HUHTImasujen perjantai

Onnea Murmutille vauvasta!



Onnea crisantemolle ja Huiskutimelle synttäreistä!



Piti tulla laittamaan lisäplussa kun sain siivottua

+ ihanan siisti koti (otti kyllä koville, imuroinnin jälkeen olin jo valmis tapaus)



Ja pukeutumisesta. Samat sanat kuin Huiskutin, aivan todella alakanttiin olen pukeutunut nyt raskaana ollessa jos vertaa " normaalitilaan" . En ole ostanut mitään varsinaisia odotusvaatteita, vaan käyttänyt näitä pari vuotta vanhoja. Esikoista odottaessa olin töissä ja sinällään nää mammahameet ja -housut oli uutena ihan jees, mutta nyt käytän niistä yleensä vaan lappuhaalereita ja jotain virttynyttä paitaa. :( Paitsi kun oon lähtenyt hummaamaan kaupungille, sillon olen jaksanut panostaa ulkonäköön vähän enemmän.



Toinenkin gallup. Esikoisesta jäin kaipaamaan isoa mahaa, siis kun ensimmäisen kerran peilailin itseäni sairaalasta tultuani. Siihen varmaan vaikutti ettei tiennyt saako enää koskaan kokea raskautta kun ensimmäinen oli niin uskomaton onnenkantamoinen. Mulla ei myöskään kasva säärikarvat raskaana, mutta kainalokarvat sitäkin enemmän. Ja maha on ihan untuvan peitossa. :D Mikähän hormooni näitäkin säätelee? Myös tukka voi oikein hyvin, eikä oikeastaan rasvoitu lainkaan. Odotan kauhulla sitä kun synnytyksen jälkeen saa poimia hiustukkoja harjasta... :/ Viimeksi tuntui, että puolet tukasta huuhtoutui pestessä viemäriin.



Pari hassua huomiota. Mulla on normaalisti tosi kalpea iho, enkä rusketu vaikka olen tummatukkainen (elimistössä on niukalti tummentavaa pigmenttiä). Mutta oli aikamoinen ylläri kun vuosia käyttämäni meikkivoiteen sävy ei enää sopinutkaan. Iho oli selvästi tummentunut naamasta ja kädenselistä. Erikoista. Toisen hauskan huomion tein äsken kun peilailin mahaani. Mulla on selvästi tullut vyötärö esiin! Selkäpuolelta katseltuna luonnollisesti. :D Olen tällästä tasapaksua tyyppiä, jolla ei oikein vyörärön paikkaa erottanut edes sillon kun olin hoikka. Mutta nyt mahan pallero on kuroutunut niin hienosti tohon eteen, että olen saanut takaa näkyvän vyötärön. Ehkä sen vois lisätä niihin raskaudesta kaivattaviin seikkoihin. :D



Pyrrhyla, vieläkin 39+2



Hyvää viikonloppua kaikille perheineen!

Onnittelut Beatitudelle pienestä pojasta!! Voiettä, et sitten päässyt helpolla tälläkään kertaa.. Mä niin odotin sulta uutisia " helposta synnytyksestä" , hö.. No mutta pääasia että äiti ja lapsi molemmat kunnossa ja voivat hyvin :) Katotaan miten meillä käy..



Murmutille myös hirmuiset onnittelut pojasta! Kylläpä te nyt poksahtelette eikä ole vielä edes huhtikuu ;)



Oltiin äsken pojan kanssa vaunuttelemassa, ja oli pirun kylmä tuuli. Olin jo ihan tottunut lämpimään auringonpaisteeseen..



G: Raskauden jälkeen jään kaipaamaan mahaa, ja sitä ettei näy jenkkakahvat :) Hiustenlähtöä odotan kauhulla minäkin, en edes muistanut enää..



Ja plussia:

+ huomenna miehen kanssa ravintolaan syömään

+ vointi hyvä

+ poika nukkui koko yön omassa sängyssä (=oli itselläkin hyvin tilaa nukkua)



Nyt syömään! Ja onnittelut vielä syndesankareillekin!!



Sanna 37+1

Täällä taaaaas...



Synttärisankareille onnittelut!!



Vaikee uskoo että tässä on enää tämä viikonloppu ja kohta loppuu odotus.. Kohta meitä on neljä ja vähän paniikkia pukkaa kieltämättä.. Varsinkin kun pojan kanssa on nyt ollut tota vääntöä vähän joka asiasta ja pelottaa ajatella mitä se on sit kun vauvaakin pitäisi hoitaa..



Onneks onneks onneks mies on kotona sen ensimmäiset kolme viikkoa..



Jos vaikka menis herättelemään tota ensimmäistä vauvaa joka ihme kyllä poikkeuksellisesti nukkuu tänään päikkäreitä. Ja jos taas hulluilla päivillä käväsis vaikka..



marie 38+5

Aika paljon poikia näköjään pukkaa. Onko kukaan pysynyt laskuissa?



sama

Hurjasti onnea Beatitudelle ja Murmutille pikkuisista!

Ja synttärionnittelut Huiskuttimelle ja Crisantemolle!



Olipa lohduttavaa lukea, että muutkin painivat kaksvuotiaitten kanssa. Meillä on ihan sama juttu. Pukeminen ja hampaiden pesu aiheuttavat yleensä eniten painia. Niin ja sitten kaikki " huoltotoimenpiteet" kuten kynsien leikkaaminen tai korvien puhdistus. Kylpeminen ja suihkussa käyminen ovat ainakin vielä kivaa puuhaa ja toivottavasti ovat jatkossakin. Varsinkin tän mahan kanssa kaikki painikohtaukset ovat tosi raskaita. Meillä kun on pakko pitää kiljuvaa ja riuhtovaa poikaa sylissä niin kauan että rauhoittuu, kun muuten esim pukeminen ei onnistu koko päivänä, jos päästän maahan huutamaan, niin hetken päästä sama karkuleikki alkaa uudelleen ja sitten taas raivokohtaus jne..



Galluppeja: Täytyy kyllä sanoa, että tästä odotusajasta en tule kaipaamaan mitään. Kovasti yritin miettiä, mikä voisi olla sellaista, mutta ei tule mitään mieleen. No ehkä se tunne siitä, että on raskaana ja se vauvan odotus.

En sitten enää muistakaan mikä se toinen galluppi oli.



Rintojen nipistelystä, mä muistaisin että esikoisen kanssa nipisteli samalla tavalla silloin, kun rinnat oli maitoa täynnä ja viime syötöstä oli jo hetki aikaa. Silloin oikein odotti, että vauva heräisi ja pääsisi imettämään. Ehkä nytkin nipistely johtuu maidon nousemisesta.



Eilen illalla tuli tunne, että tänään pitää koti laittaa kevät/pääsiäiskuntoon, että on sitten valmista jos tulee lähtö synnärille. Heh voisikohan tämä oli jokin merkki lähestyvästä synnytyksestä :) mitään fyysisiä tuntemuksia mulle ei todellakaan ole ollut enää pitkään aikaan.

Päätin sitten seurata tätä tunnetta ja aamulla aloin heti imuroimaan ja kaivoin pääsiäiskoristeet esille. Sitten hain kaupasta narsisseja. Nyt pitäisi vielä laittaa koristeet paikoille, rairuoho itämään ja vaihtaa makuuhuoneen verhot.



Päivän plussat:

+Käytiin äsken koko perhe pizzalla

+Koti kohta puhdas ja " kevätvaatteissa"

+Laitan tänään uloskin narsisseja ruukkuihin



t:joikkuli 39+6

Ja Huiskuttimelle synttärionnittelut, hyvän päivän olet sinäkin valinnut aikoinaan :) Esikoisellakin oli 30.3. laskettuna päivänä kolme vuotta sitten, mutta syntyi sitten puolitoista tuntia ennen sitä. Sai oman synttäripäivän. Miestä muka harmitti, kun olis päässyt helpommalla jos meillä ois samana päivänä juhlat -yhteinen kakku jne, niin sanoi että ajoitusvirhe hänen puoleltaan kun ei 9 kk aikaisemmin tullut ajatelleeksi tuota kellojen kesäaikaan siirtymistä ollenkaan ja sen puolituntiahan olisin sitten voinut pidätellä ;)



G miten pukeutunut raskausaikana:

Mulle ei mene enää kuin yhdet housut! Nekin on esikoisen raskausaikana ostetut mustat suorat, vähän joustavat, joissa takana se sellainen rumasti rypyttävä kuminauha/nappi kiristyssysteemi. Mutta onneksi tosi kestävät ovat olleet ja siistinä pysyneet. Mun ihanat H&M:ltä ostetut farkut ei mene sinnepäinkään jalkaan enää ja hame näyttää myös armottomasti makkarankuorelta. Paitoja löytyy vielä jokunen (myös noita H&M:ltä tilattuja), mutta olen niihin jo tosi kyllästynyt. Ostin siis tähän raskauteen jonkun verran uusia vaatteita kun halusin näyttää edes joltain töissä, jossa pyöri ihmisiä viimeisenpäälle laitettuna. On muutenkin ollut mukavampi olo kun kehtaa lähteä julkiselle paikalle niin ettei heti tule kauheita itsetunto-ongelmia. Muttamutta nyt olen kyllä jo niiiiiiiin iso että! Ei nyt enää viitsisi uusiakaan vaatteita ostaa!



G mitä jää kaipaamaan raskausajalta:

Vauvan liikkeitä, mulla kun ei ne satu ikinä, tuntuu vaan hauskalta kun joku ilmoittelee itsestään :) Muuten en varmaan mitään kaipaa.



Nyt koiraa lenkittämään.

crisantemo

Beatitudelle ja Murmutille pienokaisten johdosta!!!!

Ja synttärisankareille samalla myös onnittelut:).

Sain kuin sainkin taas tän miehen työläpykän käyttööni ja pääsin kurkkaamaan kuulumiset ja onhan niitä vauvauutisia tullutkin, kivaa.

Keskiviikko-aamun limastelun jälkeen ei kummempia tuntemuksia, supisteluja kyllä on ollut enemmän ja niihin on liittynyt menkkamaista kipuilua, mut niitä kunnon suppareita vielä odotellaan.

Yöunet meni taas yhen hyvän yön jälkeen pipariks, veskiravaamista ja närästelyä, lonkaan koski ym.

Tsemppiä teille jotka kamppailette uhmaikäisten kanssa, muistelin juuri tota omaani ko iässä ja tutulta kuullosti. Meillä tuo 6-v on jo niin ihanan helppo, vaikkakin hyvin omapäinen nuorimies hän on edelleen.

Poika sanoi mulle just tänään et mä olen pääsiäiskana ja musta syntyy pääsiäismuna....joo ja hän on ihminen joka odottaa sen munan syntymistä:).

Tänään poksuis kierron mukaan 38vkoa, maanantaina on neuvola, toivon ettei tarttis mennä sinne enää...mut veikkaan et olen täällä vielä mahani kanssa vappunakin.

Noista vaatteista kyseltiin, vaikka ostin tähän raskauteen useammat housut, puseroita ym, niin kyllä nyt tympäännyttää nuo ainaiset samat, odotan NIIN että kutistuu hiukan ja pääsee ostaan uusia vaatteita. Tosin aivan kauheesti en aio heti ostaa, koska esikoisen kanssa olin ainakin tossa lapsen ollessa vuoden ikäinen edelleen pienempi kuin ennen raskautta, eli ei oikein tiedä miten se koko muuttuu.

Mikähän se toinen galluppi oli, ai niin se mitä jää kaipaamaan.

Mulla on ykstotinen vastaus, en kyllä mitään. Siis toki ajatusta siitä et vauva tulee ja liikkeitä ym, kuten joku muukin sanoi, mut muuten olen ollut niin raihnainen tän raskauden kanssa että olen vaan onnellinen että tämä jo loppuu. Esikoisen kanssa oikeesti " hehkuin" sitä raskautta mut en tämän kanssa...kaikkea muuta.

Jepulis, nyt lähettävä ruoanlaittoon. Hyviä viikonlopun alkuja kaikille, toivottavasti pääsen viikonloppunakin nettiin;).

Inkkarityttö 37+4

Murmutille paljon onnea pojasta! Olipas hyvänkokoinen vesseli sulla..



Sitten ne gallupit..

Mä oon varmaan sellanen shoppailuhirmu tms, että pakko sitä oli tähänkin raskauteen saada uusia vaatteita hommailtua.. Elikkäs ihan oon ostellut H&M:lta ja Lindexilta ihan kohtalaisesti uusia kuteita.. Laitanpahan sitten eteenpäin kun poksahdan.. Olen kohtalaisen tarkka pukeutumisesta, enkä osaa lähteä liikkeelle ihan missä vaatteissa tahansa.. Turhamaisuutta, mutta kuitenkin..



Raskauden jälkeen luulen, et alkuun kaipaan/ ikävöin sitä, että masussa ei olekaan ketään.. Muistan esikoista odottaessa,että kesti jonkin aikaa sellainen tunne, että masu on ihan liian tyhjä.. Että jotain puuttuu.. Mutta se meni aikanaan ohi.. JA toinen on se, miten ihanalle ne liikkeet (alkuun) tuntui.. Sitä varmaan kaipaa jossain vaiheessa.. Ja sitä, ehkä, että saa olla ylpeänä isomasuinen.. Mulla kun tuota elopainoa on sen verran ylimääräistä, että normaalisti sitä ei kanna ihan näin ylpeenä..



Timpura

Kiva oli lukea kertomuksianne, hieno juttu, että terveitä poitsuja tuli!:)



Täällä sen sijaan odotellaan yhä. Parina päivänä on tullut hieman veristä/ruskehtavaa valkovuotoa, joka johtuu alkuviikosta tehdystä sisätutkimuksesta, ja kuukautismaista kipua ollut tänään koko päivän. Vauvan pää on jo niin alhaalla, että vain n. 15min pystyy kävelemään normaalisti, sitten pakko alkaa hiljentää ja " vaappua" kun tosiaan se pallo ihan selkeästi tuntuu jalkojen välissä. Koska kipeitä suppareita ei kuitenkaan ole, en usko että tästä vielä lähipäivinä lähdetään synnärille:(



Gallupeista: tulen kaipaamaan vauvan ja mun yhteyttä ja sitä tunnetta, että omassa kehossa voi kasvattaa uutta elämää. Sen sijaan en jää kaipaamaan tätä painavanaoloa, sitä että hissi notkahtaa kun meikäläinen astuu sisään..Mutta onhan se toki hauskaa hätkähdyttää ihmisiä tällä valtavalla pallukalla, moni on kaupassakin kattonut pitkään, ehkä siksi kun maha on niin selkeästi edessä, tosi iso (sf 38cm) ja olen itse pienehkö ihminen;)



Vaatteista: tässä vaiheessa enää parit housut mahtuu, mutta onneksi kaikki paidat, myös ne ei-äitiyssellaiset, jotka ovat venyvää trikoota. Samanlaiset tunnelmat kyllä on kuten monella täällä, että tylsää on pitää aina samoja vaatteita (erityisesti noita housuja) ja kaipaan värejä. Raskautta varten tuli hankittua uusina parit housut, yhdet siistit suorat töihin ja yhdet farkut, sekä pari paitaa, muut olen saanut käytettyinä.



Nyt seuraavan ässän kimppuun eli siivoamaan, päivän shoppailu on jo suoritettu hulluilla päivillä, joissa oli yllättävän VÄHÄN ihmisiä ja onnittelin itteäni kun en ostanu mitään turhaa, vaan pelkkiä ruokajuttuja, jotka menee kyllä.



t. Feonia rv 39+5

Onnittelut Murmutille :)



( . ) Aamupäivä meni siistiessä paikkoja ja koko päivän sitten on siivouksesta lähtien tullu supistuksia, tosin hyvin liepeitä/kivuttomia, mutta n.3-4 kpl tunnissa. Olo on muutenkin ihan kummallinen ja väsyttää ihan karseasti.



Joku kertoi supistusten tuntuvan hengen salpautumisena? Mulla on ihan samanlaisia tuntemuksia, oikeastaan tunnen supistuksen tulevan kun keuhkoissa alkaa tuntua kummalliselta ja sitten tietääkin supistuksen tulevan. Alavatsaa kiristää, mutta hengitykseen vastaa? Välillä tuntuu aika ahdistavalta, kun happi meinaa loppua.



Valivalivali... tämä iltapäivä on tuntunut jotenkin tavallista vaikeammalta... Jännittääkin jo vietävästi, vaikka en sitä haluis millään myöntää. Välillä ihan itkua pukkaa, kun väsyttää ja tuleva pelottaa...



Noh eiköhän tämä helpota, mukava kun saa jonnekkin tuntojaan purkaa. Kiitos teille :)



Za_Ka 38+1 *vyöryy sohvalle ja käpertyy torkkupeiton suojiin masentelemaan*

ONNEA Beatitude ja Murmutti!!!



ONNEA Crisantemo ja Huiskutin!!!



G: Tulen varmaan kaipaamaan sitä tunnetta, kun vauva liikkuu mahassa. Kohta siellä ei enään liiku mikään eikä kukaan..



Isäni syöpäleikkaus onnistui erinomaisesti. Leikattiin siis keskiviikkona ja pääsee kotiin sunnuntaina. Koko kasvain saatiin pois eikä näillänäkymin tarvi saada mitään sädehoitoa, leikkauksen lisäksi.. Viiden vkon päästä tulee patologilta lopullinen tuomio mutta erittäin lupaavalta näyttää tällä hetkellä! =)



Lapset on siskoni luona leikkimässä, tulevat varmaan kohtapuolin.

Isännän kanssa käytiin ulkona syömässä, taisi olla viimenen krt ennenkun vauva syntyy...

Nyt makaan sohvalla, syön suklaata ja katon lätkämatsii Canal+:lta...



( . ) Limaa irtoo alapäästä ihan kiitettävästi. Ihan on kirkasta mutta aika paksua, ja paljon. Supistukset on muuttunu tod. paljon kipeimmiksi, saa oikeen irvistää... Vauva liikkuu väemmän kun ennen mutta kaipa sen tila yksiössään alkaa loppuu pikkuhiljaa..



Nyt rai-ruohon istutukseen, ennenkun lapset tulee kotiin....



Palataan!



t. jonzku80 rv 36+3

Ensiksi onnea kaikille vauvansa saaneille ja voimia loppu odotukseen muille.



Olenkin ollut pariviikkoa nettipimennossa kun jouduin sairaalaan.Pieni poitsumme syntyi 24.3 pituutta 43cm ja painoa 2440g.Poitsu voi jo kohtuu hyvin mutta on edelleen lastenosastolla.Minä pääsin tänään kotia.Kaikki ei mennyt ihan putkeen mutta molemmat ollaan hengissä ja toipumaanpäin.



Käyn teidän kuulumisia lukemassa kunhan ehdin.



edram ja poitsu 6pv

Onnea Edramillekin pikkupojasta!



Illan mittaan alkoikin yllättäen supistelemaan ihan kivasti. Kävellessä suppareita tulee ihan tasaisesti, nyt kun hetken makoilin sohvalla kauratyynyn kanssa, niin vähän helpotti. Yritin tossa vähän kellotellakin, mutta vähän vaikeaa kun niitä tulee niin hassusti. Pitempiä ja kivuliaita suppareita tulee n 10min välein, mut sit siihen väliin tulee monta lyhyttä ja vähemmän kivuliasta.

Pitää seurailla tilannetta, mies oli jo kovaa lähdössä synnärille, mutta ei me nyt kuitenkaan vielä. Kai ne taas yön aikana loppuu.



Onneksi on edes jotain merkkejä lähestyvästä synnytyksestä!

EDRAMille isot onnittelut pikkupojan syntymän johdosta! Toivottavasti voitte molemmat hyvin.



JOIKKULI, onnea matkaan, jos siis yöllä tulee lähtö..



Täällä taitaa tänä yönä vaan tulla lähtö untemaille.



Ja aamulla LAPSIMESSUILLE!



Hyvää yötä kaikille!



t. jonzku80 rv 36+3 (edelleen..)