Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa 8 h työpäiviä
16.07.2025 |
Tuntuuko kenestäkään samalta? Työ imee hirveästi energiaa ja olen aivan loppu vapaa-ajalla, sunnuntaina ahdistaa jo iltapäivästä töihin meno. Rahan takia on pakko vain jaksaa ja samalla oma elämä vain valuu hukkaan. Minulla olisi paljon mielekkäitä harrastuksia, joita haluaisin tehdä, mutta töiden jälkeen ei jaksa juuri mitään.
Teen pienipalkkaista työtä, eikä osa-aikatyölle ole juuri taloudellisesti mahdollisuuksia. Yritän sijoittaa palkastani joka kuukausi, jotta voisin heittäytyä töistä joskus pois, mutta tähänkin menee ainakin 20 vuotta, että alkaisi olla tarpeeksi rahaa kasassa. Masentaa.
Kommentit (54)
Minäkään en jaksa 8 tunnin työpäiviä. Siksi teen aina 12 tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene (työterveys)lääkärille. Sanot että masentaa ja kyse ei ole vain fyysisestä rasituksesta, vaan myös henkisestä. Eli, mene lääkärille.
Tekeekö lääkäri jotenkin työpäivistä lyhyempiä tai antaa lisää vapaa-aikaa? Jos saa vaikka väliaikaisen sairasloman, niin eihän tämä mitään muuta alkuperäisessä ongelmassa. Pillerireseptin saa varmaan myös kouraan ja meno jatkuu.
Tuli käytännöllinen ja selkeästi tarpeellinen neuvo, mutta "vali vali vali, mutkun mutkun mutkun". Sunlaiset ei halua korjata asioita, ainoastaan valittaa.
Se väliaikainen saikku antaa hetken hengähtää ja silloin voi tarkkailla omia tuntemuksia, kuinka suuri helpotus onkaan olla pois töistä ja on taas iloa elämässä ( -> alanvaihto) vai jatkuuko se paha olo ( -> verikokeisiin, mahd. lääkitys ja pitempi saikku).&
Millä tavalla on positiivista, että arkea jatkaa mielialalääkittynä eteenpäin? Eikä se alkuperäinen ongelma edes poistu, töihin menee edelleen se 40 h viikossa, eikä ne vapaat tunnit lisäänny yhtään. Zombiena vaan lääkkeiden kanssa eteenpäinkö on oikea ratkaisu?
Vierailija kirjoitti:
Meinasin tulla ehdottamaan, että täytyy muistaa myös sluibailla hyvällä omallatunnolla. Kunhan hoitaa hommansa, se riittää. Ei pidä ottaa työtä niin vakavasti
Mun on pakko muistuttaa itseäni, että se perus riittää kyllä. Jos ei niin antakoon potkut
Minäkin olen iän myötä oppinut tämän. Ei tarvi painaa täysiä, sama palkka tulee vähemmälläkin rehkimisellä. Jaksaa töissä ja vapaa-ajalla paremmin.
En jaksanut minäkään. Teen toiminimellä hommia ja juuri silloin kun mulle itselleni sopii. Ja vain sen verran että toimeen tulee. Jää enemmän aikaa olla 3-vuotiaan lapseni kanssa. Tämä yhteiskunta, jossa ihaillaan raatamista täysiaikaisessa työssä, on sairas. Työikäisiäkin kuolee, joten on turha odotella mitään "vapaampia eläkeaikoja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin tulla ehdottamaan, että täytyy muistaa myös sluibailla hyvällä omallatunnolla. Kunhan hoitaa hommansa, se riittää. Ei pidä ottaa työtä niin vakavasti
Mun on pakko muistuttaa itseäni, että se perus riittää kyllä. Jos ei niin antakoon potkut
Minäkin olen iän myötä oppinut tämän. Ei tarvi painaa täysiä, sama palkka tulee vähemmälläkin rehkimisellä. Jaksaa töissä ja vapaa-ajalla paremmin.
Niin täytyy muistaa että mitäkovempaa tulosta teet, sitä enemmän firman omistajat saavat nostettua osinkoja luksuselämänsä kustantamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvässä tapauksessa sentään on viisi viikkoa vuodessa lomaa. Siinä kerkiää edes jotain, kunhan ensin saa väsymyksen alta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene (työterveys)lääkärille. Sanot että masentaa ja kyse ei ole vain fyysisestä rasituksesta, vaan myös henkisestä. Eli, mene lääkärille.
Tekeekö lääkäri jotenkin työpäivistä lyhyempiä tai antaa lisää vapaa-aikaa? Jos saa vaikka väliaikaisen sairasloman, niin eihän tämä mitään muuta alkuperäisessä ongelmassa. Pillerireseptin saa varmaan myös kouraan ja meno jatkuu.
Tuli käytännöllinen ja selkeästi tarpeellinen neuvo, mutta "vali vali vali, mutkun mutkun mutkun". Sunlaiset ei halua korjata asioita, ainoastaan valittaa.
Se väliaikainen saikku antaa hetken hengähtää ja silloin voi tarkkailla omia tuntemuksia, kuinka suuri helpotus onkaan olla pois töistä ja on taas iloa elämässä ( -> alanvaihto) vai jatkuuko se paha olo ( ->
"Millä tavalla on positiivista, että arkea jatkaa mielialalääkittynä eteenpäin? Eikä se alkuperäinen ongelma edes poistu, töihin menee edelleen se 40 h viikossa, eikä ne vapaat tunnit lisäänny yhtään. Zombiena vaan lääkkeiden kanssa eteenpäinkö on oikea ratkaisu?"
Edelleen, "valivali".
En mäkään ole zombi. Tälläkin viikolla oon käynyt kuntosalilla ennen 05:30 alkavaa työpäivää. Kyse on SOPIVAN lääkityksen löytymisestä. Älkää tyytykö niihin mitkä tekee teidät zombeiksi, pyytäkää kokeilla muita, mutta kun ei, luovutatte ennen ensimmäistäkään yritystä niin pääsette valittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoresta pitäen vaan sopivat lääkkeet kaikille, jaksaa suorittaa kehdosta hautaan ja joku muu käärii rahat. Hohhoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen ei oo tarkotus heittäytyä töistä pois. Ihmeellinen käsitys ihmisillä elämästä ja yhteiskunnasta......
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen ei oo tarkotus heittäytyä töistä pois. Ihmeellinen käsitys ihmisillä elämästä ja yhteiskunnasta......
Jos saa säästöön omia palkkarahoja riittävästi niin eipä ole kenellekään nokan koputtamista asiassa. Omilla rahoilla voi tehdä ihan mitä mieli tekee, ei elämä ole mikään työleiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pää toimii kunnolla 5 tuntia ja sen jälkeen pyörivät sukat jalassa ja alkaa adhd-pyöriminen vaikka adhd:ta ei edes ole. Ei vain keskittyminen riitä pitemmälle ajalle.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut minäkään. Teen toiminimellä hommia ja juuri silloin kun mulle itselleni sopii. Ja vain sen verran että toimeen tulee. Jää enemmän aikaa olla 3-vuotiaan lapseni kanssa. Tämä yhteiskunta, jossa ihaillaan raatamista täysiaikaisessa työssä, on sairas. Työikäisiäkin kuolee, joten on turha odotella mitään "vapaampia eläkeaikoja".
Nimenomaan miksei tästä raatamisen ihannoimisen järkevyydestä saa puhua? Haukutaan kunto huonoksi, terveys huonoksi, kehutaan miten oikeilla lääkkeillä taas jaksaa painaa. Entä jos se vika ei oikeasti ole siinä yksilön terveydessä, vaan tämä työelämän yhtälö on vain aivan sairas?
Alue: Aihe vapaa
Tuli käytännöllinen ja selkeästi tarpeellinen neuvo, mutta "vali vali vali, mutkun mutkun mutkun". Sunlaiset ei halua korjata asioita, ainoastaan valittaa.
Se väliaikainen saikku antaa hetken hengähtää ja silloin voi tarkkailla omia tuntemuksia, kuinka suuri helpotus onkaan olla pois töistä ja on taas iloa elämässä ( -> alanvaihto) vai jatkuuko se paha olo ( -> verikokeisiin, mahd. lääkitys ja pitempi saikku). Se lääkäri voi myös ohjata pidempiaikaiseen keskusteluhoitoon.
Ja sanot "pilleriresepti kouraan" kuin se olisi 100% varmuudella negatiivinen asia. Oikea lääkitys teki minusta työkykyisen, sen löytäminen oli parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut, elämäni muuttui täysin.