Mitä mieltä meidän tilanteesta? Päiväkoti/kotihoitoasiaa

että 2v poika laitetaan hoitoon ja 4½v jää kotiin kun uusi vauva syntyy. Ensiksikin 2v on niin pieni, että hänelle riittää aivan täysin äiti ja oma koti, jos äiti kerta on kotona ja toisaalta, kyllä varmasti jossain vaiheessa alkaisi ihmettelemään, miksi hän joutuu päivisin menemään hoitoon, kun muut jää kotiin. Ymmärtäisin jos 4½v olisi pitkästynyt kotona oloon ja hänelle haettaisiin hoitopaikkaa, mutta 2v on aivan liian pieni virikehoitoon.

Saattaa poika päiväkodissa viihtyäkin, mutta pieni hän on vielä. Tuntuu, että itse haluat elämäsi helpommaksi ja poika pitää raivata pois tieltä. Ikävä, kun äidit ajattelevat vain omaa etua ja jaksamista.

Vierailija:

Meille syntyy pian kolmas vauva. Esikoinen (tyttö) on 4,5-vuotias ja nuorempi poika 2-vuotias. Tyttö on tosi arka ja rauhallinen ja tykkää leikkiä paljon yksin. Hän ei viihtynyt yhtään seurakunnan kerhossa, jossa kävi pari kuukautta. Poika taas on villi ja uhmakas ja tekee tosi paljon pahaa. Hän kiukuttelee ja herättääkin vielä öisin. Olen ajatellut hakea päivähoitopaikkaa pojalle, kun vauva syntyy. Uskon, että hän viihtyisi päiväkodissa. Esikoisen kanssa pärjään varmasti, vaikka vauva on talossa, mutta poika on niin vilkas ja huomionkipeä tapaus, että jaksamiseni olisi varmasti koetuksella. Kannattaisiko minun hakea poitsulle kokopäivä- vai puolipäiväpaikkaa? Kuinka pitkään paikkaa joutuu yleensä odottelemaan?

eli tekisi varmaan tytöllekin hyvää oppia sosiaalisuutta,

mutta tosiaan 5 päivää viikossa voi olla paljon, ainakin alkuunsa.

ja hoitomaksut pienemmätkin kun vain muutamana päivänä käyvät!

minä sinuna hakisin molemmille lapsille osapäiväpaikkaa, esimerkiksi kahtena päivänä viikossa. Molemmat siis pääsisivät ikäänkuin kerhoon. ja sinä saisit hengähtää.

Jos tuota ehkäisyä harkitsisit ihan vakavasti.

niitä lapsia ei tehdä sillä ajatuksella, että niiden kanssa pitäisi päästä helpolla? Vaikeaa, tai ainakin rankaa, se on ollut muillakin ja jos sillä peruteella laitettaisiin kaikki pienet hoitoon, täyttyisivät tarhat aika äikkiä.

mieluummin ennemmin. ymmärrät varmaan miltä se mustasukkaisesta lapsesta tuntuu, hänet vaihdetaan vauvaan??? ja tosiaan, mieluummin sitten molemmille jotain parina päivänä viikossa. Tuskin poika siitä helpommaksi muuttuu, jos kokee että hänet " hylätään" vauvan tieltä, ja sisko jää kotiin...



Hyvässä lykyssä voi viihtyä lyhyitä jaksoja kerhossa tms ja tilanne helpottuu. Voi käydä myös päinvastoin. Vauvan syntymä on jo sinällään kriisi.

Hän on varsin harmiton tapaus ja tykkää vielä leikkiä pihassa päivittäin naapurin lasten kanssa. Kyllä hän siis on ihan seurallinen, mutta menoa ja meteliä ei oikein siedä. Ajattelinkin, että hän menisi päiväkotiin vasta eskariin. Poika olisi jo 2,5-vuotias, kun menisi päiväkotiin. Mieheni tekee pitkää päivää eikä ehdi juuri kotona auttaa. Jännittää oma jaksaminen, jos uusi vauvakin on samanlainen yöheräilijä kuin edellinen. Ja eivätkös lapset voi hyvin, kun äiti voi hyvin:)? AP

2,5-vuotiaasi voi tulkita asian niin että hänet laitetaan pois úuden vauvan tieltä, ja olla entistä hankalampi.



t. myös vauvan ja 2,5-vuotiaan äiti. (Lisäksi mulla on täällä kotona 4- ja 6-vuotiaat.)

Lapsi ymmärtää, että et halua pitää häntä kotona ja hänen on mentävä pois kun sisarukset saa jäädä. Myös päväkodissä ollaan tuollaista vastaan mutta minkäs subjektiiviselle oikeudelle voi...

Laita kerhoon yms. Virikkeitä kyllä löytyy jos haluaa etsiä.



t. päiväkotityöläinenkin

näkyy ko. perheen arjessakin niin, että lapsille on odotusarvonsa ja itseään toteuttavat ennusteet - 2-3-vuotiashan on ihan pikkuihminen ja uhmaiässäkin vielä, anna myös poikasi kasvaa kotona, kyllä sisarukset koulivat toisiaan. Vaadi miestäsi osallistumaan perheen arkielämään, joskus kaikkien on joustettava, ja lopulta lapsuus on kovin lyhyt aika - ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua haikailet näiden aikojen perään.

Vierailija:

Laita kerhoon yms. Virikkeitä kyllä löytyy jos haluaa etsiä.

t. päiväkotityöläinenkin

niitä? Olisiko kannattanut odottaa että tämä " pahantekijä" kasvaa isommaksi?



Minusta tuntuu kyllä aika pahalta lapsen puolesta.

Ja kyllä nuo hiljaiset tytötkin siellä hoidossa viihtyy, ei kaikki hoitolapset ole rämäpäitä. Ja itseasiassa hänelle se voisi olla hyvää " siedätyshoitoa" ennen eskari-ikää.



Hoidon määrässä on hyvin vaihtoehtoja, voit hakea esim. max.7h 10pvää/kk paikkaa.

Kun meidän kuopus syntyi jäin kotiiin ja otin 3 vuotiaani pois päiväkodista kokonaan. Olimme hetken kolmisin, mutta sitten 3 vee alkoi kaivata kavereita ja vein hänet 3 pvnä vkossa kerhoon, joka kesti 3 tuntia. Eli aamulla 3 ihmistä pukeutui (talvella aika tuhdisti) käveli kerhoon ja kaksi kotiin, ehdin juuri ja juuri imettää vauvan kun pitikin jo lähteä hakemaan esikoista kerhosta...

Miksi niitä lapsia pitää tehdä enemmän kuin jaksaa itse hoitaa?



Jos syynä on se, että " vauvat on suloisia" niin lulisi nyt tajuavan, että vauav-aika on ohi 6 kuukaudessa. Sen jälkeen vauhti vaan kasvaa! Meillä on kaksi lasta ja enempää en tee, koska en jaksa. TAi kai mä nyt vielä yhden VAUVAN jaksaisin, mutta se vauva on kohta taapero, uhmaikäinen ja murrosikäinen!



No nyt se lapsi on tehty ja turha sitä on miettiä, mutta hoida nyt itse omat lapsesi äläkä pistä yhteiskunnan hoidettavaksi! Eiköhän se nyt ole nähty mitä näistä laitoslapsista tulee myöhemmin...

Koska usko pois, lapsellesi ei takuulla ole parhaaksi kokea olevansa paha riesa, joka pitää siivota tieltä pois, jotta äiti ja kaksi muuta sisarusta voivat olla rauhassa.



SINÄNSÄ keskimmäisesi varmasti hyötyisi osapäivähoidosta tai kerhotoiminnasta, oppisi siellä sosiaalisia taitoja ja saisi virikkeitä, joita kenties tarvitsee.



MUTTA veikkaan, että hiljainen ja arka esikoisesikin hyötyisi siitä. Jos nyt pidät häntä kotona eskari-ikään asti, hän menee ihan kylmiltään eskariin, eikä ymmärrä siellä alkuunsakaan pelin sääntöjä eli sitä, miten isossa lapsiryhmässä pitää toimia. Varsinkin tytöt ovat aika julmia toisilleen, jos joku ei oikein osaa sukeltaa mukaan geimeihin. Sanon tämän omasta kokemuksesta: meillä oli esikoisella (joka meni siis päivähoitoon vasta 4,5 -vuotiaana) sopeutumisvaikeuksia, vaikka onkin erittäin sosiaalinen ja rohkea luonne. Saati sitten, jos lapsi on arka ja vetäytyvä.



Kokeilisit siis ensin osapäivähoitoa tai päiväkerhoa ja MOLEMMILLE. Ei ole lapsille hyväksi erotella heitä, varsinkaan kertomillasi perusteilla.

kun ei niitä jaksa hoitaa, eikä isä osallistu??

Meillä lapset tehtiin pienellä ikäerolla siksi, että muutaman vuoden kuluttua ei ehkä olisi lasten saaminen onnistunut (ikä) ja riskitkin olisivat olleet suuremmat. Toisakseen lapsista on toisilleen paremmin seuraa, jos ikäerot ovat pienet.



Jotkut kysyivät laitetaanko isompi lapsi hoitoon äidin vai lapsen parhaaksi. Luulen, että jos äidin jaksaminen on koetuksella koko katraan ollessa kaiken aikaa kotona, niin hoitoon meno koituu myös lapsen parhaaksi. Näin äitikin ehkä jaksaa antaa parastaan, kun ei arvitse koko aikaa sinnitellä kestokykynsä äärirajoilla.



Minäkin vein 2-, 3- ja 4- vuotiaat vilkkaat lapseni hoitoon, kun vauva syntyi tai pikemminkin jatkoin hoitoon viemistä. Vauva oli todella vaativa sylivauva, heräili pitkin yötä ja päivisinkin piti kanniskella kaiken aikaa sylissä. En todellakaan olisi pystynyt antamaan riittävästi virikkeitä, hyvä jos edes jotain syömistä.



En myöskään ymmärrä, miksi joku kerho on parempi kuin päiväkoti tai pph? Tai miksi päiväkotia tai pph:aa pidetään pahimpana vaihtoehtona. Meillä ainakin on ollut todella hyviä hoitajia sekä pph:ssa että päiväkodissa. Kiitokset heille!

sen 2-vuotiaan takia.



Tässähän ei nyt ollut kyse pelkästään siitä, että lapsia on liikaa äidin resursseihin nähden, vaan myös siitä, että äiti rankkaa lapsensa tosi törkeesti. Kiltti ja harmiton saa jäädä kotiin, hankala menee hoitoon.