Kesäloma lasten kanssa, olen aivan uupunut

Vierailija kirjoitti:

Jep, on sama fiilis. 6 viikkoa lomaa 6v ja 7v lasten kanssa. Sitä luulisi että tämän ikäisten kanssa olisi jo helppoa, mutta 7v:llä on joku ihme vaihe että kiukuttelee kaikesta ja koko ajan. Kaikki tekeminen on ollut tylsää ja kavereitaan ei halua nähdä, kiukuttelee mieluummin kotona. On järjestetty jos jonkinlaista lomareissua ajatuksella että saadaan olla yhdessä lasten kanssa, mutta lopputulos on aina sama; lasten tappelua ja isomman vinkumista ja murjottamista. Ihan en tällaista lomaa kuvitellut, parempi olisi ollut olla vain kotona ja säästää reissuihin menneet rahat. Tuoneet enemmän pahaa mieltä. Kohta onneksi pääsee töihin, vaikkakin surullista sanoa näin..

Tuollaista se on lasten kanssa. Itselläni ei lapsia ole, mutta muistan äitini sanoneen, että halusi toisenkin lapsen jotta ne leikkisivät keskenään. 

Mutta me vain tapeltiin keskenämme aina. Meillä oli täysin erilaiset luonteet. Emme edes aikuisina ole läheisiä, nyt siis jo 40+ ikäisiä. Tullaan toimeen joo, mutta siinä se.

Ymmärrän ja symppaan ap! Lapset voi viedä mehuja aikuiselta ja kaiken ruljanssin pyörittäminen ei aina oo helppoa. Oot kuitenkin hyvin jo jaksanut ja puurtanut lasten kanssa. Työttömyys ei oo syy ylenkatsoa apn ongelmia. Toivon sulle jaksamista ja ratkaisuja lasten kanssa.

Sama. Olen aivan loppu, koska koko kesänä ei ole ollut hetken rauhaa tehdä mitään, mitä oikeastaan itse haluaisin. Tai olla vaan yksin, rauhassa, ilman aikapainetta, että kohta taas joku mankuu jotain.

Ensin oli kylmää ja märkää, mitään kesäjuttuja ei päästy tekemään. Rahaa ei meillä nyt vain loputtomiin ole leffakäynteihin ja sisäaktiviteetteihin. Kukaan ei jaksa aamusta iltaan pelata lautapelejä, muovailla ja lukea. Uimahallit on kiinni, kirjasto kiinni. Ja nyt on aivan järkyttävä helle ja veto pois, kaikki huonolla tuulella, rannat piukassa ja ei jaksaisi helteessä vahdata ja juosta kaiken aikaa jonkun perässä. Missä on ne kivat kesäilmat, +20 ja puolipilvistä?! 

Meillä ei ole mitään paikkaa mihin lapset saisi edes päiväksi. Yhden jos saa jonnekin kaverille, muut ovat silti kotona ja valittavat tylsyyttä. Koko ajan pitäisi olla ruokaa laittamassa, rannalle meno on aivan kauhea stressikerroin pikkulapsiperheessä ja meillä ei ole mitään mökkiä tai omaa paikkaa missä olla veden äärellä. Lapset olleet lomalla kohta 7 viikkoa, 3 jäljellä.

Kun saisi edes pari päivää joskus olla vain aikuisten kesken niin jaksaisi paremmin😔

Vierailija kirjoitti:

Lapset tarvitsevat paljon tekemistä ja todella vähän ruutua. Kännykkä kädessä kasvanut lapsi ei löydä iloa tavallisusta asioista. 

Nyt on helle. Viekää lapsianne päivittäin uimaan. Ottakaa eväät mukaan ja olkaa rannalla monta tuntia. Aika isotkin lapset tykkäävät rakennella hiekasta, jos on lapio mukana.

Enpä tiedä onko hyvä idea, että.väsynyt äiti lähtee lasten kanssa rannalle, ellei ole muita aikuisia mukana.

No jotain vikaa sussa on. Ite olin yli 5v kotona lasten (3 kpl, pienet ikäerot)enkä kyllä uupunut ollut. 

Vierailija kirjoitti:

Jep, on sama fiilis. 6 viikkoa lomaa 6v ja 7v lasten kanssa. Sitä luulisi että tämän ikäisten kanssa olisi jo helppoa, mutta 7v:llä on joku ihme vaihe että kiukuttelee kaikesta ja koko ajan. Kaikki tekeminen on ollut tylsää ja kavereitaan ei halua nähdä, kiukuttelee mieluummin kotona. On järjestetty jos jonkinlaista lomareissua ajatuksella että saadaan olla yhdessä lasten kanssa, mutta lopputulos on aina sama; lasten tappelua ja isomman vinkumista ja murjottamista. Ihan en tällaista lomaa kuvitellut, parempi olisi ollut olla vain kotona ja säästää reissuihin menneet rahat. Tuoneet enemmän pahaa mieltä. Kohta onneksi pääsee töihin, vaikkakin surullista sanoa näin..

mukavaa että muillakin on kiukuttelevia lapsia. Tai mukava tietää. Ehdin jo miettiä mikä omaani riivaa. Minulla 8 vuotias joka on hyvin hankala nyt. Ei kiinnosta mikään ja kaikki tekeminen mitä ehdotan, on tylsää tai lapsellista.  

Vierailija kirjoitti:

Olet ulkoistanut koko elämäsi muiden vastuulle: lapset ja työnteon. Vielä viitsit valittaa. 

Saitko paljonkin tyydytystä ilkeydestäsi? Yrititkö ollenkaan syventyä ap'n tilanteeseen ennenkuin vastasit?

Lapset tarvitsevat kavereita. Muistelkaa omaa lapsuusaikaa 5v-12v. Aina oltiin kavereiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

No jotain vikaa sussa on. Ite olin yli 5v kotona lasten (3 kpl, pienet ikäerot)enkä kyllä uupunut ollut. 

Jotain vikaa on sinussakin kun et pysty erottamaan sitä, että sinä olet sinä ja ap on ap. Etkö tajua  että ihmisten olosuhteet ovat erilaisia? 

Nämä väsyneet äidit on oikeasti olleet koko kesän tai viikkoja yksin lasten kanssa. Ei kai ole ihme, että alkaa väsyttää ja kiristää hermoja. Älkää viitsikö syyllistää tai haukkua. Sitten vielä ihmetellään kun lapsia ei synny tai jollain oikeasti napsahtaa päässä. On ihan eri olla töissä aikuisseurassa kun koko ajan jonkun saatavilla, metelissä, itkussa, hälyssä ja joku iholla koko ajan. Jos vielä on taloudellista huolta, on yhtälö todella  raskas. Nykyäidit harvemmin saavat lapsiaan viikoksi pariksi mummolaan, kuten edellinen sukupolvi teki ja vaatimukset vanhemmuutta kohtaan ovat aivan eri sfääreissä muutenkin.

Uppp

Laihduta ,liiku enemmän,  sitte alkaa aivot toimiin kans , ja jaksat paremmin.

Vierailija kirjoitti:

No jotain vikaa sussa on. Ite olin yli 5v kotona lasten (3 kpl, pienet ikäerot)enkä kyllä uupunut ollut. 

Olit, mutta et halua myöntää sitä koska ikäisillesi naisille kulissien pito on tärkeintä. Muusta viis.

Vierailija kirjoitti:

Sulla on siis ollut kiva loma ensin koko perheellä ja nyt omien lasten kanssa, mukavaa tekemistä, etelänreissu eivätkä edes työt paina. Olet väsynyt ja vittuuntunut?

Hanki hormonikorvaus.

Koskaan en ole töissä ollut yhtä stressaantunut kuin työttömänä ollessani. Työttömyys on yksi heIvetin esikartano.

Toivottavasti saat AP jonkun pienen irtioton ja vointiasi paremmaksi. Kyllä äitikin tarvitsee välillä omaa aikaa.

Mitä järkeä on hankkia lapsia, jos heidän kanssa ei halua viettää aikaa. Anna penskat adoptioon, joku muu arvostaa varmasti heidän seuraansa sinua enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Lapset tarvitsevat kavereita. Muistelkaa omaa lapsuusaikaa 5v-12v. Aina oltiin kavereiden kanssa. 

Tämä!

Päivä kerrallaan, ei siinä muu auta. Meillä on lomalla kunnostauduttu tappeluissa, varsinkin yksi sankari on kovin hanakka riitelemään toisten sisarusten kanssa. Raivostuttavaa se on, voin ymmärtää aloittajan tuskaa kun ei ole hetken taukoa

En tiedä minkäikäisiä lapsia sinulla on, mutta minulla oli kasvihuoneessa saunajakkara, jolle menin tilaisuuden tullen hetkeksi istumaan ihan yksinäni ajatuksineni. Sai edes hetken rauhan.

Aika raskaitahan ne kesät oli, muistan kyllä.

Meillä ei lapset ole koskaan tapelleet, siis ikinä, mikä oli kyllä siunaus.

Olin työttömänä 90-luvulla 500 päivää. Kaksi alle kouluikäistä lasta. Nautin joka ikisestä päivästä jotka olin heidän kanssaan. Etelän lomilla käytiin vuosittain. 

Heinäkuun olen painanut yksin 5 ja 7v lasten kanssa. Helle maksimoi kurjuuden. Päivät on pitkiä, eikä se auta että esikoinen ei saa unta ennen 22.30.