~~ VIIKONLOPPUA, SYYS04ystävät! ~~

Hei Ystävät! Anteeksi, että olen laiminlyönyt teitä. En tiedä mistä kaupasta saa ostaa aikaa ja energiaa. Luulin kirjoittaneeni tässä yksi päivä, mutta en kai olekaan.



Tilanne ryöstäytynyt käsistä, liikaa töitä, lapset kipeänä ja se ei ole hyvä yhdistelmä. Mies tässä totesi, että hänellä kesti 5 vuotta päästä loppuun palamisen partaalle, mulla meni siihen reilu puol vuotta. Varsin totta.



Arki ja työt rullaa hyvin, kun kukaan ei ole kipeänä. Nyt sairasteluvuorossa on Otso. Kuukaudessa olis tullut yli 11 poissa olo päivää, mutta kuu vaihtu niin ei saatu alennusta maksuista. Viime viikon keskiviikkona leikattiin nielurisat ja laitettiin uudet putket. Putketon tärykalvo oli puhjennut itsestään :(. Poika on edelleen tosi kipeä, aiemmin on poistettu vain kitarisa, joka helppo nakki verrattuna tähän. Mutta toivotaan, että tämä operaatio helpottaa kevättä, siitepölyt ja katupöly aiheuttaa oireita koko perheelle. Valma pitäisi vielä käyttää lääkärissä, jotta arvioidaan pitäisikö hänenkin kurkkuu kattoa ja tuo allergia- ja astmatilanne pitää tarkistaa. Sympatiat täältä erityisesti Aaviksella. Olen jo ajatellut, ettei kaupunki ehkä ole paras paikka meille asua, mutta ehkä se ei ole yksin ympäristö.





Sitten mukavampiin teemoihin. Hulluilla päivillä piti käydä hakemassa pojalle pyörä (lienee sama kuin Yniksen tytölle), mutten jaksanutkaan. Otsolle kävin kattomassa kevät takkia, mutta taidan olla myöhään liikkeellä. Olisin halunnut Reimn liskotakin, mutta niin moni muukin. Varasin sitten Jonatanin vihreän takin, tulee sitten joskus. Poika pärjää kyllä nykyisillä takeilla, mutta syksyä varten pakko ostaa jo nyt. Valmalla on kaksi kaksiosaista ulkoilupukua ja vielä hametakki, joten pärjää kyllä ;).





Fetapiirakka on uunissa ja kaveri tulossa kylään. Mies lähti menoille. Ehkä hyvä niin, olen niin riiviö. Ihmisestä tulee kamala, kun sillä ei ole vapaa-aikaa :(.





Hyvää ja aurinkoista viikonlopun jatkoa!



Pile



PS. Tiivii, kysyi siitä vitaminoidusta soijajuomasta. Voit antaa jonkun lasillisen päivässä, varoitukset ovat lähinnä varmuuden vuoksi. Lapsille ei yleisesti suositella vitminoituja tuotteita (lukuuunottamatta maitoa ja jotain kalsium- tai c-vitamiinipit. mehuja).

niin ryömin minäkin muutaman sanan verran...



Vuoden toinen pidempi yh-kausi ei sujunut niin vaivattomasti kuin aikaisempi. Typy siis ollut kiukkuinen, kun ei saa tykkäämäänsä maitoa ja sen lisäksi heti kun isi tuli kotiin, iski Typylle korvatulehdus. Toinen puoli vuotaa ja toinenkin oli kovasti ärtynyt lääkärin mukaan. Eli lisää kiukkua on ollut ilmassa...



Töissä normikiireet ja pelkäämäni taistot tulevista käyty läpi. Ilmeisesti suht rauhallisesti sujui, mutta silti ilmassa katkeruuden ja pelon käryä.



Hulluilla Päivillä kävin tänään ja oli vähemmän stressaavaa kuin normaalisti. Ehkä pysyin poissa sieltä missä hektisimmät ihmiset ja ihmismassat olivat. Lastenosaston kipaisin nopeasti läpi enkä ostanut mitään, kun en mitään nähnyt :-)



Jatulle syntskäonnea!



T-P: raportti on ollut kasassa muutaman viikon, mutta jokin estää lähettämästä. Ehkä kesään mennessä :-)



Leannan kuulumisia odotellen...



Keilin

Ihanaa, horror-maaliskuu on kohta ohi. Tentti meni eilen sen verran kivasti, että olen varma läpipääsystä. Tosin vitosta en siitä odota, kysymykset olivat niin laajoja että vastausta piti rajata aika tavalla, enkä tiedä osuiko rajaus ihan kohdalleen. Mutta ohi on!



Stressin jälkeisenä reaktiona sitten tänä aamuna oli kurkku kipeä ja kaikin puolin vetämätön olo. Ehkäpä se Lillin a-virus nyt hyökkää minun kimppuuni. Maanantaina alkaa pakollinen kolmen viikon harjoittelu, palkattomalla virkavapaalla, poissa ei saa olla päivääkään, joten jos flunssa iskee kunnolla päälle niin sitten tartutan siellä harjoittelupaikassa kohta kaikki koska sinne raahaudun vaikka pää kainalossa.



Sellaista meillä. Sovitettiin poikien tummat puvut, mahtuivat vielä päälle, tosin Karen lahkeista täytyy muutama sentti päästää. Lillille saattaa olla tarjolla lainamekko naapurista, itselle täytyy käydä ostamassa hautajaisvaatteet. Tuntuu makaaberilta miettiä hautajaisvaatteita kun anoppi vielä elää, mutta mies sanoo että parempi miettiä näin etukäteen kun sitten kiireessä ei ole kiva etsiä. Ja oikeassahan hän on.



Pilelle oikein paljon jaksamista! Tässä, *******. Ja Otsolle parempaa vointia. Kyllä minä uskon, että asuinpaikka saattaa vaikuttaa vointiinne, mutta toisaalta meren läheisyys saattaa auttaa. Tämä kai on vuoden pahinta aikaa, toivottavasti helpottaa pian.



Kiva että Enkelillä oli mukavaa omaa aikaa viettäessään. Toivottavasti Mimmullakin on ollut kivaa.



Voi hipsun pientä viivon vaavon -Kepsuttia. Voin kuvitella miten söötti hän on! Meidän perinteisiin ei kuulu palmusunnuntaina virpominen, meillä liikkuu trullit lankalauantaina. Tosin meidän lapset eivät ikinä ole noidiksi pukeutuneet.



Mitäs muuta... Ihanaa viikonloppua kaikille!

Puss och kram,

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥[/color]



Mutta missä on Kukkuu???

Pieni valitti ennen nukkumaanmenoa surkeana vatsaansa. Lienee ilmaa paljon,kun nenä on tukossa. Kakkannutkaan ei ole tänään. Nyt on sängyssä pari kertaa alkanut itkeä, että korvaan sattui. Voi kun nukahtais, niin sais vähän rauhaa tähänkin iltaan.



Kuumeisia ei ole tänään meillä ollut ja kovasti ovat ulos kaivanneet. Lämpimään auringonpaisteeseen mentiin omalle pihalle ja oltiin ulkona varmaan pari tuntia, tai enemmänkin. Lopussa alkoi kyllä tulla jo aika viileä, mutta kun pyörät oli kunnossa, niin pitihän niitä saada sitten kokeilla.



Esikoinen oikein nautti, kun sai ensin olla ilman pienempää pihalla (pieni nukkui kerrankin päiväunet, kun pakotin). Esikoinen oli tosissaan kaivannut jo ulos ja tykkäsi yksin leikkiä. Pieni nykyään usein sotkee leikkejä ja omii kaikki lelut.



Pieni on ihan surkeana. Saa nähdä mitä yöstä tulee. Keikka päivystykseen ei kyllä innosta yhtään.



T: Ynis

Vaikken olekaan Kukkuu.. *heh-heh* Ontuva vitsi...



Jotenkin Pile tuntuu, että ymmärrän fiiliksesi oikein hyvin. Täällä ilmassa samanmoista.. Ilmanlaatu on meillä tosin oikein hyvä, mutta meikäläisen laatuaika välillä liian vähäistä. Olin kirjoittelevinani minäkin yksi päivä, mutten tainnut sittenkään, enkä edes muista kirjoitinko..hui!



Meilläkin on Antsa harjoitellut isompien avustuksella " Viivon-vaavon tuoveeks teevekks" :) Tämän päivän ohjelmaan kuului (siivouksen ohella -hyvä minä, sain jotain aikaiseksi!-) virpomisoksien koristelu. Oksat haimme jo muutama päivä sitten sisälle veteen. Lähinaapurit käydään virpomassa, kaikki kolme lasta ja minä takanoitana (vaikken minä koskaan noidaksi pukeudu, ihan kelpaan tälläisenä..-heh-heh)



Niin, siskoni sai siis toisen lapsensa (esikoisensa ollessa 1v1kk) ja kaksi päivää synnäriltä kotiin paluun jälkeen lähti mies livohkaan (hyvä niin, tosin, kai). Nyt olemme puhelleet puhelimessa päivittäin, viikon sisällä varmasti useammin kuin kymmenen viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana yhteensä. Sisko tuntuu melko vapautuneelta ja iloiselta (ja mikä on ollessa kun suloinen pikku prinsessa tuhisee vieressä). Kovasti raskasta on varmasti, onneksi vanhempani ovat hoitaneet isoa veljeä välillä vuorokauden ympäriinsä. Kesäkuun alussa pääsen vihdoin näkemään uuden tulokkaan ♥ Lomailen siis kesäkuussa. Teimme sellaisen päätöksen, että vuokraamme (halvan, jos jostain löytyy) mökin Turun-Naantalin seudulta viikoksi. On sitten mukavampi olla, kun ei tarvitse punkata vanhempieni luona. Voi vain tehdä sivistyneitä visiittejä :)



OmaaNapaaOmaaNapaa



Luin Meidän perhe lehteä. Erityisesti artikkeli tähän hetkeen keskittymisestä ja oman sisäisen kiireensä pysäyttämisestä säväytti. Miten hiljentää oma sisäinen pulputtava äänensä ja keskittyä myös toiseen ihmiseen? Tänään olen yrittänyt keskittyä siihen lasten kanssa ja kokemus on ollut oikein mukava. Suosittelen!



Yksi asia ON:n ulkopuolelta sentään: Jatulle hurjasti onnitteluja!!



Moiskis!



SaaMari

Ida kävi tänään jo virpomassa mun isoäidin luona, oli kyllä suloinen pikkuneiti :) tosin oli ehkä hieman huono virpomispaikka, Ida sai karkkia, keksiä, purkkaa, kirjan, tyynyliinan ja lelun :D Jaa miten niin on höpsähtänyt mamma???? Aarokin sai farkkuhaalarit ihan muuten vaan...



Onnea Jatu 23v! On hyvä ikä tuo :)



Mies on kaverinsa bändin keikkaa kuuntelemassa, mä sain molemmat lapset nukkumaan ja jos oisin viisas, menisin itsekin...



kaks ruotsintehtävää on tekemättä, sit oon saanu suoritettua tuon ruotsin nettikurssin :) jipii, olen ihan tyytyväinen kun ei tätä vapaa-aikaa näiden kahden useimmiten ihanan lapsen kanssa oikein ole...



Nyt sit nukkumaan...

Petra ja 2 nukkuvaa muksua

Vennakin lähtee tänään virpomaan. Ensin mennään mummolaan virpomaan mummo, pappa ja eno, samalla mummolan naapurissa asuva kummitäti. lllansuussa taloyhtiön lapset kiertävät yhdessä talomme viisi rappua. Illalla tiedossa sokerihumalaa!! Äipällä on vielä nuo virpomisoksat vähän vaiheessa, täytyy kohta kiinnitellä kreppipaperikukat.



Pikku-Myy alkaa pikkuhiljaa heräillä kohtuelämästä tähän maailmaan. Sitä juhlistettiin toissayönä heräämällä tunnin välein, viime yö meni onneksi vähän paremmin. Ilmavaivaa ja kakan punkeamista esiintyy aika paljon, tälle vauvalle ei voikaan tissiä niin huoleti tarjoilla vaikkapa väsyitkuun kuin esikoiselle - ei sitten nuku kunnolla kun puklailee ja maha kuplii. Ohjelmassa on siis sinnikästä tutinsyönnin opettelua ja ilman tissiä nukuttamista. Vaatii hieman kärsivällisyyttä äidiltä ja vauvalta. varsinkin jos Venna on vieressä opastamassa, että " äiti, ei vauva halua nukkua, se itkee!" . En suinkaan täällä huudata pikkuista, mutta minuutin parin itkuprotesti nukahtamista edeltää.



Vauvasta vielä sen verran, että olen jo nyt totaalisen kypsä kertisvaippoihin ja tuohon rasittavaan ilmiöön nimeltään kylkipissa. Kestovaippaostoksille pitäisi mennä. Harsoja täällä pestään kumminkin vähintään joka toinen päivä, kun niitä sotkeentuu joka vaipanvaihdolla, samantien pesisi kestovaipatkin.



Työ ja pienet lapset-yhtälön uuvuttamille paljon jaksamista! Itselläni oli töissäollessa jatkuvana, hyvin väsyttävänä seuralaisena se kuuluisa Äidin Huono Omatunto. Onhan tässäkin, uhmiksessa ja vastasyntyneessä tuota työtä kerrakseen, mutta huonon omatunnon puuttuminen tekee tästä minulle kevyemmän vaihtoehdon kuin työssäolo. Itsekin kyllä mietin viikottain työjuttuja, sitä että mihin sitten menisin kun seuraavan kerran töihin lähden.



Jatulle 23-v-onnittelut! ;)



Ei pikkutiitiäinen nyt oikein saa nukuttua. Eilisaamuna sama juttu, onkohan mun aamukahvi syyllinen tähän?



- tea -



ps. Tiivii, unohdin viikolla kommentoida kirjoitukseesi, että tuttuja, niin tuttuja tunteita!!

Emme virvo, oksat on kyllä koristeltu. Tiimarista sai kaikkea ihanaa krääsää. Lähikoululla on myyjäiset, joten sinne taidetaan tyttönen kesken mennä. Eilenkin käytiin tyttöjen kesken kaupungilla (Tuleeko ne tytökin, kysyi Valma ;))



Päätin olla parempi äiti ja peruin juuri työmatkan, jolle piti lähteä huomenna ja tulla ti takasin. Otso on niin surkea, etten voi jättää häntä edes isän tai mummin hoiviin. Aamu lähtee kipeästi käyntiin vähän helpottaa kun annetaan sekä Pronaksenia (Kiitos, kiitos Tea) ja Panadol-suppo. Eilen tajusin, että pojallehan laitettiin putketkin ja me olemme unohtaneet kokonaan laittaa tipat korviin. Muisti ja toimintakyky pätkiin siis kovasti. Pystyn keskittymään tasan yhteeen asiaan kerralla.



Onnea Jatulle ja olinko lukevinani, että Lempokin täyttää vuosia...?



Minunkin pitää miettiä hautajaisvaatteita, taidan ostaa jakun, joka on sopii myös työkäyttöön. Menen hautajaisiin yksin, kun lapset eivät mun mummoani tunteneet, Valma ei koskaan tavannutkaan. Nämän hautajaiset tuntuvat " reiluilta" . 90-vuotias altzhaimeria (miten ikinä se kirjoitetaankaan) sairastava, halvaantunut, puhekyvytön ihminen pääsee lepoon ja rauhaan. Olen Ankkis niin pahoillaini teidän tilanteesta, tuntuu niin väärältä, kun ihmisen pitää lähteä liian varhain.



Kiitos kaikilla myötätunnosta työn, sairasteluiden ja jaksamisen kanssa. Välillä muistelen, että kotona olo oli toooosi helpooa. Niin se vaan ajatus muuttuu :).



Pilette

Ei virvota meilläkään, ei. Esikoinen heti eilen valitti, ettei halua tehdä oksia. Jossain vaiheessa itki ja valitti joka asiaa, joten saa olla mun puolesta. Ollaan luusereita taas kerran.



Joo ja se ankeus. Pieni itkeskeli vatsaansa koko yön puolen tunnin välein. Aamulla taisi pari tuntia nukkua. Oli meidän välissä yön, ettei tarvi juosta lastenhuoneeseen koko ajan. Voitte ehkä kuvitella olenko minä nukkunut:( Rupesin tietty kuvittelemaan jo kaikenlaisia umpparijuttujakin, mutta mies meinasi, ettei sittenkään ilman kuumetta. Ei vaan tullut mitään ulos mistään, edes pientä pierua, joten alkoi mielikuvitus lentämään. Aamulla vähän piereskeli sitten. Onpa tosi mukava fiilis alottaa taas huomenna työviikko. Huoh!



Onneksi eilen saatiin jotain aikaseksikin. Tänään sitä on turha kai odottaa. Mun vanhemmille pitäis mennä, mutta pakko päästä päikkäreille kotiin sieltä heti lounaan jälkeen.



Vali, vali, mutta fiilikset korkealla, joo.



T: Ynis

Siivousta: Äiti rupeaa siivoamaan niitä huoneita, joissa ei oo leluja levällään, mm. imuroi ja pesee eteisen ja keittiön lattiat. Syödään. Isi tulee kotiin, mutta päättää levätä vähän äidin lähtiessä kyläreissulle neidin kanssa. Isi päättää kuitenkin siivota vähän. Imuroi ja pesee eteisen ja keittiön lattiat. Äiti ja neiti tulevat kotiin. Muut ovat syöneet. Keittiön lattialla on murusia. Iltapalalla esikoinen kertoo juttua ja tönäisee maitopurkkia, puolisen litraa maitoa kaatuu keittiön lattialle, pöydän ja penkkien jalkoihin ja matolle.



Ruokailua: Seuraavana iltana neiti kertoo jotakin. Hutaisee samalla jälkiruokakuppinsa sisältöinenn lattialle. Lasinen kuppi menee rikki. Seuraavana aamuna äiti on pesettämässä Iika-vauvaa. Pöydästa kuuluu Pekka-taaperon ääni: " Äiti saato laittaa puuroon maitoa?" Äiti lupaa, koska arvelee taaperon kaatavan mukistaan. " Tulito tarpeetsi?" Taapero on kaatanut maitopurkista lautasen täyteen ja ylikin.



WC:ssä. Äiti on isolla asialla, muttei ole laittanut ovea lukkoon, kun kahva ei tahdo kestä taaperon rynkyttämistä. Taapero marssii vessaan, kipaisee äidin selän taate ja vetää vessan: " Äiti pois siitä, minun pitää päästä pönttöön pissalle!"



Pyykin laittoa: Äiti viikkaa pyykkejä. Taapero häärää vieressä ja kulkiessaan huitoo valmiita pinoja. Vauvaa väsyttää. Äiti kehoittaa taaperoa pallottelemaan pikkuveljen kanssa. Taapero pukkaa pallon kontallaan olevalle veljelle. Pallo menee käsien välistä. Taapero hehkuttaa :" Jee!! Minä sain maalin! Minä sain pittettä! (pistettä) Kaikki ovat iloisia.



T@hti siististä tuvastaan ;)

Tea. Enpä muistanut ollenkaan, että pidin tosiaan sideharsotaitosta navan suojana.

Mä oon nyt tykästynyt valmiisiin huopakuoriin. Eivät kaikki oo järin kauniita, mutta superpitäviä ja kylkiin tulee vielä tuplasti pitoa. Pitkään riittää hoidoksi pelkkä tuuletus, mutta voi myös pestä käsin tai koneessa villanpesuohjelmalla. Ja saa suht nopeasti kuivaksikin,kun rullaa pyyhkeen sisälle ensin. Toki hahtuvat on monesti tosi hyviä myös ja pienellä pidin niitä hyvällä menestyksellä.

Petariasiaa pitää vielä miettiä. Mies yhä tuumi, että tuo superlon sais kelvata. Joten voi olla, että yritän pestä vielä sen ja mietitään sitten.



T-P. Toivottavasti voit jo paremmin. Tsemppiä työkuvioihin!



Mimmu k. Nauttii toivottavasti reissustaan, jonka on todella ansainnut. Samoin sen, että mies on ahkeroinut kotona.



Palapelejä Pekka haluaa ottaa esille, muttei saa koottua juurikaan.



Omaa aikaa on mulla varsin vähän, mutta yleensä saan olla rauhassa. Mies on niin paljon jossain, että välillä joudun soitttaa tai laittaa tekstaria.



Leanna. Tuu kertomaan jo!



Enkelille jaksamisia! Jos sulla on Ergo tai patapum, niitäkin voi kohta jo kokeilla kantamista ja pienen oloa helpottamaan.



Yniksen perheeseen paranemisia ja iloa!



Motille hali ja paranemisia sekä selvyyttä asioihin! Aavis muista pitää huolta myös itsestäsi! Vai onko opiskelu samalla myös henkireikä?



Allille voimia! Mulle on hulluja päivä siinä, kun päästään tällä poppoolla ylipäätään käymään jossain isommassa liikkeessä ;)



Jatulle myöhästyneet onnittelut!



Täällä ilmanlaatu on pääosin tosi hyvä. Hetkittäin on toki tieltä noussutta pölyä ilmassa, kun lakaisukone ei oo vielä käyny. Mutta toki silti allergioita ihmisillä on ym. Me ollaan jonkin verran pohdittu ruokavalion vaikutusta siihen, että on saatu olla terveenä, vaikka muut kuumielee ym. Kun mies ja esikoinen kutenkin pöpöpaikoissa on ja itekin kerhoillaan ym.



Pilelle voimia myös! Ja Otsolle paranemisia!



Ankkis. Muistin, miten ihanasti aikanaan tarjosit poikien pukuja meidän käyttöön ja mietin meidän vaatteita läpi. Mutta eskoinen on pienempi kuin teidän pojat ja neitille on vasta nyt hautajaismekko ja se on hänellekin reilu.

Voimia! Muista levätä välillä!



Meillä virvotaan kyllä, mutta vasta ens lauantaina.



Aurinkoista aprillipäivää kaikille!



T@hti, tällä hetkellä ei ihan niin väsyneenä kuin viime päivinä muuten

Ja samalla myös mukavaa aprillipäivää :) Älkää kaikkea uskoko tänään pureskelematta ..



Meillä ramppaa lähitalojen lapsia. Varmaan ovat vanhemmat saaneet toppuutella innokkampia etteivät lähde liikkeelle jo kahdeksan jälkeen :) Tosin, meille olisi voinut tulla jo seiskan jälkeen. Tytön mielestä on oikein kivaa herätä viikonloppuisin 6:30 .. Aikaistuu vaan nämä meidänkin aamut.



Tyttökin iloisena hokee oksat kädessä ja äiti sekä isää jatkuvasti virpoen: " Viivon, vaavon tuoreeks, pitsa sulle palkka mulle"



Päivän jatkoa :)



Alli

T@hti, vaikka sinua ei ehkä noissa arkitilanne-kuvauksissa naurata, niin kiitos kun sait hymyn täällä ainakin huulille. Voimia kovasti katraan kanssa arjen kommelluksiin!



Yniksellekin voimia! Voi, kun pikkuinen paranisi pian! Koskas muuten nähtäisiin? Olisi kiva taas kyläillä - tai lähteä kahdestaan vaikka Selloon?



Alli

Meillä kävi virpojia. Ekalla kertaa en ehtinyt ovelle, kun en ollut pukeissa. Tokalla kertaa ehdin ja kannatti, oli oikein viimeisen päälle hienot noidat ja vitsat, sekä virpominen pitemmän kaavan mukaan. En muista sitä lorua tosin enää...



Olisi kiva lähettää Pyörsky isoveljien kanssa virpomaan, mutta laitanko mä sitten listan mukaan, että ei palkaksi mitään, missä on soijalesitiiniä (kaikki suklaat), tai kolmeakymmentä muuta ainetta? Että se siitä virpomisesta - tylsää jos ei voi syödä mitään mitä on saanut.



Väkkärä on jo ulkona rattaissa unta odottamassa. Täytyy joutua itsekin, Pyörsky saa touhuta jotain ja minä pesen auton. Auton peseminen on kivaa.

Ihanaa, tämä mamma on möyrinyt pihassa koko päivän :-). Pihan nurkkaan kasattu maaläjä on vielä sisältä jäässä, joten ihan vielä en ole päässyt nurmikonkylvöpuuhiin, mutta piha on siivottu ja kukkapenkit siistitty, pihakalusteet otettu esille ja silleesti. Ehkä jos illalla vielä jaksaisi käydä tuota maata levittämässä niin voisi ehtiä kylvämään nurmikon tänään tai huomenna.



Sellaista. Ajateltiin kuitenkin, ettei ainakaan rahaa satsata pihan laittoon kun tuskin tässä vuosia enää asutaan. Joo, syksyllä tulee pari vuotta täyteen tässä asumista, mutta ei tämä ole ihan odotuksia vastannut. Ensinnäkin, taloyhtiön asukkaitten keski-ikä on reilusti yli 50, ja monen vatsakkaan miehen rakkain asia on auto. Sehän tarkoittaa, että tässä pelastusteillä (joihin ei tietenkään saisi edes ajaa saati pysäköidä) on aina autoja, joita kuurataan ja puunataan, ja siihen ajetaan kuuttakymppiä. Täytyy vaan toivoa, että alle ei jää lapsia, kun nuo miehet eivät kyllä varo yhtään. Toiseksi, huoneita on yksi liian vähän. Pojat alkavat jo olla siinä iässä, että kaipaisivat omaakin rauhaa. No, maksellaan tässä lainaa ihan hyvää tahtia ja ollaan laitettu sisätilan sen verran nätiksi että kyllä tästä parikymmentätuhatta enemmän saa kuin me tästä maksettiin, joten tonttimarkkinoita ollaan taas seurattu.



Pile, otan osaa mummosi poismenon johdosta. Onhan se aina luopumista, vaikka joskus tuntuu että hyvä kun toinen pääsi kärsimyksistään. Olen kyllä anopin johdosta ajatellut että osaa se elämä olla epäoikeudenmukainen, anoppini on aina elänyt terveellistä elämää, huolehtinut painostaan, käyttänyt väkijuomia kohtuudella, ei tupakoinut, on kuntoillut, ja nyt käy näin. Ja vanhemmat sisaruksensa, jotka elävät huomattavasti epäterveeellisemmin ovat ihan terveitä. Niinpä, elämä on. Ja kuolema.



T@hti, hih, hymy nousi huulille noita tuokiokuvia lukiessa. Sellaista se on.



Alli, ihana pizza sulle palkka mulle... Siinähän olisi jollekin pizzerialle hyv mainoslause pääsiäisen aikaan!



Meillä ei ole käynyt yhtään virpojaa :-( Toisaalta, en ole kyllä takapihalla ahertaessani varmaan kuullut vaikka ovikello olisi soinut. No, säästyy nekin suklaamunat.



Lilli haluaa apua poikien pyöräilyhanskoja sovittaessaan. Täytyy mennä. Rauhallista Hiljaista viikkoa kaikille!



Puss och kram,

Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Ai joo, iltahan se kohta on. Pieni on ollut ihan kunnossa tänään vatsan suhteen. Nukahti autoon heti, kun lähdettiin kotiinpäin mun vanhemmilta. Saatiin onneksi sänkyyn jatkamaan unia ja päästiin itsekin päikkäreille. Olo on koko ajan aika pöllähtänyt, mutta nyt on sentään vähän energiaa tehdäkin jotain. Mies on vaihtamassa kesärenkaita (ja aamuisin ajellaan sitten varovasti) ja minä sain alakerran imuroitua. Ikkunoiden pesua mietin, mutta pitäis syödä aikainen iltaruoka, että päästäis pihalle vielä. Miehellä on epävirallinen talohallituksen kokous pihalla, joten voidaan liittyä seuraan.



Kiva Ankkis, että olet päässyt pihalle puuhailemaan. Se on aina niin kivaa! Minä haluaisin pestä ja kyllästää terassin, että vois tosiaan ottaa ne kesäkalusteet jo esille ja siivota samalla varaston.



Meidän kukkapenkeissä on jo paljon vihreitä alkuja, kerroinkohan jo. Omituista, kun huhtikuu vasta alkoi. Mutta kivaa, jos ei tarvi odottaa puoleen kesään, että kukkapenkeissä on elämää.



T: Ynis, vähän valoisammalla mielellä



Ps. Alli, mietin myös Selloa ja sua tänään! Telepatiaa! Joku lavvantai voitais yrittää. Pitäis löytää vähän paitoja itelle, vaikka tuhlasin jo hulluille päiville omaisuuden. Onnistuisko 2 viikon kuluttua?

Yksi virpoja kävi meillä. Tai siis yksi ovikellonsoitto, kaksi virpojaa. Ja tietysti silloin, kun Onni ei ollut paikalla. Oli uimassa. No, totta puhuen olin yllättynyt, että ylipäänsä ketään kävi. Kiva kun kävivät.



Perjantaina lähdettiin lentävällä lähdöllä mun serkun luota mummulaan yöksi Onnin kanssa. Mummu heti sanoi, että Onnihan nukkuu sitten mummun ja papan kanssa. En pannut vastaan:) Mutta aika varma olin, ettei se onnistu. Ja niinhän siinä kävi. On se niin äidin perään, ettei mitään rajaa. Huusi 1 aikaan yöllä kovasti ja vain äitin syli kelpasi. Hain sen alakerrasta sitten yläkertaan viereeni nukkumaan ja Onni oikein tarkasti syynäsi, onhan se äiti, kenen syliin tuli:) Jotain tästä lapseni tuntemisesta kertonee se, että illalla kun menin nukkumaan, valmistelin sängyn niin, että siihen voi Onnin ottaa nukkumaan turvallisesti, ettei putoa toiselta puolelta. Ja herätys ennen seiskaa.



Eilen olinkin ihan tiltissä suoraan sanottuna. Ihan väsytti niin, että pahaa teki. Äiti sitten halus kaupungille ja koska veljen poika tuli aamupäiväksi hoitoon, mentiin kaksilla rattailla bussilla. Mutta liian myöhään, väsynyt Onni ei ole mitään mukavaa seuraa. Ja kyllä, käytiin hulluilla päivillä. Sitä taidetaan kutsua tyhmyydeksi, kun ei opi virheistään mutta sinne mentiin siis. No, Onni sai repun vihdoin itselleen, kalliin saikin. Sitten mäkkärille syömään, Onnin elämänsä eka hampuruilainen! Meinas olla vähän kireät tunnelmat, koska olin niin väsynyt ja hermostunut kahdesta taaperosta täpötäydessä kaupungissa, että. Mutta selvittiin sitten poiskin. Pojat osti itselleen samanlaiset lelut, kun pappa antoi niille lähtiessä shoppailurahaa - 20e per nokka! Niinpä pojat sitten Anttilassa jonottivat setelit kourassa kun halusivat itse maksaa lelunsa. Mitä lie ihmiset ajatteli:) Mun mielestä 20e on kuitenkin iso raha.



Tänään sitten nukuin. Sanoin eilen Jyväskylästä tulleelle miehelle, että te menette sitten Onnin kanssa aamulla uimaan ja minä NUKUN. Nukuinpa melkein 9 asti, eli en kovinkaan pitkään. Leivoskelin sitten kun tuli vieraita iltapäivällä. Sellaisia, että tulin NIIIN hyvälle tuulelle. Mun serkku, 38-v on tuttaviensa avustuksella löytänyt elämänsä ensimmäisen tyttöystävän!!! Olivat nyt käymässä Oulussa yhdessä ja tulivat meillä käymään. Tosi mukava tyttö ja niin saman oloinen kuin serkkuni. Hänelle, jos kelle suo tuon onnen.



Täällä sataa vettä ja on harmaata. Ja melko kylmäkin. EIpä ole tullut käytyä edes pihalla. Pihatyöt saa täällä kyllä vielä odottaa. Tuntuu ihan oudolle lukea, kun Ankkis jo niin kovasti pihaa on päässyt laitteleen:) Josko mekin kuukauden päästä.



Voimia niin Ankkiksen kuin Pilenkin perheisiin surutyössä. Se on sellainen juttu tuo kuolema, ettei sen tarkoitusta joka kerta voi ymmärtää. Miksi toiset joutuu kärsimään ja toiset lähtee liian aikaisin. Just puhuttiin serkkuni kanssa tästä mun 97-v kummitädistä, kuinka voi ihmisellä olla rautainen kunto. Monen viikon sädehoidot takana ja voi hyvin kuin mikäkin.



T@hden sattumista oli kyllä kiva lukea vaikkei varmaan ihan aina naurata, kun itse on osallisena moisessa hulinassa. Noista kertomuksista saa aina suhteellisuudentajua omaan arkeen;)



Mua vaan väsyttää, pakko mennä lepäileen.



T-P