Uskaltaako masennukseen hakea apua työterveydestä?

Joo, mutta älä koske SSRI-myrkkyihin. Et tule koskaan enää nauttimaan seksistä yhden annoksen jälkeen.

En ole yhtään vakuuttunut että työterveys asiat on piilossa työnantajalta..

Tein työterveysessä sen työhyvinvointi analyysin ja oma analyysi oli hälyttävän punaisella..en ottanut tähän kuitenkaan sitä hoitajan ehdottamaa psykiatria kun pelkäsin työnantajan reaktiota..

Sain kuitenkin pian järjestetyt potkut työnantajalta erilaisilla verukleilla

Vierailija kirjoitti:

Työterveydestä ei kokemuksia, mutta teekoossa ovat tarjonneet mielialalääkkeitä joka vaivaan ensimmäisen masennusdiagnoosin jälkeen. Vaivani ei edes ollut masennus, mutta sopivampaa nimikettä ei oltu määritelty. Mutu-tuntumalta masennuksesta valittaminen työterveydessä voi olla vähän riskialtista, ehkä menisin suoraan yksityiselle puolelle jos on varaa.

Täällä mielenterveys sanoo kaikille että sinulla on masennus. Meni ihan hermot ja lopetin siellä käymisen kun ongelmani on ahdistus.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin kanssa, että kun tarpeeksi ajoissa ongelmaan puuttuu, niin kukaan työpaikalla ei ehdi edes huomata, että olit masentunut.

Ongelmien voi antaa myös ajautua niin pahoiksi, että tulee kuukausien sairasloma.

Jos ei työterveyden kautta pääse terapiaan kuitenkaan niin mitä hyötyä? Hakee terapianlähetteenkin yksityiseltä puolelta ja hakee kelasta terapiaa.

Parempaa hoitoa olen omaan masennukseeni saanut työterveydessä kuin julkisella. Ero on suorastaan merkittävä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin kanssa, että kun tarpeeksi ajoissa ongelmaan puuttuu, niin kukaan työpaikalla ei ehdi edes huomata, että olit masentunut.

Ongelmien voi antaa myös ajautua niin pahoiksi, että tulee kuukausien sairasloma.

Tilanteita on tasan niin monta kuin on ihmistäkin. Masennusta voi olla oman aikansa ja sitten se hiipuu pois. Jokainen on erilainen.

Hoitamaton masennus voi olla myös läheisille todella rasittavaa. Isälläni oli varmaan 10 vuotta hoitamaton masennus. Kotona se vaan rähjäsi kaikille turhasta ja heitteli astioita seinään. Omat työnsä hoiti kyllä. Mutta kun sitten lopulta sai lääkityksen (kun töissäkin rähjäsi kaikille), niin tuli erilainen mies.

 

Ei tuo kyllä masennusta ole vaan ihan normaalia elämää, onko ollut rankkaa elämässä vai onko ollut psyykkisiä ongelmia? Olette te ihan kujalla asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin kanssa, että kun tarpeeksi ajoissa ongelmaan puuttuu, niin kukaan työpaikalla ei ehdi edes huomata, että olit masentunut.

Ongelmien voi antaa myös ajautua niin pahoiksi, että tulee kuukausien sairasloma.

Tilanteita on tasan niin monta kuin on ihmistäkin. Masennusta voi olla oman aikansa ja sitten se hiipuu pois. Jokainen on erilainen.

Hoitamaton masennus voi olla myös läheisille todella rasittavaa. Isälläni oli varmaan 10 vuotta hoitamaton masennus. Kotona se vaan rähjäsi kaikille turhasta ja heitteli astioita seinään. Omat työnsä hoiti kyllä. Mutta kun sitten lopulta sai lääkityksen (kun töissäkin rähjäsi kaikille), niin tuli erilainen mies.

Työkaveri (mies) oli melko räjähdysherkkä ennen kuin alkoi käymään testopiikillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin kanssa, että kun tarpeeksi ajoissa ongelmaan puuttuu, niin kukaan työpaikalla ei ehdi edes huomata, että olit masentunut.

Ongelmien voi antaa myös ajautua niin pahoiksi, että tulee kuukausien sairasloma.

Tilanteita on tasan niin monta kuin on ihmistäkin. Masennusta voi olla oman aikansa ja sitten se hiipuu pois. Jokainen on erilainen.

Hoitamaton masennus voi olla myös läheisille todella rasittavaa. Isälläni oli varmaan 10 vuotta hoitamaton masennus. Kotona se vaan rähjäsi kaikille turhasta ja heitteli astioita seinään. Omat työnsä hoiti kyllä. Mutta kun sitten lopulta sai lääkityksen (kun töissäkin rähjäsi kaikille), niin tuli erilainen mies.

 

Ei tuo kyllä masennusta ole vaan ihan normaalia elämä

Lumelääkekin toimii, kun uskoo lääkkeiden parantavaan voimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin kanssa, että kun tarpeeksi ajoissa ongelmaan puuttuu, niin kukaan työpaikalla ei ehdi edes huomata, että olit masentunut.

Ongelmien voi antaa myös ajautua niin pahoiksi, että tulee kuukausien sairasloma.

Tilanteita on tasan niin monta kuin on ihmistäkin. Masennusta voi olla oman aikansa ja sitten se hiipuu pois. Jokainen on erilainen.

Hoitamaton masennus voi olla myös läheisille todella rasittavaa. Isälläni oli varmaan 10 vuotta hoitamaton masennus. Kotona se vaan rähjäsi kaikille turhasta ja heitteli astioita seinään. Omat työnsä hoiti kyllä. Mutta kun sitten lopulta sai lääkityksen (kun töissäkin rähjäsi kaikille), niin tuli erilainen mies.

 

Ei t

Joskus on ollut vähän sellaistakin. Rajat täytyisi pitää näiden lääkkeidenkin määräämisessä, ei ole hyväksi eikä tarkoitus vain määrätä lääkkeitä. Ennen ne olivat aika hankalia saada koska ei suositeltu turhaa lääkkeiden syömistä.

Ihmisen normaali toiminta tulisi olla ymmärryksessä ja jokaista ihmistä ja elämää tulisi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

En ole yhtään vakuuttunut että työterveys asiat on piilossa työnantajalta..

 

Tein työterveysessä sen työhyvinvointi analyysin ja oma analyysi oli hälyttävän punaisella..en ottanut tähän kuitenkaan sitä hoitajan ehdottamaa psykiatria kun pelkäsin työnantajan reaktiota..

Sain kuitenkin pian järjestetyt potkut työnantajalta erilaisilla verukleilla

Pitäisikö sinun pohtia sitä, saitko potkut koska et halunnut hoitoa, vai siksi,että "analyysi oli punaisella?"

Mitä jos olisi ollut kyse murtuneesta jalasta? Tai sydänkohtaus, ja kieltäytyisit hoidosta?

Sydänkohtaus tapauksessa, en työnantajana ottaisi riskiä, että kohtaus uusii esim. linja-auton ratissa tai muussa mahdollisesti muillekin vaaraa aiheuttavassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

En ole yhtään vakuuttunut että työterveys asiat on piilossa työnantajalta..

 

Tein työterveysessä sen työhyvinvointi analyysin ja oma analyysi oli hälyttävän punaisella..en ottanut tähän kuitenkaan sitä hoitajan ehdottamaa psykiatria kun pelkäsin työnantajan reaktiota..

Sain kuitenkin pian järjestetyt potkut työnantajalta erilaisilla verukleilla

Olisiko ollut hyvä idea ottaa tarjottu apu vastaan. On tutkittu, että mitä matalammalla kynnyksella puututaan joidenkin  ongelmiin työnteossa, sen paremmin myös saa toimivaa apua.

Tehokkainta lääkettä masennukseen ei käytetä koska sienillä on huumausaineen leima. Sillä parantaisi yli puolet masennusta sairastavista. Syötetään vuosikausia lääkkeitä joilla on liuta haittoja ja niillä pidetään vain oireet kurissa mutta vaiva ei parane.

Vierailija kirjoitti:

Työterveydestä ei kokemuksia, mutta teekoossa ovat tarjonneet mielialalääkkeitä joka vaivaan ensimmäisen masennusdiagnoosin jälkeen. Vaivani ei edes ollut masennus, mutta sopivampaa nimikettä ei oltu määritelty. Mutu-tuntumalta masennuksesta valittaminen työterveydessä voi olla vähän riskialtista, ehkä menisin suoraan yksityiselle puolelle jos on varaa.

Mikä vaivasi sitten oli? Ilmeisesti sait siihen yksityiseltä oikean diagnoosin. 

Ts. kommenttisi oli aika turha, jos kerran sinulla ei edes ole kokemusta työterveyshoidosta masennuksen hoidossa. 

Jonkin asteista masennusta tai muuta mielenterveyshäiriötä tai ahdistusta kokevat lähes kaikki ihmiset jossain vaiheessa elämäänsä. Jo kivikaudelta alkaen.

Mikä perkeleen skisma se on, että ei voi edes työterveydessä tai lääkärillä puhua oikeasta asiasta, ja mikä se koettu ongelma on. Inistään, kun on olkapää kipeä tai korkeintaan unettomuudesta voi puhua. Pitää osata aikuisen ihmisen sanoa, että ahdistaa niin perkeleesti, eikä kieumurrella keksimällä muita juttuja. Silloin on hyvä mahdollisuus myös saada oikeanlaista apua.

Kyllä jotkut kertovat työkavereillekin ongelmistaan. Sitäkin voisi kokeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työterveydestä ei kokemuksia, mutta teekoossa ovat tarjonneet mielialalääkkeitä joka vaivaan ensimmäisen masennusdiagnoosin jälkeen. Vaivani ei edes ollut masennus, mutta sopivampaa nimikettä ei oltu määritelty. Mutu-tuntumalta masennuksesta valittaminen työterveydessä voi olla vähän riskialtista, ehkä menisin suoraan yksityiselle puolelle jos on varaa.

 

Täällä mielenterveys sanoo kaikille että sinulla on masennus. Meni ihan hermot ja lopetin siellä käymisen kun ongelmani on ahdistus.

Siinä vaiheessa kun mielenterveys juttelee sinulle, olet jo syvällä oikeissa ongelmissa.

 

Tämä on kyllä totta. Jos se masennus on vain lähinnä sitä olotilaa ja fiilistä niin miten tuohon lääkkeetkään auttaisi.

Keskittyisin lähinnä siihen arkeen ja pärjäämiseen.

En pysty nukkumaan enkä syömään. En saa aikaiseksi mitään. En liiku kotoa mihinkään.

Töissäkin saattaa tulla joskus itku mutta se helpottaa sitten.

Töissä ei pysty käymään. Puoli vuotta mennyt saikukka ja jatkuu varmasti.

Näitä on välillä jonkun verran työkavereillakin koska elämässäkin tapahtuu paljon rankkojakin asioita.

Luettele, millaisia rankat asiat on.

Kannattaa yrittää pysyä mahdollisimman optimistisena kaikesta huolimatta.

Älä kirjoita tällaista fuulaa. Pistä pää vessanpönttöön.

ei,  mene muualle ja laitakin rastit oikein ruutuun siellä-tietojen luovutus kielletään. sama omakantaan .

niin miehilläkin on vaihdevuodet ja on karseeta, arvaamattomuutta,äkkipikaisuutta,  ei syytä edes, niin kiukkupuuskia, mökötystä... näkyy kotona ja töissä

Kerta on mahdollisuus hakea apua työterveyden kautta niin se kannattaa hyödyntää, eikä jäädä yksin sen masennuksen kautta. Työantaja ei myöskään saa tietoa siitä, minkä takia olet käynyt työterveydessä, eikä työnantaja saa kysyä sitä sinulta tai työterveydestä.

Hoitoyksiköstä toiseen ei teidot välity jos olet kieltänyt siellä paikanpäällä lomakkeen plus vielä omakantaan kiellot. Esim. tk ei nä'e jos olet käynyt mehiläisessä. Ja mneiläinen ei näe jos asioit terveystalossa. Eli yksiköiden välisen teidonsiirron,esto nähdä voit tehdä. Onko myöhäistä, jatkossa tee niin.