Olenko kamala ihminen, jos en halua kutsua kaikkia lasten tarhakavereita synttäreille?
Lapseni täyttää 5 vuotta, ja ajattelin järjestää pienet juhlat vain muutamalle läheiselle ystävälleen. Nyt hoitajat tarhassa vihjaavat, että on tärkeää muistaa kaikkia, ettei kukaan tunne itseään ulkopuoliseksi. Ymmärrän periaatteen, mutta miksi minun pitäisi maksaa, siivota ja järjestää juhlat tuntemattomille lapsille, joista osa kiusaa omaani?
Tulee olo, että vanhempien tehtävä on nykyään miellyttää kaikkia muita ei kasvattaa lapsiaan järkevästi.
Onko muilla kokemusta tästä? Oletteko kutsuneet koko ryhmän vai vain lapsen läheiset kaverit? Ja onko teille tullut palautetta, jos ette kutsuneet kaikk
ia?
Kommentit (63)
Meillä kutsuttiin vain osa kavereista. Minusta se on ok.
Ei tietenkään tarvitse kutsua kaikkia. Minun lapseni luokalla on kuusi tyttöä mutta hän kutsuu synttäreille, yökylään ja leikkimään näistä vain neljä, koska kaksi on ilkeitä valehtelijakuspäitä. Lapsi pitää kasvattaa pitämään puoliaan, kynnysmatoksi ei saa ruveta.
Omaan juhlaan kutsutaan ne itselle tärkeät ihmiset. 🥳
Päiväkodissa voi työntekijöiltä unohtua, että päiväkodin säännöt kuten "kaikkien on leikittävä kaikkien kanssa" eivät toimi eivätkä päde ulkomaailmassa.
Ei tietenkään ole velvollisuutta järjestää kaikille.
Itse jätin kutsumatta kaksi lasta, joilla toisella on vaikea kehitysviivästymä ja on kaksi vuotta vanhempana kuitenkin pienempien ryhmässä. On vaarallinen, koska on muita isompi ja todella vilkas, eivätkä vanhemmat valvo häntä, vaan jättävät hänet kutsuille yksin.
En usko että kukaan on sinulle tuommoisia vihjannut. Ei me nyt noin todellisuudesta vieraantuneita olla, kun vietetään sen ison lössin kanssa joka ikinen arkipäivä.
Harvassa on perheet jotka pystyy kutsumaan synttäreille koko ryhmän. Kutsujen jakoon toki voi sitten olla omia ohjeistuksia; esim. sen suhteen että ne jaetaan mahd. vähäeleisesti/ aikuisten kautta.
t. Päiväkodin hoitaja
Kunhan kutsukortteja ei jaeta siellä päiväkodissa.
Mieti jos oma lapsi jää kahden muun kanssa kutsumatta. Mitä sanot lapsellesi kun hän itkee, kun muut pääsevät ja hän ei?
Pienempänä vein koko päiväkotiporukalle tyyliin muumikeksejä paketin. Päiväkodista oli jäätelöä. 5v pidettiin ekat kaverisynttärit. Vieraita oli 3. Vanhemmat jäivät myös kahvilla. Nyt kouluikäisenä on kutsunut n.6-7 kaveria.
Ei todellakaan tarvitse kutsua. Annoin lapselleni (6v. syntymäpäivät) luvan antaa 10 kutsua. Tiesin kyllä, että osa jää pois ja käytännössä paikalle tulivat ne, joiden kanssa lapsi on yleensä leikkinyt ja joista on puhunut myös kotona. Joukossa oli edellisestä päiväkotiryhmästä kavereita ja muutama uusi. On silti mukavaa, että tuntee lapsen kaveripiirin ja on tutustunut vanhempiin.
Tarhakavereita ei kutsuta. Naurettava ajatus. Hölmö trollaaja olet.
Muistan itse alakoulussa miten kivaa oli, kun yksi tyttö kutsui aina koko luokan tyttöoletetut synttäreilleen. Tämä tyyppi on jäänyt mieleen. Toki he olivat varakkaita, joten ei varmaan ollut taloudellisista resursseista kiinni.
Tänä päivänä kun ryhmät ja luokat on heterogeenisempiä, suhtautuisin kriittisemmin kaikkien kutsumiseen. En haluaisi että kotiini ja vastuulleni tulisi esim. kiusaajia tai lapsia, joilla on vaikeita tunteiden ja käyttämisen säätelyhaasteita. En myöskään tunne eri uskontokuntien juhlatapoja tai ruokavalioita. Kehitysvammainen lapsi voisi tulla vanhemman tai avustajan kanssa.
Jos lapseni kutsuisi vain osan tai muutaman, kehottaisin pitämään matalaa profiilia juhlista, sillä en haluaisi pahoittaa kenenkään mieltä tai sotkea ryhmädynamiikkaa.
Ei tarvitse kutsua kaikkia. Eikä siihen tarvitse edes olla mitään ns. syytä (esimerkiksi että joku kiusaa). Kyllä synttäreille voi kutsua ihan vaan ne lähimmät kaverit.
Ja sitten se, että joku tuntisi jäävänsä ulkopuoliseksi... Jos ihan vaan kohteliaisuudesta kutsutaan, niin kyllä silloinkin jää ihan yhtä lailla ulkopuoliseksi.
Jokainen normaaliälyinen vanhempi kutsuu vain muutaman läheisimmän kaverin. Edes lapsi itse ei halua sinne kaikkia samassa ryhmässä olevia. Täysin todellisuudestavieraantunutta tuollainen ajatus, että omaan kotiin pitää kutsua ihmisiä, jotka eivät ole itselle läheisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mieti jos oma lapsi jää kahden muun kanssa kutsumatta. Mitä sanot lapsellesi kun hän itkee, kun muut pääsevät ja hän ei?
Opettaisin että lapselle että näin tämä maailma joskus toimii ja sanoisin että lapsi on tärkeä ja rakas. Ehkä menisimme syömään tai tekemään jotain kivaa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mieti jos oma lapsi jää kahden muun kanssa kutsumatta. Mitä sanot lapsellesi kun hän itkee, kun muut pääsevät ja hän ei?
No sitten jää. Elämässä ei aina saa kaikkea mitä haluaa. Jos sitä ei opi jo lapsena, on isoissa ongelmissa aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Mieti jos oma lapsi jää kahden muun kanssa kutsumatta. Mitä sanot lapsellesi kun hän itkee, kun muut pääsevät ja hän ei?
Mitä sanot lapselle, joka itkee: "Äiti mä en halua Eetu-Rosaliaa mun synttäreille, kun Eetu-Rosalia puree ja lyö mua joka päivä tarhassa"
Olen todennut suunnilleen vastaavassa tilanteessa, että nämä ovat päivänsankarin juhla, eivät osa ohjeistettua varhaiskasvatusta. Siksi me teemme päätökset siitä, keitä kutsutaan ja jos se ei sovi päiväkodille, voi aina tehdä lasun.
Kyllä olet avuton rääpäle. Sano niille tädeille että haistakaa vit..tu, se on minun kotini ja minä päätän keitä sinne tulee. Liian vaikeaa??