Kuolema ja perintö.
Lapset jotka eivät halua olla vanhempien kanssa tekemisissä niin miksi he ilmestyvät kuvoihin sitten kun on perinnöstä kyse? Kyllä heti alkoikin kiinnostamaan.
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa ottaa muistoesineitä pesästä? Miksi kaatopaikalle vienti on parempi asia?
No jos olet perillinen, niin yhdessä muitten perillisten kanssa jaatte muistoesineet ja kaatikselle menevät. Jos luovut perinnöstä, ei saa pesään ryhtyä, siis ei ottaa mitään. Ei voi valikoida, että haluanpa tuon kristallikruunun mutta en periä lesken kodiksi jäävää asuntoa perintöveroineen.
Höpönpöpön.
Eihän nuo sulje pois toisiaan. Pesään ryhtyminen ei tarkoita sitä kuka hoitaa asunnon, loma-asunnon jne. tyhjennykset. Perilliset voivat siis kieltäytyä perinnöstä, ja silti ne vainajan henkilökohtaiset tavarat jää yleensä niille perillisille, varsinkin jos sattuvat olemaan lapsia tai muita läheisiä sukulaisia.
Asianajaja voisitko kertoa, kuka perii lesken oman osuuden, kun ei ole suvussaan perillisiä ja jos ei testamenttaa osuuttaan, kun enon osuuden perii hänen suku.
En ole varma ymmärräsinkö oikein. Eli, jos kyse siitä, että ensiksi kuolee ilman rintaperillisiä, ei testamentteja. Leski perii.... Niin. Toissijaiset perilliset perii ensiksi kuoleen osuuden ja lesken perilliset lesken osuuden. Eli ositus tehtävä.
Jos leskellä ei perillisiä, niin lesken kuolemasta on ilmoitettava Valtiokonttorille. Valtio perii lesken omaisuuden. Ensiksi kuolleen toissijaisilla perillisillä ei ole oikeutta lesken omaisuuteen.
Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että lapsettomat tekevät testamentin.
Jos ymmärsin kysymyksen oikein, niin näin menee.
asianajaja
Ymmärsit aivan oikein, toivonkin että enon leski tekisi testamentin kummitytölleen omasta osuudestaan joka häntä nyt auttelee ja sukumme perisi vain enomme, ovat jo merkitty enon perunkirjoihin.
Minkähän takia vastaukseni sai alapeukkuja...? Tai no. Vastaan itse, sillä olenhan tällä palstalla ollut jo reippaasti yli 16 vuotta ja edelleenkään en ole asianajaja tai mikään. Mutta se ei minua haittaa.
Mutta. Näin se nyt vaan menee. Ja teille. Jotka käyttävät tekoälyä, niin älkää luottako. Se heittää ihme pykäliä. Kokeilin tässä asiassa huvikseni ja se oli PK 3:8..... Ei taida olla olemassa....
asianajaaj
Ihmisillä tuntuu usein menevän sekaisin se mikä on perittävää omaisuutta ja mikä ei. Ei ne vainajan tavarat toisin sanoen kodin tai vastaavan irtaimisto ole omaisuutta mikä pitäisi huomioida. Omaisuutta eli perintöä on osakkeet, kiinteistöt, arvopaperit, sijoitukset sekä muu varallisuus jne.
Vero.fi -sivustolla todetaan näin: "Koti-irtaimisto: Tavanomaisen koti-irtaimiston arvoa ei tarvitse eritellä perukirjaan silloin, kun perinnönjättäjän ja hänen perheensä käytössä olleen irtaimiston arvo on yhteensä enintään 4 000 euroa." Toisin sanoen käytännössä koskaan sen tavallisen kodin irtaimiston arvoa ei katsota ylittävän tuota.
Vanhempani kavalsivat rahani kun olin lapsi, ja hankkivat sillä itselleen omaisuutta. Välit poikki ja rikos vanhentunut, mutta perinnön myötä vaadin ne takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani kavalsivat rahani kun olin lapsi, ja hankkivat sillä itselleen omaisuutta. Välit poikki ja rikos vanhentunut, mutta perinnön myötä vaadin ne takaisin.
Rikoksen vanheminen lähtee, kun 18 v ja tieto asiasta.
asianajaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kälyt olivat täsmälleen samanlaisia mieheni kuollessa. Yhtäkkiä he kokivat mieheni rakkaaksi, tärkeäksi veljekseen ja ryhtyivät vaatimaan sisarosuuttaan miehen kuolinpesästä. Meillä ei ollut testamenttia, eikä avioehtoa, niin kälyt tietysti ottivat oman puolikkaansa. Liikuttavaa se tunteikkuus, vaikka eivät kuitenkaan jaksaneet ottaa osaa hautajaisiin. Nyyyh!
Ette olleet naimisissa?
Mainitsee avioehdon (ettei ollut), niin vois kuvitella että olivat naimisissa. Leski perii aviopuolison, jos ei ole lapsia, eikä avioehtoja. Ei kait sisaruksille kuulu mitään.
Taidan jättää kommentoimatta mihinkään juridiseen asiaan enää.....
Pukataan vaan alapeukkuja, kun vastaukseni ei miellytä. Siinä tapauksessa suosittelen varaamaan ajan asianajajalta. Tosin minäkin olen se.
asianajaja, -97
Vierailija kirjoitti:
Taidan jättää kommentoimatta mihinkään juridiseen asiaan enää.....
Pukataan vaan alapeukkuja, kun vastaukseni ei miellytä. Siinä tapauksessa suosittelen varaamaan ajan asianajajalta. Tosin minäkin olen se.
asianajaja, -97
Itseasiassa laki perimisen suhteen on hyvin selkeä. Siinä ei välttämättä tarvita juristien neuvoja. Perukirjankin voi tehdä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kälyt olivat täsmälleen samanlaisia mieheni kuollessa. Yhtäkkiä he kokivat mieheni rakkaaksi, tärkeäksi veljekseen ja ryhtyivät vaatimaan sisarosuuttaan miehen kuolinpesästä. Meillä ei ollut testamenttia, eikä avioehtoa, niin kälyt tietysti ottivat oman puolikkaansa. Liikuttavaa se tunteikkuus, vaikka eivät kuitenkaan jaksaneet ottaa osaa hautajaisiin. Nyyyh!
Ette olleet naimisissa?
Mainitsee avioehdon (ettei ollut), niin vois kuvitella että olivat naimisissa. Leski perii aviopuolison, jos ei ole lapsia, eikä avioehtoja. Ei kait sisaruksille kuulu mitään.
Tätä mietin ja tuli mieleen kun lapseton tädin mies aikoinaan kuoli niin täti maksoi miehen suvulle jotain jotta kuollessaan vain meidän suku perii, kuten kävikin. Mutta se on lesken päätös, ei pakko ole maksaa leskeksi jäädessään. Onneksi toimi niin koska emme tunne aviomiehensä sukua ja täti eli 95v joten olisi kestänyt myös etsiä aviomiehen suvun elossa olevia perillisiä. Liittyy lapsettomien toissijaisiin perillisiin. Ap kälyt ovat kuolleen miehensä toissijaisia perillisiä jos ei lapsia.ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan jättää kommentoimatta mihinkään juridiseen asiaan enää.....
Pukataan vaan alapeukkuja, kun vastaukseni ei miellytä. Siinä tapauksessa suosittelen varaamaan ajan asianajajalta. Tosin minäkin olen se.
asianajaja, -97
Itseasiassa laki perimisen suhteen on hyvin selkeä. Siinä ei välttämättä tarvita juristien neuvoja. Perukirjankin voi tehdä itse.
Voi mutta jotkut perinnöt eivät ole yksinkertaisia, on osuuksia aiemmissa perikunnissa, edesmenneen puolison toissijaiset perilliset, avioliiton ulkopuolisia perillisiä ym .Ammattilaiset osaavat neuvoa oikein vaikka maksaakin.
Vierailija kirjoitti:
Taidan jättää kommentoimatta mihinkään juridiseen asiaan enää.....
Pukataan vaan alapeukkuja, kun vastaukseni ei miellytä. Siinä tapauksessa suosittelen varaamaan ajan asianajajalta. Tosin minäkin olen se.
asianajaja, -97
Älä peukuista välitä, mielipiteitä voi olla, periminen on aihe joka kiinnostaa. 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kälyt olivat täsmälleen samanlaisia mieheni kuollessa. Yhtäkkiä he kokivat mieheni rakkaaksi, tärkeäksi veljekseen ja ryhtyivät vaatimaan sisarosuuttaan miehen kuolinpesästä. Meillä ei ollut testamenttia, eikä avioehtoa, niin kälyt tietysti ottivat oman puolikkaansa. Liikuttavaa se tunteikkuus, vaikka eivät kuitenkaan jaksaneet ottaa osaa hautajaisiin. Nyyyh!
Ette olleet naimisissa?
Mainitsee avioehdon (ettei ollut), niin vois kuvitella että olivat naimisissa. Leski perii aviopuolison, jos ei ole lapsia, eikä avioehtoja. Ei kait sisaruksille kuulu mitään.
Tätä mietin ja tuli mieleen kun lapseton tädin mies aikoinaan kuoli niin täti maksoi miehen suvulle jotain jotta kuollessaan vain meidän suku perii, kuten kä
Sori kun sotkin ap vainajan lasten perimis asian jonkun toisen käly asiaan. Lapset aina perii vanhempansa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei saa ottaa muistoesineitä pesästä? Miksi kaatopaikalle vienti on parempi asia?
No jos olet perillinen, niin yhdessä muitten perillisten kanssa jaatte muistoesineet ja kaatikselle menevät. Jos luovut perinnöstä, ei saa pesään ryhtyä, siis ei ottaa mitään. Ei voi valikoida, että haluanpa tuon kristallikruunun mutta en periä lesken kodiksi jäävää asuntoa perintöveroineen.
Höpönpöpön.
Eihän nuo sulje pois toisiaan. Pesään ryhtyminen ei tarkoita sitä kuka hoitaa asunnon, loma-asunnon jne. tyhjennykset. Perilliset voivat siis kieltäytyä perinnöstä, ja silti ne vainajan henkilökohtaiset tavarat jää yleensä niille perillisille, varsinkin jos sattuvat olemaan lapsia tai muita läheisi
Niin, vaikka perintöä ei kannattaisi vaikka velkojen takia ottaa vastaan niin kyllä ne vainajan henkilökohtaiset tavarat on edelleen omaisille kuuluvia.
Aika erikoiselta kuulostaa, että jotkut vanhemmat vastustavat sitä, että oma lapsi saisi perintöä. Se, että lapsi ei halua olla myöhemmin tekemisissä, vaatii kyllä peiliin katsomista. Sitä niittää mitä kylvää, tässä tapauksessa kirjaimellisesti. Ja voihan ne rahat aina tuhlata eläessään, että ei jää perintöä. Oon vanhemmilleni sanonutkin aina, että nauttikaa elämästä kun vielä voivat, kun ovat luonteeltaan niin pihejä.
Ja kun täällä joku itki, että miehen perintöä meni sisaruksille. On ihan mahdollista, että tällainen on ollut myös edesmenneen tahto, ovathan he kuitenkin kasvaneet yhdessä.
Näin se vaan menee. Ja jos ei lapsia, niin koko suku marssii paikalle jakotilaisuuksiin. Niin ja heidän puolisot myös.
yyst
Tätä ei tietenkään tapahdu, jos vainaja varaton, mutta kyllä on tässä kaikenlaista saanut nähdä lähes 30 vuoden aikana.asianajaja
Ei meillä marssinut kun vain perunkirjoihin kutsutut toissijaiset perilliset.
No ei teillä. Onko kyseessä yksi perunkirjoitus???? Minulla niitä noin 200 kpl. Jostain syystä kuvittelen, että otanta laajempi.
asianajaja
Toivon muutosta lakiin. Jokainen voisi jättää perinnöt kenelle haluaa. Ihan ilman lakiosaa kärkkyviä pentuja.
Olen täysin samaa mieltä, itsekin otin osuuteni "henkisen korvuksen rahoita". Ja kun laki säätää mahdollisuuden saada perintöä niin siihen on ihan turha sekoittaa mielipiteitä tai moraalikäsityksiä onko ko ihmisellä oikeutta perintöön. Oikeus on siihen minkä laki sallii. Muutenhan menisi ihan sodaksi koko homma. Vaikka joskun tyhmät ihmiset järjestää sodan selvistä asioista, joissa ie ole aihettakaan...
Eikös sinulle kuuluisi kavalletut rahat + osuutesi perinnöstä?
"Kai siihen nyt perillisten lupa tarvitaan? Ei sinne noin vaan mennä valikoimaan!"
Mitä ihmettä selität?
Tietenkin tämä koskee vain niitä perillisiä, heistähän tässä oli kysymys. Eihän kukaan muu kuin perilliset, kuolinpesän osakkaat, voisi edes luopua perinnöstä kun eivät mitään olisi perimässäkään.