Lue keskustelun säännöt.
Miten ottaa vastuu omista tunteista?
13.07.2025 |
Tiedän että niin kuuluisi tehdä ja toisen syyttäminen omista tunteista on epäkypsää, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Jos puoliso tekee tai sanoo jotain, mikä pilaa hyvän tuulenne ja hyvän olonne, niin miten pystytte palautumaan siitä? Pystyvätkö ihmiset sellaiseen yleensä? Minä olen kai keskimääräistä huonompi siinä. Jos olen koko päivän vaikka rakentanut sellaista tunnetta, että tunnen oloni hyväksi ja kauniiksi, niin en kykene toipumaan pitkään aikaan, jos se tunne menee pilalle ja alankin kokea olevani ruma ja nuhjuinen. Se vaikuttaa sitten hyvinvointiini varmaan liikaakin, alan tunnesyödä ja nukun huonosti, liikun vähemmän, menetän kiinnostuksen seksiin jne.
Kommentit (33)
Olet ap. älykkäämpi ja herkempi kuin puolisosi. Sinuna lopettaisin suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla nämä ulkonäköasiat menneet nyt vähän liian pitkälle?
Ehkä. Minun on vaikea psyykata itseäni ja reagoin voimakkaasti ja masennuksella ja unettomuudella, syöpöttelyllä jne latistaviin kommentteihin ja tekoihin.
En halua kirjoitella siitä, mitä toinen teki, kun se tuntuisi syyttelyltä. Mutta jos puoliso ei esim ole vuoteen halunnut seksiä kanssani ja heittää sitten ohimennen kommentin, jossa kehottaa vaikka laihduttamaan tai vastaavaa, niin en pysty toipumaan siitä ja se heikentää hyvinvointiani todella voimakkaasti. Tunnen olevani ruma ja epäviehåttävä jne. Kestää pitkään palautua siitä. Haluaisin oppia ottamaan vastuun tunteistani, enkä jäädä surkuttelemaan itseäni uhrina (mitä tavallaan nytkin tässä taas tein).
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jonkun tekeminen tai tekemättä jättäminen aiheuttaa sussa jonkun tunteen ni et voi syyttää siitä toisia vaan tiedostat ettei tämä toinen voi tietää sun tunteista tai mitä jonkun toisen tekeminen sussa voi aiheuttaa. Aina voit sanoittaa toiselle että sun tekeminen tai sanominen loukkasi tmv mutta et voi syyttää muita.
Tajuan että noin pitäisi tehdä, mutta ihmettelen, pystyvätkö muut siihen siis?
Jos puoliso esim sanoo jotain, mikä aikaansaa, että tunnen itseni rumaksi, niin en pysty palautumaan siitä pitkään aikaan. Se heikentää hyvinvointiani aika laajalti ja vaatii ison työn ja tsemppaamisen yksinään myöhempinä viikkoina, että saisin hyvän tunteen taas takaisin.
Ap
Tämä saattaa kuulostaa rajulta tai töykeältä, mutta kaikki mitä tunnet, on omaa keitostasi. Aluksi ne tulevat ilman lähettäjää eikä niillä ole omistajaakaan. Joko teet niille lähettäjän tai omistajan - alat siis tuntemaan - ja kärsit seurauksista. Kysyt miten käsitellä ne tunteet. Vastaukseni: heitä ne roskiin. Aina kun niitä tulee, heitä ne roskiin. Jos joku tulee sanomaan päin naamaa että olet ruma? Heitä se roskiin ja naura sanojalle.
Ymmärrän tunteesi. Meillä mies ei sano mitään ns. pilatakseen tunnelman, mutta ei sano mitään muutakaan. Jotenkin haahuilee omassa kuplassaan. Mitkään vihjailut yhdessäoloon, keskusteluun tai seksiin, eivät johda mihinkään. Toki jos suoraan paukautan, että nus taanko, ni toimii. Siinä ei kyllä itse ehdi hirveesti tunnelmaan päästä.
Kun puhun, niin kuuntelee tai on kuuntelevinaan. Myötäilee tai on hiljaa. Näistä on puhuttu, tai minä olen. Häntä itseäänkin harmittaa, muttei osaa tehdä asialle mitään. Yhdessä yli 30 vuotta, joten näin tää nyt sitte menee loppuun asti. Ennen olin itse aktiivinen ja niin paljon touhua lapsiarjessa, ettei tuo tullut niin selvästi ilmi. Nyt, kun kaksin elellään, niin korostunut entisestään. Hän ei siis pelaa tai ole fyysisesti poissa, henkisesti kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla nämä ulkonäköasiat menneet nyt vähän liian pitkälle?
Ehkä. Minun on vaikea psyykata itseäni ja reagoin voimakkaasti ja masennuksella ja unettomuudella, syöpöttelyllä jne latistaviin kommentteihin ja tekoihin.
En halua kirjoitella siitä, mitä toinen teki, kun se tuntuisi syyttelyltä. Mutta jos puoliso ei esim ole vuoteen halunnut seksiä kanssani ja heittää sitten ohimennen kommentin, jossa kehottaa vaikka laihduttamaan tai vastaavaa, niin en pysty toipumaan siitä ja se heikentää hyvinvointiani todella voimakkaasti. Tunnen olevani ruma ja epäviehåttävä jne. Kestää pitkään palautua siitä. Haluaisin oppia ottamaan vastuun tunteistani, enkä jäädä surkuttelemaan itseäni uhrina (mitä tavallaan nytkin tässä taas tein).
Ap
No ehkä kannattaa oikeasti tehdä jotain asialle, jos on noin kipeää, eikä harjoitella mielleyhtymiä, ettei haave maailma särjy....herätys...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi alat kokea itsesi rumaksi ja nuhjuiseksi? Miksi ulkonäköasiat ovat sinulle noin tärkeitä? Etkö osaa muuta ajatella kuin ulkonäköäsi?
Eivätkö aika monet ihmiset ajattele sellaista? Eli toivoisi olevansa puoleensavetäviä, naisellisia tms.
En minä ainakaan. Olen oman näköiseni, pidän huolta itsestäni, ja se riittää. Ei minulla ole minkäänlaisia toiveita näyttää yhtään erilaiselta, enkä kaipaa vakuutteluja omasta viehätysvoimastani. Jos joku tykkää niin tykkää, jos ei niin ei.
Useimmat kuitenkin toivovat puolison pitävän toista seksikkäänä. Siihen yaas vaikuttaa paljon se, millaiseksi itsensä kokee. Jos on masentunut ja huonovointinen, ei tunne itseään viehättäväksi, eikä vaikuta siltä toisenkaan silmissä. Kun taas on tyytyväinen itseensä, hyvinvoiva ja itse uskoo olevansa hyvännäköinen, niin on usein puoleensavetävämpi toisenkin mielestä. Eli tottakai oma korvienväli vaikuttaa puoleensavetävyyteen parisuhteessakin.
Ap
Täällähän on jonossa tosi monta klassista manipuloivan narsistin vastausta, kun puoliso kokee olonsa huonoksi hänen vain ohimennen ilmoitettuaan, että kannattaisi sinunkin vaikka laihduttaa.
"Mee terapiaan. Lopeta tuo tyhjän märehtiminen pikku asioista. Jos jonkun tekeminen tai tekemättä jättäminen aiheuttaa sussa jonkun tunteen ni et voi syyttää siitä toisia. Taidat olla maailman rasittavin kumppani, joka miettii kaikkia sanomisia ees taas ja uudelleen. Ehkä joku epävakaus? Miksi ulkonäköasiat ovat sinulle noin tärkeitä? Etkö osaa muuta ajatella kuin ulkonäköäsi? Onko sulla nämä ulkonäköasiat menneet nyt vähän liian pitkälle? Kuulostaa jotenkin epänormaalilta, että keskityt ulkonäköösi noin paljon ja mietit vaan sitä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä syytä itseäsi. Totuus on, että olet väärän ihmisen kanssa. Löydät vielä ihmisen, joka puhuu sinulle kauniisti ja kunnioittavasti! Toki ihmiset riitelevät jne mutta tuollainen jokapäiväinen vinoilu ei ole terveen suhteen merkki. Hän kontrolloi sinua.
Vierailija kirjoitti:
Opi kohtaamaan omat tunteesi (elä tunne läpi) ja sano puolisollesi jos käytös on sinua loukkaavaa.
totta joka sana. mitä tapahtuu, jos tunnustat loukkaantuneesi jostain tilanteesta. tai nolostuneesi? ei mitään. käyt jutun läpi vaikka kuin filmiltä. toteat asian ja annat palautetta asianomaiselle ja myös itsellesi. älä ainakaan kiellä tapahtunutta, turhautuminen purkautuu toista kautta ja usein osoite on väärä. tämän voi kyllä oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla nämä ulkonäköasiat menneet nyt vähän liian pitkälle?
Ehkä. Minun on vaikea psyykata itseäni ja reagoin voimakkaasti ja masennuksella ja unettomuudella, syöpöttelyllä jne latistaviin kommentteihin ja tekoihin.
En halua kirjoitella siitä, mitä toinen teki, kun se tuntuisi syyttelyltä. Mutta jos puoliso ei esim ole vuoteen halunnut seksiä kanssani ja heittää sitten ohimennen kommentin, jossa kehottaa vaikka laihduttamaan tai vastaavaa, niin en pysty toipumaan siitä ja se heikentää hyvinvointiani todella voimakkaasti. Tunnen olevani ruma ja epäviehåttävä jne. Kestää pitkään palautua siitä. Haluaisin oppia ottamaan vastuun tunteistani, enkä jäädä surkuttelemaan itseäni uhrina (mitä tavallaan nytkin tässä taas tein).
Ap
Minkä takia olet tuollaisessa suhteessa? Minä olisin lähtenyt lätkimään jo ajat sitten jostain kaverisuhteessa, jossa ei ole mitään seksiä.
Sehän nyt vähän riippuu siitä mitä se puoliso sanoo tai tekee. Jos se haukkuu, mitätöi tai muuten kohtelee sinua huonosti, ei sinun kuulukaan osata vetää hymyä naamalle ja ohittaa loukkaavia sanoja ilman että ne vaikuttaa sun fiilikseen - silloin on tervettä ja normaalia että fiilis menee pilalle, ja se on kuin onkin sen toisenkin vastuulla. Mutta jos kysyt kommenttia uusista kengistä ja vastaus "ihan kivat" saa sinut kihisemään ahdistuksesta puoleksi vuorokaudeksi, niin esim. dialektisen käyttäytymisterapian viitekehyksestä nouseva työskentely voisi toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää yhtään.
Kuulostaa jotenkin epänormaalilta, että keskityt ulkonäköösi noin paljon ja mietit vaan sitä.