Millainen olo sinulle jää, jos tapaat äitiäsi 2 h?
-Iloinen, kepeä?
-Ahdistunut, masentunut?
-Unohdat tapaamisen heti, et ajattele asiaa?
Vai millainen?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole totta, ei kaikilla voi olla ikävä äiti ?
Oletteko sitten itse mukavia ?
Kaikilla? Monihan vastasi, et jää raskas olo.
On helpompi olla mukava, kun lapsuus on ollut riittävän hyvä. Rakastava pohja antaa hyvät eväät elämään.
Entäs sitten kulissilapsuudet? Ulospäin yltäkylläisyyttä, mutta oikeasti kotona hirvittävää.
Kulissilapsuus ei ole hyvä lapsuus, luulisi kaikkien ymmärtävän sen. Se miltä näyttää ei merkitse, vaan se merkitsee, miten asiat oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaali. Kepeä, hyväntuulinen. N33
En ymmärrä, miten tuo on mahdollista.
Et ymmärrä, että jotkut ihmiset ovat tasapainoisia, mukavia ja ns. normaaleja? Miksi et ymmärrä?
Minulla on ollut hyvä lapsuus, silti ymmärrän että kaikilla asiat ei ole valitettavasti ollut näin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole totta, ei kaikilla voi olla ikävä äiti ?
Oletteko sitten itse mukavia ?
Viisi ensimmäistä vastausta oli negatiivisia, etkö lukenut niitä?
Millä tavalla negatiivisia?
Mielellään käytiin siellä. Oli siellä isäkin. Myös lapset halusivat käydä ja tulivat mukaan mielellään. Joitain reissujakin äidin kanssa tehtiin. Ihan viimeiseen asti oli kiva käydä nyt ovat valitettavasti molemmat kuolleet
Minulle tulee ihan fyysisesti paha olo jo puhelusta äitini kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on aiheena tabu. Äideistä ei saisi sanoa mitään negatiivista.
No ei ole ainakaan tällä palstalla. Täällä on suorastaan ihme, jos joku sanoo jotain positiivista äidistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on aiheena tabu. Äideistä ei saisi sanoa mitään negatiivista.
No ei ole ainakaan tällä palstalla. Täällä on suorastaan ihme, jos joku sanoo jotain positiivista äidistään.
No, jos on POSITIIVISTA sanottavaa. Ikävä kyllä minulla ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on aiheena tabu. Äideistä ei saisi sanoa mitään negatiivista.
No ei ole ainakaan tällä palstalla. Täällä on suorastaan ihme, jos joku sanoo jotain positiivista äidistään.
Ai, no minä sanon. Hän on älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on aiheena tabu. Äideistä ei saisi sanoa mitään negatiivista.
No ei ole ainakaan tällä palstalla. Täällä on suorastaan ihme, jos joku sanoo jotain positiivista äidistään.
No, jos on POSITIIVISTA sanottavaa. Ikävä kyllä minulla ei ole.
Minähän vain vastustin ajatusta ettei äidistä sanota mitään ikävää, kyllä sanotaan.
Toisaalta iloinen ja mukava fiilis. Joskus vähän väsynyt kun neuvoja ja ohjeita satelee pyytämättä, mutta toisaalta kahdeksankymppinen on sellainen kuin on. Rakas äiti vaikka välillä rasittava. Mutta niin olen välillä minäkin.
Todella hämmentynyt, koska hän ollut mullan alla jo yli 30v.
Täytyypä kysyä lapsilta ja miniältä, ovat juuri olleet lomailemassa meidän luona viikon😅
Äitini myrkyttää kaiken mitä on. En käy enää koskaan.
Ahdistus valtava ;/narsisti hakisi apua. Tuhoaa ihmisen!!
Aivan hirveä ahdistunut
Mitätöity
Nolattu
En tapaa enää
Vierailija kirjoitti:
Ei ole totta, ei kaikilla voi olla ikävä äiti ?
Oletteko sitten itse mukavia ?
Hyvin monessa asiassa olen tietoisesti tehnyt päinvastoin kuin oma äitini.
Omat lapset sanovat, että heillä on ollut onnellinen lapsuus ja he ovat tunteneet itsensä rakastetuiksi. Se tuntuu minusta mukavalle.
Hajottaa ja hallitsee, toivottavasti näkee tämän. Synnytit mutta elämäni on oma.
En ymmärrä, miten tuo on mahdollista.