähetteen terapiaan, niin siihen tarvitset lähetteen psykiatrilta. Ja kyllä uusimmat tutkimukset kertovat, että esim. epävakaan häiriö saadaan pois terapialla ja toki myös iän myötä "rauhoittuu". Mitä häiriötä mietit?
Sori mutta en usko hetkeäkään että epävakaa tai muu pers-häiriö "saadaan pois" terapialla tai muuten. Oloa ja selviytymistä varmasti voidaan helpottaa. Iän myötä rauhoittuminen myös toki on tosiasia.
Se etten ota rumaa miestä tai suostu lisääntymään rumiluksen kanssa ei ole persoonallisuushäiriö. Muutenkin. Mulla on jo mies.
Homma etenee niin, että ammattilainen kysyy miksi ajattelet niin ja alatte kartottamaan tilannetta. Voit mennä myös psykiatrille jos diagnoosin haluat. Diagnoosia et saa kuitenkaan tod.näk kovin heti.