Lue keskustelun säännöt.
Vääntäkääs rautalangasta tälle äidille tämä kokkausasia juhlista. Kiitos avustasi.
08.07.2025 |
Meillä on sunnuntaina rippijuhlat. Pidämme kahvit eli tarjoamme kakkuja, suolaisia piirakoita ja muuta pientä sekä raikkaita hedelmiä ja juustoja. Minulla on rakkaan ystävän 40-vuotisjuhlat perjantaina, joihin haluan toki osallistua. Lauantai menee järjestellessä paikkoja, kattaessa ja siivotessa loppuun omaa kotia.
Tuorejuustokakut teen valmiiksi, pakastan ja nostan lauantaina sulamaan. Koristelen sunnuntaina aamusta. Suolaisiin piirakoihin minulla oli pohjaksi varattu valmis pakastepiirakkapohjia ja nyt iski pohdinta, että voinko minä pakastaa kinkku/fetajuusto- ja lohipiirakan, jos niissä on pohjana pakastepohjat? Olin ajatellut tehdä tarjottavia valmiiksi pakkaseen ja lauantaina nostaa jääkaappiin sulamaan ja sunnuntaina ennen tarjoilua lämmittää suolaisia piirakoita hieman uunissa.
Kommentit (15)
Tottakai voit, ei se siitä pilalle mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai miehesi osallistuu ruoanlaittoon ja muihin järjestelyihin?
Kiitos vastauksista! Sukulaiset ihmettelevät miksi osallostun ystäväni syntymäpäiväjuhliin juuri ennen oman lapsen rippijuhlia, mutta ajattalelin selvitä hyvin sunnuntain juhlista aikataulutuksen avulla.
Numero 5! Sinun kannattaa avata omaa ajausmaailmaasi. Kaikki miehet eivät ole hunsvotteja ja ilkeitä- Kaikilla ei vaan ole miestä elämässään esimerkiksi jos on leski ja siltikin me yritämme elää aika tavallista elämää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai miehesi osallistuu ruoanlaittoon ja muihin järjestelyihin?
miestä pitää vahtia ettei se yöllä syö hyydekakkua
Aika mautonta huumoria ysi tässä ketjussa. Luitko koko ketjun ennen kuin päätit olla vitsikäs?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä aina pakastan ennen suuria juhia leivonnaisia. Rajallista on ihmisen aika juhlia järjestäessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on sunnuntaina rippijuhlat! Jep, just se rippijuhla, jonka aikaraja on kuin huono matikan koe todella kiireellinen ja sekava! Aattelin, että no, kahvit tarjotaan, mutta ei mitä tahansa kahvit. Ei! Tarjolla on kakkuja, suolaisia piirakoita, pieniä suupaloja, raikkaita hedelmiä, juustoja ja varmaan ihan oikeasti kahdeksan eri tyyppiä ruokaa, joista kukaan ei osaa päättää, minkä valitsisi ja jokaista tarjoilua joudutaan maistamaan kolme kertaa.
Ja sitten, PERJANTAINA! Rakastan ystävääni, mutta tämä 40-vuotisjuhla oli kuin musta aukko aikatauluissani! Miten voidaan järjestää kolmen päivän juhla, kun elämä on täynnä tasan nollaa tunteja? Varmasti olin ainoa, joka ajatteli "joo, otan kiireen pois elämästä", mutta seuraavaan hengenvetoon huomasin olevani täysillä juhlassa perjantaina, josta ei ollut enää paluuta, mutta hei, sentään se oli hyvää seuraa ja hyvä kakkukahvi.
Ja sitten lauantai... Tällä hetkellä, tiedän, että universumi yrittää lannistaa minua. Siivoaminen, järjestelyt, kahvit! Loppukaataminen! Koko asunto oli muuttunut jollain ihmeellisellä tavalla pyörremyrskyn jäljiltä ja minä olin sen ainoa syyllinen! Mutta ei hätää, kaikki järjestyy... jos vaan valvon koko yön.
Sitten! Tuorejuustokakut! Ne pakastetaan, koska muuten en ole varma, saanko koko projektia edes valmiiksi. Ja sitten on tämä rakas pakastin, jossa kakut pääsevät "lepäämään" kuin supertähdet ennen julkista esiintymistä. Lauantaina nostan ne sulamaan, mutta ajatus siitä, että ne ovat siellä jääkaapissa ja joku voi kävellä ohi ja vahingossa syödä niitä, on katastrofi.
Mutta sitten on tämä piiraanpohjien mysteeri. Onko se edes laitonta pakastaa suolaisia piirakoita, jos ne ovat pakastepohjia? No ei kai! Ja jos on, niin kuka sen muka huomaa? Teen siis kinkku/fetajuusto ja lohipiirakan, koska elämä on liian lyhyt miettimään järkeviä kysymyksiä, ja ruoka ei voi olla liian hyvää. Piirakat siis pakkaseen. Lauantaina nostan ne jääkaappiin "ei hätää, aivan turha paniikki". Mutta oikeasti, sunnuntaina ennen tarjoilua käyn läpi omat piiloviritelmäni: "Kuinka saan nämä piirakat näyttämään siltä, että ne ovat juuri tuoreilta leipomolta?" Ei stressiä, ei jännitystä. Koko homma on täydellistä paniikkia ja samalla ihan sairaan hauskaa!
Olenko stressissä? Ehkä vähän. Mutta kun sunnuntai koittaa ja piirakat ovat uunissa ja tuorejuustokakut koristeltu, tiedän sen: Ainoa asia, mikä tässä on oikeasti hullua, on että kaikki järjestyy tavalla tai toisella ja se on paras osa kaikkea tätä!
Hyviä neuvoja Ap jo saikin.
Pakastin on elinehto köökin puolella. Olen ollut haka jemmaamaan kylmään metsän satoa + kokkaamiani ruokia säilytysrasioissa.
Tottakai myös leipää ja jädeä.
Tapanani on ollut kerralla valmistaa kahta, jopa kolmea (melko työlästä) pataruokaa kerralla. Jäähdytys, pakastus, sulatus, lämmitys.. Hyvin pelittää ruokarumba. (En osta pikanoutosafkoja tai tilaile pizzoja).
Mutta, mutta. Minulla ei tämänhetkisessä kämpässäni ole lainkaan pakastinkaappia, ei edes pakastinlokeroa jääkaapissani, vaikka muuten jk hyvä/tilava onkin.
Allekirjoittanut Helsingin tuliainen👋 on siis modifioinut oman reseptirepertuaarinsa ja kokkaustapansa aivan uusiksi, kun ei voi pakastaa.. Asuntoni on isohko yhdelle, mutta k ei ole keittiö, vaan 'keittokomero'. Kapea käytävä; pieninkään pöytä ei sinne mahdu.
Seuraavassa kodissani k on oleva tilava huone modernein vermein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mieltynyt turvallisuusalan ja medikaal. alan kaksilahkeisiin. (Ei, en muusikoihin tai taiteilijoihin mitenkään erityisesti).
Annas olla - naisena on aivan upeaa, jos myös miesystävä osaa huseerata köökissä
> edes j o t a k i n !
(Muutakin kuin lämmittää annoksen mikrossa. Lol).
Olen joskus miettinyt; voi onnentyttöä jonkun hottiskokki Harri Syrjäsen vaimoketta. Miettikää naisen saamaa hemmottelua jo aamupalasta alkaen. 7/365. Ouch lucky.
Edellisessä asunnossani oli upouusi, moderni keittiö ja riittävä pakastuskapasiteetti.
Tämä tilanne on siis poikkeus.
Mukavia juhlia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suolaiset piirakat voi paistaa lauantaina, säilyttää jääkaapissa ja tarjota sunnuntaina. Ne vain paranevat seuraavaksi päiväksi. Pakastaa ei kannata.
Piirakat voi pakastaa paistamisen jälkeen.