Miksi jotkut ihmiset seurustelee jatkuvasti ja toiset ei löydä koskaan ketään?
Toiset siis vaihtaa kumppania jatkuvasti, he kun eroavat niin he ovat sinkkuina korkeintaan vuoden kunnes heillä on uusi kumppani. Toiset taas ei löydä koskaan ketään, he ovat koko elämänsä ajan sinkkuna tai löytävät rakkauden joskus 50 vuotiaana. Johtuuko tämä vaan siitä että toiset näyttää paremmilta kuin toiset?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Ne samat vaihtaa keskenään pareja jatkuvasti. Käyvät samoissa baareissa. Ne jotka ei löydä ei käy baareissa.
Mitkä samat? Löysin muuten omani somesta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on paljon autisteja (mutta matemaattisesti lahjakkaita)eli sosiaalisilta taidoiltaan kyvyttömiä luomaan edes ystävyyssuhteita. Tällöin jää helposti yksin. Jo se että kuuntelee mitä toinen kertoo on tärkeää vuorovaikutteista toimintaa. Teot ratkaisee, moni vain ei rohkene tehdä asioita vaan jaarittelee hamaan tappiin saakka. Ihmissuhteissa tunneälyllä on suuri vaikutus. Mitä enemmän omaamme empatiaa ja myötätuntoa ja kuuntelemisen taitoa, sen viisaammiksi tulemme. Toki viisaus ei asu meissä mutta silti.
Älä viitsi maalittaa sinkkuja, tuolla väitteelläsi kun ei ole mitään todenperäisyyttä, eikä niiden todellisten autistien kohdalla kukaan edes oleta muuta, hyvä kun selviävät edes tuetussa.
Tämä mennyt tämmöiseksi ettei enää siedetä erimieltä olevia, olisiko peräti persu tämä maalittaja.
Osa ihmisistä hakee hyväksyntää ja sarja seurustelee sen takia. Jotkut saattavat hakea vain satunnaisia kumppaneita ulkonäön ja "kipinän" perusteella vaikka ei sitä myöntäisikään. Ulkonäkö, varallisuus ja luonne saattaa vaikuttaa määrään ja "laatuun" mutta kyllä tällä pallolla varmasti jokaiselle jotain löytyy jos vain hyväksyy faktat ja oman rajallisuuden. Tarpeeksi kun on ollut kumppaneita niin lopuksi käy niin että kukaan ei enään sytytä kunnolla koska vertailee kaikkien pinnallisten suhteiden parhaita puolia ja näissä suhteessa usein on vasta nähty ne parhaat puolet, joten se todellisen rakkauden löytäminen on jatkossa oikeastaan mahdotonta.
Jotkut eivät vain sovellu seurustelemaan koska se vaatii paljon työtä ja itsensä likoon pistämistä. Luulen että ihmiset jotka eivät koskaan löydä ketään eivät oikeasti etsikkään kunnolla vaan odottaa, odottaa ja vielä vähän odottaa ja asiat vaikeutuu vuosi vuodelta.
Näin mä ajattelen.
-M
Ehkä he vaan ovat henkisesti kykenevempiä, itse en pysty uskoa, että kukaan minua ikinä rakastaa.
Ei kiinnosta. 5 v Ollu yksin. Joku kertakäyttöpano tai FWB ois kiva jos löytyis komea mies
Tee aloite 2x viikossa, ihan sama missä
Yht 100 vuodessa
Niin rujon näköisiä rakastuneita pariskuntia on esitelty lähiaikoina iltapäivälehtien artikkeleissa, ettei kyse voi olla ulkonäöstä.
Mukava sopeutuva luonne, sopivan extrovertti. Sellaiset löytää toisensa ja viihtyvät yhdessä.
Kukasta kukkaan hyppijöille kelpaa kuka tahansa. Ovat säälittäviä.
Minä olen onnellisesti naimisissa, mutta tämä onkin ainoa kumppani, joka on paitsi hyväksynyt minut kokonaisuutena sekä aiheuttanut itsessäni voimakkaita rakkauden tunteita. Kun on pikkaisen muita älykkäämpi, sekä aika paljon muita rumempi, on vaikea solmia aitoja kontakteja. Vähäiset kiinnostuneet miehet ovat kyllä olleet pääosin mukavia, hyviä tyyppejä, mutta ei minulla ole ollut heidän kanssaan mitään yhteistä.
Olen mm. viettänyt kavereiden kanssa baari-iltaa, ja jopa porukan yksinkertaisin tyyppi (jolla hygienian kanssa ongelmia, honottava ääni ym.) on löytänyt seuraa- minä en. Hymyilen kyllä ja olen ystävällinen, mutta ei se auta, jos naama on ruma.
No kelpaa kuka vain. Eihän ne sitten kestäkään, kun kohta taas on uusi suhde.
Ihan tervettä ettei kelpuuta kaikkia.