Lue keskustelun säännöt.
Elämä lasten kanssa yhtä taistelua
07.07.2025 |
Molemmilla tutkimukset meneillään.. on koulupsykaa, lastensuojelua, perheneuvolaa kuvioissa. Toinen pienluokalla, toinen normi. Kouluikäisiä, molemmilla alkava teini-ikä. Puolet ajasta ovat toisen vanhemman luona.
Viikko meni taas niin että oli paljon taistelua, vääntöä. Aikuisen pitää edelleen koko ajan ennakoida kaikkea ja olla ohjaamassa. Kodin sääntöjä uhmataan ja valehdellaan. Keskenään ei voi jättää vieläkään pitkiksi ajoiksi. Tappelevat keskenään ja viime aikoina mukaan tullut fyysisyys: satuttavat toisiaan ihan kunnolla. Myös minä saan osumaa noissa hetkissä. He ovat keskenään kaksi ääripäätä: inrovertti ja extrovertti.
Omat hermot on välillä jo ihan riekaleina. Tunnen koko ajan huonoa omaa tuntoa; että olen huono ja riittämätön vanhempi kun lapset käyttäytyy niin hirveästi. Samaan aikaan kun pidän rajoja ja järjestystä yllä, yritän olla heille läsnä, antaa pos. palautetta aina kun mahdollista, tehdä heidän kanssa mukavia asioita. Mutta ei ole kovin mukavaa edes mennä mihinkään enää, koska julkisillakin paikoilla he voi käyttäytyä huonosti tai olla tottelemattomia. Minusta tuntuu, että tässä iässä ei pitäisi enää olla tälläsiä ongelmia. Eilen lähtivät toisen vanhemman luo ja minun pitäisi levätä, mutta tunnen vaan pahaa mieltä ja epäonnistumista taas siitä miten viime viikko meni ja kuinka monta yhteenottoa tuli.
Halusin vaan avautua tästä johonkin. Vertaistuki olisi hienoa, jos nyt jollain sattuu olemaan sellaista antaa..
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Just tuon takia olen vela. Onnea kumminkin teille kaikille äideille jatkoon. Joka toisella näyttäisi nykyään olevan jonkin asteen "erityislapsi", vaikka itse nähneenä ja kokeneena ne ovat vaan huonosti kasvatettuja kusipää lapsia joidenka vanhemmat vähäänkään kiinnostaa kasvattaa lapsiaan.
Just tuon takia? Eli meinaat, että olisit itse huono kasvattaja ja sun lapsistasi tulisi myös tuollaisia?
No, hyvähän se on kun tiedostaa omat vajaavaisuutensa ja vikansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisääntyminen on vapaaehtoinen valinta. Vai pakottiko joku sinut? On selvää, että lapsien hoitaminen on rankkaa eikä se sovi kaikille.
Mitä taistelet, helpommalla pääset taistelutta!
Miksi teillä on rikkinäinen koti?
Voimia sinulle <3 itsellä add-tyttö aikuinen, oli vaikea nuoruusaika, mutta miten upeaa nähdä, että hänestä kasvoi tasapainon löytänyt, määrätietoinen ja vahva nuori nainen, joka pärjää elämässä. Haasteiden kautta voi löytyä vahvuuksia, jotka kannattelevat <3
Hyvin kyllä muistan riitaan päättyneet pitkät päivät, ovien paiskomiset, tunnemyrskyt ja sen oman riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäiset?
sisarusten välinen tappeluhan on normaalia. Olin itse lapsi 90-luvulla, enkä tiedä KEITÄKÄÄN sisaruksia, jotka eivät olisi koskaan riidelleet väkivaltaisesti. Oli ihan perus että toinen kävi ärsyttämässä ja toinen kosti ja läimäytti. Telkkaria katsoessa joku tuli tahallaan tai vahingossa viereen vinkumaan ja piereskelemään ja sitten kaikki lapset kirkui ja potki toisiaan kiukuspäissään ja vanhemmat tuli karjumaan et nyt loppuu tai ette saa katsoa leijonakuningasta. Kyl se menee iän myötä ohi
Just tuon takia olen vela. Onnea kumminkin teille kaikille äideille jatkoon. Joka toisella näyttäisi nykyään olevan jonkin asteen "erityislapsi", vaikka itse nähneenä ja kokeneena ne ovat vaan huonosti kasvatettuja kusipää lapsia joidenka vanhemmat vähäänkään kiinnostaa kasvattaa lapsiaan.