Kuukaudeksi ulkomaille, mies ja lapset jäisivät Suomeen..
4- ja 3-vuotiaat lapset, mitä luulette, pärjäävätkö? Elämäni tilaisuus olisi tässä, enkä oikein tiedä mitä tekis. Turvaverkosto hyvä, mies saisi apua tarvitessaan ja lapset päivät hoidossa joka tapauksessa. Lähtisitkö?
Kommentit (24)
Mutta ehdottomasti kannattaa lähteä jos tosiaan elämän tilaisuus. Lapset ei kuitenkaan ihan pikkuisia ja onhan heillä isä eikä kuukausi nyt niin pitkä aika ole.
Vierailija:
Ja jos mies on lähtemisen kannalla, eivätkä lapset ole hysteerisen riippuvaisia sinusta niin miksipä et menisi.
Sanoo, että saan itse päättää. Lapset varmaan ikävöisivät, mutta se on kai normaalia.. kyllähän mullakin tulis heitä ikävä, toisaalta en haluais jättää tätä väliin. Ei ole siis mikään huvireissu kyseessä.
Lapsilla olis myös mummola lähellä ja täti sekä eno asuvat samassa kaupungissa.
On tämä niin vaikeaa.
ap
Olen aina ollut huono jättämään lapsia, varsinkin kun mies ei heitä ole juuri itsenäisesti hoitanut. Sitten jouduin pariksi kuukaudeksi sairaalaan, kun nuorempi oli 3v. Mies pärjäsi hyvin.
Lähde vain. Lapsetkin saavat eri tavalla rakennettua suhdetta isään. Ota tietokoneeseen kamera ja skype-yhteys, niin lapset näkevät sinut ja sinä lapset
Vierailija:
Mutta ehdottomasti kannattaa lähteä jos tosiaan elämän tilaisuus. Lapset ei kuitenkaan ihan pikkuisia ja onhan heillä isä eikä kuukausi nyt niin pitkä aika ole.
Meillä on tarkoitus tulevaisuudessa asua ulkomailla, kunhan valmistun, eli siinä mielessä olis mahtava juttu ja varmasti hyödyllinen :)
Ulkomailla asumista varten tuo on todella tärkeä sinulle, joten ajattele asiaa siltäkin kannalta.
Tällä hetkellä suosisi Itävalta, Belgia, Italia tai muu vastaava, sieltä olisi ainakin mulle helppo saada töitä. Alallani ei Suomessa ihan älyttömästi ole houkuttelevia paikkoja.
Mies on positiivisin mielin, eikä mitään vastaväitteitä ole kuulunut ;)
Taidanpa jutella tiistaina näistä vastaavan ihmisen kanssa, jospa sitä lähtiskin ;)
Ap
Tällä hetkellä suosisi Itävalta, Belgia, Italia tai muu vastaava, sieltä olisi ainakin mulle helppo saada töitä. Alallani ei Suomessa ihan älyttömästi ole houkuttelevia paikkoja.
Mies on positiivisin mielin, eikä mitään vastaväitteitä ole kuulunut ;)
Taidanpa jutella tiistaina näistä vastaavan ihmisen kanssa, jospa sitä lähtiskin ;)
Ap
Italian-keikasta, jos sitten kuitenkin muutetaan Itävaltaan... En ihan näe yhteyttä tässä.
Vierailija:
Italian-keikasta, jos sitten kuitenkin muutetaan Itävaltaan... En ihan näe yhteyttä tässä.
Ja näitä työharjoitteluita voisi myöhemmin tehdä pari jaksoa lisääkin jos menee hyvin. Yhteensä kun työharjoittelua pitää tehdä puoli vuotta, mutta sen saa jakaa osiin. :)
Eikä sulla ole mitään varmuutta siitä, että silti se työkeikka tulee samaan maahan?
Vierailija:
Eikä sulla ole mitään varmuutta siitä, että silti se työkeikka tulee samaan maahan?
En nyt vielä ainakaan halua kerralla puolta vuotta olla, kun lapset niin pieniä. Ehkä vuoden-parin päästä sitten pidempään :)
Ja toki saan valita itse maani, mikäli sieltä työpaikka löytyy. Työpaikkoja pitää mielestäni kuitenkin vaihtaa välillä, olikos niin että kolmessa eri työpaikassa pitää käydä. Olen leipuri-kondiittoriksi opiskelemassa, eli esim. suklaatehdas, tehdasleipomo ja pieni kahvila voisivat olla tarpeeksi erilaisia keskenään :)
Tietäisin sitten, kannattaako haaveillakaan tulevaisuudesta asumassa jossain muualla kuin Suomessa. Ehkä tätä ei moni ymmärrä.. :/
Et taida tajuta, miten iso prosessi se on muuttaa ulkomaille, löytää molemmille työpaikka ja saada kaikki lasten asiat järjestykseen, asunnot, koulut yms.
Minä en kyllä tuossa hahmota mitään ihmeellistä tilaisuutta. Jos siellä olisi varma suora putki edes auki johonkin maahan edes toiselle, niin olisi jotain järkeä, mutta lähteä nyt räiskimään summa mutikassa " noin Keski-Eurooppaan" , niin ei... Eikä takuulla ole edes niin rahakas ala, että yhden palkalla kannattaisi minnekään muutella.
Ei ole mitään " ulkomaata" , jossa elämä on ylipäätään erilaista kuin täällä. Belgia on maana esim. niin erilainen kuin Italia, että vaikka kuinka asuisit Belgiassa, et tajua Italian elämänmenosta hölkäsen pöläystä.
Vierailija:
Et taida tajuta, miten iso prosessi se on muuttaa ulkomaille, löytää molemmille työpaikka ja saada kaikki lasten asiat järjestykseen, asunnot, koulut yms.Minä en kyllä tuossa hahmota mitään ihmeellistä tilaisuutta. Jos siellä olisi varma suora putki edes auki johonkin maahan edes toiselle, niin olisi jotain järkeä, mutta lähteä nyt räiskimään summa mutikassa " noin Keski-Eurooppaan" , niin ei... Eikä takuulla ole edes niin rahakas ala, että yhden palkalla kannattaisi minnekään muutella.
vallasta. En nyt ajatellutkaan yksin elämistämme maksaa ;)
Tiedän, että muuttaminen ei ole yksinkertaista, mutta joutuisimme joka tapauksessa vaihtamaan paikkakuntaa. Täällä ei ole mulle töitä ja haluamme molemmat asua jossain muualla kuin Suomessa, vaikka sitten " huvin vuoksi" .
Mikäs tässä maailmassa helppoa olisi, sama se asuuko ulkomailla vai Suomessa ;)
Vierailija:
Ei ole mitään " ulkomaata" , jossa elämä on ylipäätään erilaista kuin täällä. Belgia on maana esim. niin erilainen kuin Italia, että vaikka kuinka asuisit Belgiassa, et tajua Italian elämänmenosta hölkäsen pöläystä.
Kaipa sitä saa haluta mitä haluaa? Onko kiellettyä haluta asua JOSSAIN muualla? Vaikka sitten Utsjoella tai Tukholmassa.
olisi kyseessä. Mutta siis jos kyse on jostain mitä olet aina todella halunnut tehdä, niin mene ihmeessä.
Ei se kuukausi niin pitkä aika ole.
Ja jos mies on lähtemisen kannalla, eivätkä lapset ole hysteerisen riippuvaisia sinusta niin miksipä et menisi.