Mikä on parasta lapsettomuudessa?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin 60+ ikäisenä naisena ja sinkkuna: ei lapsenlapsia joita pitäisi hoitaa ja maksaa ruuat ja lahjat. Kaikki aika ja raha omaan hyvinvointiin. Ei draama eikä riitaa. Voi keskittyä omaan elämään, valita ihmiset joiden kanssa tekemisissä. Ei miniöitä, vävyjä, sukulaisia joita ei halua nähdä. Oma rauha. Kukaan ei puutu asioihini ja käske miten kuuluu elää.
No kyllä tuossa on yksinäisyyttä jo enemmän kuin tarpeeksi! Kannattaa olla pahoillaan!
Onpa hyviä elämänohjeita. "Ai et ymmärrä olla katkera ja murheissasi, kyllä kuule vaan kuitenkin pitäisi!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaa, ulinaton ja ulosteeton elämänlaatu. Öisinkään ei herää hirviön karjuntaan ja paskan hajuun.
Ajatteles, miten vanhempasi ovat joutuneet kärsimään, kun sinä olet ulissut/paskonut/karjunut hirviömäisesti. Ilmeisesti he ovat kehottaneet sua olemaan lapseton omasta kauheasta kokemuksestaan. No, hyvä kun ovat neuvoneet.
Mitäs se mamma taas noin siellä agitoituu muiden valinnoista? Ventovieraiden ihmisten vaipparallit ja niiden puuttumiset ei kai kuitenkaan varsinaisesti vaikuta sinuun mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vapaa, ulinaton ja ulosteeton elämänlaatu. Öisinkään ei herää hirviön karjuntaan ja paskan hajuun.
 
Apua, nauroin tälle kommentille ääneen. En ymmärrä miksi vanhemmat antavat lastensa karjua, kiljua ja kimittää, tuo hirviö sana kyllä kuvaa aika hyvin nykylapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaa, ulinaton ja ulosteeton elämänlaatu. Öisinkään ei herää hirviön karjuntaan ja paskan hajuun.
Ajatteles, miten vanhempasi ovat joutuneet kärsimään, kun sinä olet ulissut/paskonut/karjunut hirviömäisesti. Ilmeisesti he ovat kehottaneet sua olemaan lapseton omasta kauheasta kokemuksestaan. No, hyvä kun ovat neuvoneet.
Kuules sinä triggeröityvä muori, eiköhän tuon kirjoittajan vanhemmat ihan itse ole halunneet elää lapsiperhe-elämää. Kaikki ihmiset eivät halua eivätkä pidä lapsista ja se on aivan ok. 
 
Miksi te mammat aika tulette tällaiseen ketjuun triggeröitymään, tämä aihepiiri ja kysely ei koske teitä.
Huolettomuus, stressittömämpää elämää, saa mennä ja tulla vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Kuormitun helposti sosiaalisissa tilanteissa. Pystyn huolehtimaan kaikista velvollisuuksistani paremmin, kun ei ole lapsia. Jos lapsia olisi, tarvitsisin sosiaalisen puolison, joka ottaa vähintään puoliksi vastuun lastenkasvatuksesta. Monella se omiin oloihinsa vetäytyvä vanhempi on isä, minun tapauksessani se olisi äiti.
 
Siis tämä. Lapsiperheiden kodissa on jatkuvasti mölyä ja härdelli päällä. Koskaan et saa olla rauhassa, ja kun lapset kasvaa niin kohta siellä kämpässä pyörii myös kaverit ja seurustelukumppanit.
Lapset tuovat varmasti paljon iloa elämään, mutta kyllä se pikkulapsiaika on raskasta ja sitten kouluikäisenä tulee paljon muita huolia ja murheita.
Vierailija kirjoitti:
Lapset tuovat varmasti paljon iloa elämään, mutta kyllä se pikkulapsiaika on raskasta ja sitten kouluikäisenä tulee paljon muita huolia ja murheita.
Pieni lapsi, pienet murheet, iso lapsi, isot murheet. Tämän olen monen perheellisen suusta kuullut.
Saa nukkua vapailla niin pitkään kun nukuttaa
The only fears we have to fear is these fears itself.
Parasta on kun on ollut lapsia ja nyt ei enää ole, ovat siis aikuisia. Sitä ei lapseton tajua ennenkuin sen kokee, vapauden. Eihän tuommoista voi tajuta jossei sitä ole kokenut itse vaan pitää vapautta itsestäänselvyytenä. Ja onnellisuuden siitä että sai lapsia ja aikuiset lapset voivat hyvin. Sain molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Parasta on kun on ollut lapsia ja nyt ei enää ole, ovat siis aikuisia. Sitä ei lapseton tajua ennenkuin sen kokee, vapauden. Eihän tuommoista voi tajuta jossei sitä ole kokenut itse vaan pitää vapautta itsestäänselvyytenä. Ja onnellisuuden siitä että sai lapsia ja aikuiset lapset voivat hyvin. Sain molemmat.
Sinä et ole lapseton, joten miksi tulet tähän ketjuun vastaamaan? Tämä mua ärsyttää perheellisissä ihmisissä, aina pitää tulla päsmäröimään. 
Jotenkin näistä vastauksista huokuu itsekkyys.
Vierailija kirjoitti:
Parasta on kun on ollut lapsia ja nyt ei enää ole, ovat siis aikuisia. Sitä ei lapseton tajua ennenkuin sen kokee, vapauden. Eihän tuommoista voi tajuta jossei sitä ole kokenut itse vaan pitää vapautta itsestäänselvyytenä. Ja onnellisuuden siitä että sai lapsia ja aikuiset lapset voivat hyvin. Sain molemmat.
Tämä viestiketju oli osoitettu lapsivapaille ihmisille, jotka nauttivat aikuisorientoituneesta elämäntavasta. Sinä olet vanhempi, etkä lapsivapaa. Onko luetun ymmärtämisessä haasteita, koska sinun mielipidettäsi ei kysytty tässä ketjussa? Vanhemmille on omat viestiketjut, joissa voit jakaa kokemuksia vertaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin näistä vastauksista huokuu itsekkyys.
Ketä kohtaan?
Lapsivapaalla ihmisellä ei ole lasta, jota kohtaan olla itsekäs.
Mutta jos ihminen päättää hankkia lapsen, sitten sitä lasta kohtaan voi olla itsekäs. Ja se on väärin lasta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaa, ulinaton ja ulosteeton elämänlaatu. Öisinkään ei herää hirviön karjuntaan ja paskan hajuun.
Ajatteles, miten vanhempasi ovat joutuneet kärsimään, kun sinä olet ulissut/paskonut/karjunut hirviömäisesti. Ilmeisesti he ovat kehottaneet sua olemaan lapseton omasta kauheasta kokemuksestaan. No, hyvä kun ovat neuvoneet.
Mitäs se mamma taas noin siellä agitoituu muiden valinnoista? Ventovieraiden ihmisten vaipparallit ja niiden puuttumiset ei kai kuitenkaan varsinaisesti vaikuta sinuun mitenkään?
No, enpä juurikaan asiasta piitannut. En vaan tykkää ollenkaan, että lapsista käytetään todella rumaa ja pahansuopaa tekstiä. Siis että millainen ihminen voi tyytyväisenä sanoa lapsien olevan ulisevia hirviö paska karjujia? Se oli ainoa seikka, mikä särähti pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin näistä vastauksista huokuu itsekkyys.
 
No mitä sitten? Olen 90-luvun laman lapsi, rahaa ei ollut yhtään mihinkään. Nyt elän itselleni, en todellakaan ala piikomaan ja passaamaan yhtään ketään. Käytän rahani omiin menoihin ja harrastuksiin, lapsena en päässyt mihinkään harrastuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin näistä vastauksista huokuu itsekkyys.
No mitä sitten? Olen 90-luvun laman lapsi, rahaa ei ollut yhtään mihinkään. Nyt elän itselleni, en todellakaan ala piikomaan ja passaamaan yhtään ketään. Käytän rahani omiin menoihin ja harrastuksiin, lapsena en päässyt mihinkään harrastuksiin.
Et sinä ole itsekäs siinä sanan pahassa merkityksessä, mitä tässä nyt yritetään syyllistää. Jos onnellisuuden tavoittelu tai omasta terveydestä huolehtiminen on "itsekästä", sitten kaikki maailman ihmiset on itsekkäitä koska syövät, juovat, kuluttavat jne... eli edistävät omaa elämäänsä/onnea/terveyttä.
Päinvastoin, minusta on huippua kuulla, että asetat itsesi etusijalle etkä uhraa omaa hyvinvointia. "Laita happinaamari ensin itselle" lukee myös lentokoneissa - ja syystäkin. Jokainen ihminen on oman elämänsä päähenkilö. =)
Vierailija kirjoitti:
Parasta on kun on ollut lapsia ja nyt ei enää ole, ovat siis aikuisia. Sitä ei lapseton tajua ennenkuin sen kokee, vapauden. Eihän tuommoista voi tajuta jossei sitä ole kokenut itse vaan pitää vapautta itsestäänselvyytenä. Ja onnellisuuden siitä että sai lapsia ja aikuiset lapset voivat hyvin. Sain molemmat.
Ensin sanot että on hyvä kun on lapsia mutta sitten sanot että on hyvä kun ei ole lapsia. Kumpi se nyt?
Kuulostaa siltä, että olisit hieman katkera, että hankit lapsia koska nyt haluat nauttia ns. vapaudesta?
Ja miksi ajattelet että velat pitäisivät vapautta itsestäänselvyytenä? Vapaaehtoinen lapsettomuus on nimenomaan iso valinta ja siksi sen kutsuminen itsestäänselvyydeksi on absurdia. Vela jos joku tietää, kuinka iso asia on kyseessä.
Saan elää koko elämäni täysin mieleni mukaan. Kaupasta ostan juuri sitä mitä haluan enkä yhtään vähempää, ei tarvitse miettiä että mitä joku toinen söisi tai tehdä kompromisseja. Kotona saa olla rauhassa, aina on hiljaista ja kaikki sotkutkin itseni aiheuttamia. Jos haluan viikonloppuna tai lomalla valvoa koko yön ja nukkua seuraavan päivän, sekin onnistuu. Voin käyttää kaikki rahat täysin itseeni. Pienilläkin tuloilla elämä voi olla mukavaa kun ei ole kuin yhden ihmisen menot. Ja kodin ei tarvitse olla lapsille sopiva. 
 
Lisäksi liikkumavapaus. Voi matkustaa muulloinkin kuin koulujen loma-aikoina, ja jos haluan muuttaa ulkomaille, ei tarvitse miettiä päiväkoteja tai kouluja, mikä on todella suuri helpotus. Suomen taloudellinen tulevaisuus ei näytä kovin hääppöiseltä, voi olla ettei tulevaisuudessa edes lapsille ole ilmaista terveydenhuoltoa, mikä on toki sääli, mutta omalta osaltani en ole siitä huolissani. 
 
Yritän miettiä huonoja puolia, mutta omalla kohdallani ei tule yhtään mieleen.
Kuormitun helposti sosiaalisissa tilanteissa. Pystyn huolehtimaan kaikista velvollisuuksistani paremmin, kun ei ole lapsia. Jos lapsia olisi, tarvitsisin sosiaalisen puolison, joka ottaa vähintään puoliksi vastuun lastenkasvatuksesta. Monella se omiin oloihinsa vetäytyvä vanhempi on isä, minun tapauksessani se olisi äiti.