Auttakaapas lemmikki-pähkäilyssä...

Mutta suosittelisin ensin kania. Katsokaa miten menee, ja miettikää sitten parin vuoden päästä koiraa.

Meillä ei ole ollut aikaisemmin eläimiä, itselläni on joskus ollut marsu ja pari kissaa. Meidän lapset ovat suhteellisen kova-äänisiä ja mieitn vähän, miten pupun korvat kestävät sitä meteliä...

Siitä aluks näkee kauan lapsia lemmikki kiinostaa, ja tosiaankaan kun eivät ole lemmikkinä yhtään samalta aaltopituudeltakaan. KAni on huomattavast helpompi kuin koira, tosin aiheuttaa allergiaa herkemmin ja on häki putsaukset yms hajuhaitat. Koirassa taas on kouluttamista, sisäsiistiks opettamista jne ...eli työtä riittää. Kani tosiaanki ehkä se helpompi ja on sitte helpompi luopua kun koirasta, joka kiintyy omistajaan.

Jos laitatte sen vaikkapa kodinhoitohuoneeseen tms., niin lapset saavat metelöidä ihan rauhassa.

Kanista on helpompi aloittaa kuitenkin kuin koirasta.

Ei mitään eläintä kiljuvaan lapsiperheeseen, varsinkaan jos äiti/ isä ei ymmärrä eroa kanin - ja koiranhoidon välillä.

Meille on perheeseen lasten syntymän jälkeen hankittu kaneja, koiria, marsuja, yms. Ja täytyy sanoa, että kanit ovat olleet aina lasten suosikkeja. Koirien kanssa ovat alkaneet touhuta vasta vähän isompina. Nyt vasta 10 vuotias alkaa touhuilla ja "leikkiä" koiran kanssa. Sensijaan pienimmätkin 2v, 4v sekä 6 ja 7v vielä touhustelevat kanien kanssa. Niiden kanssa kun voi vaan olla, silitellä ja istua lattialla kattelemassa touhuja. Marsuista taas ei jostain syystä meitin lapset koskaan ole olleet kiinostuneita, mutta ne ovatkin lähinnä mun harrastus:) Toki kaikki eläimet perheessä ovat vanhempien vastuulla, mut suosittelen kyllä ihan ekaksi tuota kania. ovat mukavia seurata ja niidenkin kanssa voi harrastaa vaikka mitä.

Mutta saahan sitä kai kysyä muidenkin kokemuksia, parempihan se on ensin katsoa kuin katua, vai?



Meillä ulkoillaan paljon (teen töitä kotoa käsin, joten lapset kotihoidossa) ja säännöllisesti, joten siinä mielessä tietynlainen koira voisi sopia. Meillä on myös mökki, jossa vietämme useita viikonlopuja kuukaudessa. Mutta se koulutus hiukan juuri mietityttää, kun ei ole kokemusta...



Kani voisi tavallaan olla helpompi, mutta siinä taas mietityttää juuri se "meluarkuus" ja kuinka mahtaisi tottua lasten käsittelyyn... Esimerkiksi nostaahan kania ei pienet lapset edes oikein voi, käsittääkseni. ap

ja siitä on enemmän iloa lapsille. Kanin pitää olla tosi kesy jos ei lapsia pelkää.

Kerrostaloon taas kani sopii paremmin. Ei häiritse naapureita, tosin teidän yöunia saattaa häiritä. Sisäsiistiksi opettaminen on kanille helpompaa kerrostalossa kuin koiranpennulle, jota täytyy päästää ulos vähän väliä.



Jos koiraan päädytte niin harkitkaa huolella sopiva rotu. Koiran pentu joka näykkii ja roikkuu lasten housun punteissa on työläs kasvatettava lapsi perheessä.

Kani on kiva lemmikki lapsille, mutta niin on myös koira jos rodun osaa valita oikein. Jos päädytte koiraan, ottakaa joku vanttera ja rauhallinen rotu, ei mitään raisua höseltäjää. Koiranäyttelyt on kivoja paikkoja käydä tutustumassa eri rotuihin, suosittelen.



Muistan esim Helsingin messukeskuksen näyttelyssä, kuinka eräs lapsiperhe oli siellä tutustumassa rotuihin ja juttelin heidän kanssaan pitkään. Sillä välin heidän pieni lapsensa istui koirani mahan alla sen jalkojen välissä pidellen sen etujaloista molemmin käsin kiinni. Ja koirani ilme oli niin täynnä ylpeyttä ja hellyyttä, että:) Se rakastaa lapsia ja näyttelyissä lapset saavat tehdä sille mitä vain. Se jopa menee kyljelleen maahan, jos joku arka lapsi ei uskalla lähestyä sitä (painaa 60 kiloa ja on korkea kuin jääkarhu:)).



Kummitytölläni on kani, ja hän rakastaa sitä yli kaiken. Kuljettaa valjaissa ulkona ym. Hänellä on rottia, hiiriä, kaloja ja pari hevostakin, mutta koira on se, mitä hän yli kaiken haluaa. Ja pian hän sen myös saa, on osoittanut, että osaa huolehtia kaikenlaisista eläimistä.



Eläimet ja lapset sopivat hyvin yhteen, lajista riippumatta.



Terkuin yksi lapseton mutta eläimellinen:)

Kanit on hankittu ihan luovutus iässä, joten ovat tottuneet elämään lapsiperheessä (lapsiperheestä olemme ostaneetkin ekat kanimme). Tällä hetkellä itse kasvatan kaneja, ja myös lapset (pienimmätkin) ovat tottuneet kaneja käsittelemään) Ihan normaali lapsiperheen meteli on perheessämme. Lapset ovat iältää 1v, 3v, 4v ja 6v. Meillä osaa jo 4v opettelun jälkeen käsitellä kaneja, 6v on jo vanha konkari. Mielestäni kanit eivät ole ollenkaan meluarkoja (marsut herkkiä) Meillä nuo kanihäkit ovat keskeisellä paikalla, suurimman osan päivästä kanit ovat asunnossa vapaana sielä missä haluavat.



Mäkin suosttelen ekana kania. Koirissa paljon enemmän hommaa. Just koulutus, sisäsiistiksi opettaminen. Lisäks jos sattuu vielä pentu mikä on kova käyttämään hampaita, niin siinäkin on lapsilla kestämistä. (Meillä onneksi mies on hoitanu koirien koulutukset) Lapset tykkää kaneista (ainaki meillä) korien kanssa eivät juuri puuhastele vaikka ovatkin pienirotuisia.

Koiran hankinnassa lapsien lemmikiksi odottelisin vielä ueamman vuoden, kani voisi olla se mistä kannattaa aloittaa. Jos nuo ovat ainoat vaihtoehot eikä esim. hamsteri tms käy?

Asettuisi asumaan työhuoneeseen, joka on toisella puolella 100 neliön huoneistoa kuin omat makuuhuoneemme. Joten yöunet varmaankin säilyisivät.



Kanissa oikeastaan mietityttää lähinnä se arkuus ja "huonot tavat". Allergiatestiin olemme menossa ennen lopullista hankintaa koko porukka, just in case. ap

Emmekä marsuakaan, koska ne eivät ole oikein sykähdyttäneet minua eivätkä lapsia samalla tavoin kuin juurikin kani. Koirasta taas olen haaveillut "aina". ap

Aika paljonhan näkee noita "annetaan kani"-ilmoituksia, mitä mieltä olette niistä? Kuvittelisin, että se pieni säästö siinä ei kannata, vai? ap

Kaikki kanit eivät tee pahojaan, riippuu ihan yksilöstä!

Jos päädytte kaniin, niin suosittelen KÄÄPIÖLUPPIA!! Ne ovat "kestävämämpiä" kuin nuo muut kääpiörodut, eivät hötkyile turhia eivätkä säiky kaikkea.

Mutta tuokin riippuu ihan yksilöstä.



T:suurperheen äiti, jonka perheessä on myös liskoja, marsuja, kääpiöluppia, rottia, hamsuja, gerbuja, kissoja ja koiria.

Noilla ei sinänsä ole eroa, ostaako poikasen vai aikuisen otuksen. Poikanen kyllä tottuisi helpommin lapsiperheen elämään, mutta aikuinen sitten..

En kyllä suosittele ottamaan noita rescue elukoita. Niistä ei koskaan tiedä millaisissa oloissa ne ovat eläneet ja miten ne olot ovat vaikuttaneet otukseen. Aina se "myydään/annetaan allergian takia" ei pidä paikkaansa. Valitettavasti!

Jostain muistan lukeneeni, että poika olisi leppoisampi noin yleensä kuin tyttöpupu. Onko tässä perää?

Mielestäni tuolla sukupuolella ei ole niin hirmusti eroa. Meillä on ollut vuosien varrella useita kaneja, sekä tyttöjä, että poikia enkä ole huomannut mitään eroa noissa. Ehkä nuo pojat ovat olleet pikkasen lepposempia kuin tytöt. Riippuu kyllä ihan yksilöstä :) Meillä on tällä hetkellä 4 kääpiöluppaa; 2 leikattua poikaa ja 2 tyttöä ja kyllä nuo kaikki ovat samanlaisia veijareita. Ottavat vaan lunkisti.

Täytyypä taas miehen kanssa pitää istuntoa asiasta... Saa nyt nähdä, mihin päädymme. ;))