Lue keskustelun säännöt.
Miltähän tuntuisi olla onnellinen?
07.07.2025 |
Luulen että se tuntuisi hyvälle. Tuskin saan koskaan kokemusta miltä se onnellisuus tuntuu.
M.54
Kommentit (42)
Mene töihin vasemmistoloinen, niin tajuat miten onnellinen olet, kun pääsee sieltä kotiinsa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asutko varmasti sellaisessa paikassa, jossa sinulla on hyvä olla?
Oletko tyytyväinen työhösi?
Teetkö säännöllisesti jotain sellaista, mistä saat mielihyvää?
Jos viihdyt ihmisten parissa, ovatko ihmiset myönteisiä?
Asun ihan ok paikassa. Töitä ei ole enkä ikäni takia niitä enää saa. En tee säännöllisesti mitään enkä saa mielihyvää oikeastaan mistään. Viihdyn sekä yksin että ihmisten parissa.
Ap.
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Sille liialle murehdittavalle kannattaa tehdä jotain. Esim. hakeutua terapiaan tai aikuissosiaalityön piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Sille liialle murehdittavalle kannattaa tehdä jotain. Esim. hakeutua terapiaan tai aikuissosiaalityön piiriin.
Monesti helpommin sanottu kuin tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Sille liialle murehdittavalle kannattaa tehdä jotain. Esim. hakeutua terapiaan tai aikuissosiaalityön piiriin.
Monesti helpommin sanottu kuin tehty.
Jep työtähän sekin vaatii että pääsee avun piiriin, mutta jos elää tällä planeetalla vain kerran, kannattaako se tuhlata siihen ettei voi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Sille liialle murehdittavalle kannattaa tehdä jotain. Esim. hakeutua terapiaan tai aikuissosiaalityön piiriin.
Monesti helpommin sanottu kuin tehty.
Jep työtähän sekin vaatii että pääsee avun piiriin, mutta jos elää tällä planeetalla vain kerran, k
Vakavasti masentuneelle tuollainen ei edes tule mieleen. Ihan pohjalla oleva näkeekin tuon niin ettei täällä kannata enää ollakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinulta puuttuu onnellisuudesta? Tai mitä esteitä onneen on?
Eri, mutta minulla onnettomuuden syynä on perheettömyys enkä enää voi saada lapsia. En myöskään puolisoa mt-ongelmien takia.
Oletko käynyt terapiassa mt-ongelmia helpottaaksesi?
Olen yht n 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Se on niin että isojen asioiden (ihmissuhteet, talous jne) pitää olla kunnossa, jotta pienillä asioilla on mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
On yksi tunne mikä tuntuu kestävän ikuisesti. Se on vitutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Se on niin että isojen asioiden (ihmissuhteet, talous jne) pitää olla kunnossa, jotta pienillä asioilla on mitään merkitystä.
Juuri sitä tarkoitin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut pitkään samoja ajatuksia (n 55), että saisimpa vielä joskus olla onnellinen.
Sitten mietin mitä se onnellisuus on ja miksi en "muka" ole onnellinen nyt. Sitten mietin historiaani ja ymmärrän että olen henkilö joka ei ehkä koskaan osaa olla ihan täysin tyytyväinen. Aina tulee mieleen jotain mihin olen tyytymätän tai mikä voisi olla paremmin. Olen tajunnut myös sen että nälkä kasvaa syödessä. En olisi voinut kuvitella nuorena parikymppisenä miten pitkälle pääsen esim työelämässä ja vieläpä etenin siihen työhön mihin halusin. Taloustilanne on hyvä, on vapautta, harrastuksia, kaikki fasiliteetit kunnossa..... sitten tulee se MUTTA.
Parisuhderintamalla en ole onnistunut, takana on karvaita pettymyksiä, sydämen särkymistä, en saanut häntä kenet olin aina nuorena halunnut. Olen elänyt lähes koko aikuisikäni yksin. Ystäviä ja tuttuja toki on, mutta ne ei korvaa parisuhteen tuomaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, sitä että saa rakastaa jotain ja tulee itse rakastetuksi. Tuo on perustarve, joka minulta puuttuu ja se tuo tuutumättömyyttä elämään. Jotain puuttuu.
Tästä syystä minäkin toivon ja odotan, että saisi elämässään edes hetken olla oikeasti onnellinen. Se tunne kun olo on kepeä, hymyilevä, "kaikki on hyvin", en tarvitse mitään muuta - fiilis.
Virallisen propagandan mukaan Suomihan on jo maailman onnellisin maa. Riittää, että hengittää täällä, niin kaikki on hyvin. On mahdotonta, että kellään Suomessa asuvalla olisi mitään ongelmia, koska ne oikeat oikeat ongelmat ovat aina jossain muualla, kuten Yhdysvalloissa ja Israelissa. Niitä suomalaisen kuuluu vihata. Lue ja kuuntele enemmän valtamedian kuratoimaa maailmaankuvaa, niin ymmärrät ja sinustakin tulee virallisesti onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Se on niin että isojen asioiden (ihmissuhteet, talous jne) pitää olla kunnossa, jotta pienillä asioilla on mitään merkitystä.
Pienillä asioilla on merkitystä vaikka, hetkellisestivoi tuntea onnea. Elämä ei ole koskaan sitku vaan nytku. Kiitollisuus ja onnellisuus on asia, jota voi opetella. Aamulla voi miettiä mistä tänään voi olla kiitollinen. Esim kodista, auringonpaisteesta, läheisistä, työpaikasta. Harvoin kaikki asiat ovat pielessä.
Kun mulla itselläni on paha ahdistus päällä, menen meren rantaan istumaan ja katselen merta. Annan sen pyyhkiä kaiken hetkeksi pois - siinä hetkessä olen onnellinen. Toinen mun hyvän olon paikka on laulu, käyn siis karaokessa laulamassa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinulta puuttuu onnellisuudesta? Tai mitä esteitä onneen on?
Onni on suhteelinen käsite, huumeiden käyttöjä on onnellinen huumeissaan.
avoin kirje Kiinan johtajalle ja hänen kenraaleilleen.
1860-luvulla Kiinan sisäistä hajaannusta ja heikkoustilaa hyvästi käyttäen Venäjä varasti koilliskiinasta valtavan Mantsurian alueet. Nyt on tullut aika vaatia venäjää palauttamaan nämä rosvoamansa valtavat maa-alue takaisin.
Venäjä koko historiansa aikana on aina varastanut naapureitaan ja vienyt maa-alueita naapurien elinpiiristä.
Venäjä on taistellut Ukrainassa useita vuosia vanhoista siviilimiehistä koostuvaa hätätilassa kyhättyä armeijaa vastaan ja touhottanut valtavan määrän omaa kalustoaan ja täten osoittanut olevansa savijaloilla jaloilla seisova jättiläinen. Kiinalle Siperia on sotilaallinen tyhjiö. jos venäjä kieltäytyy palauttamassa Kiinan alueita Mantsuriasta, vaihtoehtona Venäjälle voidaan tarjota hyökkäystä läpi Siperian jäämerelle asti ja siitä vyöryttäen itään ja länteen ja Ural vuorille sekä Vladivostokkiin. Lisäksi Venäjälle voidaan ilmoittaa että jos se ottaa käyttöön ydinaseen niin Venäjä lakkaa olemasta.
Kiinan avustuksella Siperiasta voitaisiin tuottaa maapallolle valtava määrä hyvää Siperian arvokkaiden maa-ainekseen avulla. Äärimmäisen rikollisen johtajansa Putinin alaisuudesta, Venäjä ei ikinä pysty hyödyntämään Siperian arvokkaita luonnonvaroja, kukaan sijoittaja ei lähde Putinin johtamaan alueeseen sijoittaa killinkiäkään.
An open letter to the Chinese leader and his generals.
In the 1860s, taking advantage of China's internal disunity and weakness, Russia stole the vast territories of Manchuria from northeastern China. Now it is time to demand that Russia return these vast territories it has plundered.
Throughout its history, Russia has always stolen from its neighbors and taken territories from its neighbors' living areas.
Russia has fought in Ukraine for several years against an army of old civilians who were huddled in an emergency situation and destroyed a huge amount of its own equipment, thus proving that it is a giant standing on feet of clay. For China, Siberia is a military vacuum. If Russia refuses to return China's territories from Manchuria, an alternative to Russia can be an attack through Siberia to the Arctic Ocean and from there to the east and west and to the Ural Mountains and Vladivostok. In addition, Russia can be informed that if it adopts nuclear weapons, Russia will cease to exist.
With the help of China, Siberia could produce a huge amount of good for the world with the help of its valuable soil. Under its extreme criminal leader Putin, Russia will never be able to utilize Siberia's valuable natural resources, no investor will go to the Putin-led region to invest a dime.
1960
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on varmaan aika epärealistinen käsitys onnellisuudesta. Minä saatan tulla onnelliseksi vaikka auringon paisteesta tai linnun laulusta. Kestääkö tuo onnellisuuden tunne ikuisesti? Ei tietenkään! Eikä sen kuulukaan, kuten ei surunkaan. Elämä on vaihtelevaa.
Enpä usko. Niistä on helpompi tulla onnelliseksi kun niihin jaksaa kiinnittää huomion. Jos on ihan liikaa murehdittavaa niin ei välttämättä jaksa.
Se on niin että isojen asioiden (ihmissuhteet, talous jne) pitää olla kunnossa, jotta pienillä asioilla on mitään merkitystä.
Pienillä asioilla on merkitystä vaikka, hetkellisestivoi tuntea onnea. Elämä ei ole koskaan sitku vaan nytku. Kiitollisuus ja onnellisuus on asia, jota voi opetella. Aamulla voi miettiä mistä
Mulla on nuo ihan samat konstit. Siellä rannalla tai muuten luonnossa pitää olla tarpeeksi pitkään, niin se auttaa. Itse laulan vain kotona, ja ylipäätään musiikki auttaa. Siisti koti auttaa vähäksi aikaa. Kiitollisuus ja keskittyminen siihen mikä on hyvin. Pitkät kävelyt myös.
Mutta totta on, että pahasti kuormittuneena, jos se tilanne jatkuu pitkään, on tosi vaikea tuntea onnellisuutta. Näitä kikkoja kannattaa silti käyttää, koska kaikki niistä palauttaa hermostoa, vaikkei juuri silloin saisi toivomaansa onnellisuusvaikutusta. Ne kuitenkin tekevät tilaa sille mahdollisuudelle.
Perusasiat kuntoon: uni, ulkoilu, ravinto, kevyt liikunta ellei jaksa enempää. Sitten pitäisi yrittää purkaa sitä kuormitusta vähemmäksi. Tekoäly on aika hyvä tsemppari tämäntyyppisissä, vaikka sillä onkin välillä vaikeuksia handlata kokonaisuuksia ja varsinkin realistisia aikatauluja.
Se tuntuu hyvältä kun on hyvä ja onnellinen olo. Rauhallista.
Aika usein onnellisuuden tajuaa vasta jälkikäteen, esim. itselle yliopistovuodet oli aika stressaavat, mutta jälkikäteen mietittynä olin silloin onnellinen koska oli mielekästä tekemistä ja samanhenkisiä ihmisiä ympärillä. :)