*** SUURPERHEIDEN loppuviikko ***

Ihanat ilmat vaan tosiaan pitää liike kannalla... Ulkona tulee vietettyä paljon aikaa ja töissäkin on pakko välillä rahallisen tilanteen tasaamiseksi käydä.. =)

Täällä kopsuteltu pihaa ja pyöristytään lisää hyvää vauhtia..



Piiu ja 007 rv 18+5

mahaa loytyy täältä jo niin että oli pakko ottaa äitiyshousut käyttöön. Vielä nuo isoimmat koot mahtuvat mutta olivat kaikki pesussa. Mies heti totesi että hui sä oot raskaana=). juu niinhän tässä ollaan jo kohta puolivälissä =D. Kiva että menee siihenkin päähän vähitellen perille asiat. Liikkeetkin on alkaneet tuntumaan jo niin että voin aika varmasti sanoa että ne on vauvan aiheuttamia.



Meillä ei vielä oikeastaan kukaan tiedä raskaudesta kun mies halusi että kokeillaan milloin kaikki huomaa. Minä annoin hänelle kokeilu aikaa rakenneultraan asti sitten kerron lapsille ja sen jälkeen raskaus ei pysy salassa. Eipä ole kukaan huomannut mutta eipä ole juuri ketään nyt nähtykkään. Lauantaina on tulossa joukko sukulaisia kolmosen 4v synttäreille katsotaan nyt paljastuuko asia siellä. Varmaan riippuu paljon siitä mitä laitan päälleni =).



Nyt on kiirehdittävä eskarilaisen hakuun ja sitten ruuan laittoon...



pikaisesti nuttu rv18+ ja neljä isompaa

Eipä ole tullut kirjoiteltuakaan sitten muutaman viikon takaisen esittelyn... Oma olo on ollut aika rättiväsynyt, nyt alkaa jo helpottaa. Meillä lapset sairasti A- ja rs-viruksia, mutta nyt sekin alkaa olla taakse jäänyttä..



Mitenkäs teillä suku ja ystävät on suhtautuneet suurperheellisten vauva-uutisiin? Minä vähän jännitän miten tähän uutiseen nyt suhtaudutaan, kun kummankaan lähisuvussa ei näin isoja perheitä ole ollut ja jo neljännen lapsen aikaan suhtautuminen oli vähän kelju.. Osa on olleet onnellisia meidän puolesta, mutta osa... Itse ollaan onnellisia ja sehän tietysti on pääasia! Raskaudesta tietää vasta miehen äiti ja yksi sisko sekä omat veljeni.. Loput arvatkoon aikanaan!!



Mutta eipä nyt kiireiltä enempää..



Mukavaa odotuksen jatkoa kaikille ja hyvää kevättä!



Hattara rv ~14 ja lapset (99, 01, 04, 06)

Heips!

Olen lähinnä vain lueskellut täällä juttuja viime aikoina, on ollut jotenkin niin väsähtänyt ja kyllästynyt olo. Nytkin tulin koneelle, jotta saisin uutta intoa jatkaa esikoisen 6-vuotissynttärivalmisteluja. Kaverisynttärit pidettiin jo viime viikonloppuna ja sukulaisia pitäisi tulla nyt lauantaina. Pahaksi onneksi sankarille itselleen nousi eilen kuume, joten saa nähdä, ollaanko koko porukka viikonloppuun mennessä sairaspedissä. Ollaankin koko talven oltu terveenä. Ei vaan kauheesti innosta ruveta kuumeilemaan just nyt, vaikka joku tuolla synnytyspuolella kertoikin, että kuumeessakin pystyy synnyttämään...



(.) Supistuksia ei ole, ei onneksi pahoja kremppojakaan. Aina välillä vihlasee rajusti, mutta tää raskaus tuntuu olevan näistä tähänastisista helpoin. Vessassakaan ei tarvi juosta kuin korkeintaan kerran yössä. Ultrassa pari viikkoa sitten vauva arvioitiin vähän keskimääräistä pienemmäksi, joten oletan, että taitaa mennä oikein kunnolla lasketun ajan yli tämä pojanpalleroinen.



Ihanaa, kun aurinko paistaa! Harmi vaan, että nyt pitää olla kuumeisen jätkänpätkän kanssa sisällä ainakin siihen saakka, kun mies saapuu kotiin. Sitten kyllä karkaan ainakin ruokakauppaan tyttöjen kanssa. Into olis kova myös pihan haravointiin ja niiden sipulikukkien tiirailuun. Myös meillä niitä nousee melkoisesti, kuten joku muukin taisi täällä kirjoitella.



Supistuksia muillekin niitä toivoville ja tarrasukkia alkuvaiheen odottajille toivottelee marinox, joka jo toivoisi kovasti halkeavansa....



Niin rv oli siis 38+3

Minä olen kovasti etsinyt itselleni sopivaa pinoa. Meillä on kolme lasta poika -97 tyttö-99 ja poika -04. Nyt odotan neljättä viikolla 34+4. Olen siis tuonne toukokuisiin kirjoitellut välillä, mutta mietin sopisinko tänne paremmin. Mahtuisiko mukaan



vernerimaija

ja etsinkin jo pinoa aiemmin...;)



Täällä podetaan yhä alkuraskauden epäuskoa ilman mainittavia oireita (no naama kukkii ja rinnat on kipeät ja kiukuttaa) ja odotellaan pääsiäisen jälkeistä ultraa kuin kuuta nousevaa. Pääsen tarkistukseen että missä ollaan ja millä viikoilla kun tämä on ilmeisesti saanu alkunsa vasta kp23/28. Ja että ollaanko siellä...



Hattarako se oli joka mietti suvun suhtautumista? Mulla on vähän samat mietteet..uskon että ovat muuten ihan onnellisia, etenkin kun tietävät ettei yksikään lapsista ole saanu alkuaan helposti (paitsi terho tuolla kohdussa nyt), mutta lähinnä mietin siksi että ikäeroa ei tule kuin se 1v2kk. Eniten harmittaa ajatus mahdollisista " vahingon" kyselijöistä/ajattelijoista, joita löytynee miehen ystävistä. Olen jo valmiiks hionu siihen vastaustakin, olen nimittäin oikeasti sitä mieltä että vaikka tää vähän yllärinä alkunsa saikin niin jos kahdella aikuisella on ajatuksissaan ettei todellakaan enää yhtään lasta niin silloin siitä osataan myös pitää huolta ettei niitä tule, molemmat. Mies ties miun toiveesta eikä tuo vastaan ole laittanu eikä ehkäisystä (tai sen muistamisesta)isommalti huolehtinut. Eli vauva on meille tervetullut, muta toivon että vahingoksi en sitä koskaan kuulisi arveltavan, se jotenkin loukkaa. Ihan kun tässä jotain kakaroita oltas.





Nyt pajukkoon esikoiselle hakemaan oksia huomiseksi esikouluun.



Minjuska ja t00, p02, t06 ja tammenterho 5+?

Täällä ollaan... Lapsia kuskailtu niin ahkeraan eskariin, kerhoon ja hammaslääkäreihin että ihan uni voittaa kun vaan kyljelleen heittää. Mies työreissus kaukana. Joutuu siis kaiken kuskailun ja touhun hoitamaan itsekseen, ja voin sanoa että sen huomaa kyllä kun ukko oli kolme kuukautta lomilla, tottu helppoon eloon... Joutuu ihan uudelleen organisoimaan koko touhun että kaikki pelittää.



Yksi lapsista oli omilla teillään eilen jonkun tunnin. Ennenkuin hätäännyin tosissaan, etsin naapurikorttelit ja pihat. Ja tuloksetta. Silloin aattelin että ei tää yksin tää touhu onnistu. Yksi sylissä, toinen jaloissa ja kolmas potki mahassa ja itellä itku kurkussa... :( Sitten jo aattelin että yhdestä naapurista käyn vielä kysymässä ennenkuin soitan poliisin apuun, ja kas kummaa neiti oli mennyt sinne sisälle!! Nyt loppuviikon kotiarestissa, joskos oppis kysymään lupaa ja sanomaan missä touhuaa! Kyllä pisti varmasti verenpaineet kattoon asti. Tuntui ettei koko päivänä tunne laantunut, niin hädissään ehdin olemaan.



Niin ihanat ilmat että ulkona ollaan oltu paljon. Toiseks nuorimmalla hirmuinen nuha iskenyt ja kähisee. Vaateusvaikeus tullut, eivät haluais lapset enää ulkovaatteita päälle ja ilman ei taida vielä tareta. Meillä ainakin viel jäätä pihassa. Ja aamulla on ollut vielä pakkasen puolella. Näyttäis vähän viilenevän kelit, toivotaan ettei enää pakkaselle mene. Olen saanut suurimman osan toppavaatteista pestyä. En jaksais uudelleen sitä urakkaa.



(.) Voi ihan hyvin. Iltapäivällä pitää otta huilit kun painaa nivusiin mutta nyt ei ole ollut mitään supisteluita tai muuta ikävää. Neuvola kolmen viikon päästä ja siitä parin viikon päästä lääkäri (toinen ja viimeinen).



Ruuanlaittoon häippäsen.. VOIKAA HYVIN JA PAKSUSTI!



Ja tervetuloa vaan uusille viestittelijöille! (en muista nikkiä)

Tervetuloa mukaan vaan vernerimaija. Tänne joukkoon kyllä sopii.



Keväisestä kelistä on nautittu ja vieraita on käynyt. Meillä kun vieraat useimmiten on pitkämatkalaisia niin menee sitten useampi päivä aina vierailuihin. Ihan kivaa vaihtelua kumminkin.



Tänään pääsin yksin vähän ostoksille ja hain itselleni tukisukat. Josko auttaisivat tuohon suonikohjuun, joka väkisin meinaa jalkaan tupata. Ei ole mitään kokemusta moisista aiemmin, mutta katsotaan, miltä tuntuvat. Olivat aikamoisen hinnakkaat ainakin... Muitakin ostoksia tuli tehtyä urakalla. Leipomosta ostin pakastimen täyteen leipää ja yhtä ja toista tavaraa ja kevätvarustetta tuli haalittua. Harvoin kun tulee kaupunkiin asti lähdettyä ostoksille niin sitten sitä ostettavaa kertyy ja tuntuu, että rahaa menee kamalasti. Toisaalta säästyyhän sitä varmaan aika paljon rahaa, kun ei kovin usein shoppaile. Heräteostoksia ei näin tule paljoa tehtyä, kun on sitä ostettavaa muutenkin niin paljon.



Sukulaisten suhtautumisesta oli keskustelua. Meillä oli ihmeen tyyni vastaanotto tällä kertaa, ei ole tullut ihmettelyjä, mutta eipä juuri innostumistakaan. Kolmannesta ihmettelyjä tuli enemmän. (Siis kuka haluaa lisää lapsia, kun on jo tyttö ja poika??) Tosin olimme pohjustaneet tätä neljättä jo kolmosen syntymästä saakka. Tyyliin siis, sitten kun seuraava lapsi syntyy... Ihan vaan siksi, ettei olisi sitten niin iso yllätys. Kyllähän meidän lapsiluku on varmasti ihmetyksen aihe, sillä muita isoja perheitä ei suvussa ole eikä taida kovin pian tullakaan. Ihmiset vaan ovat kiitettävästi tajunneet pitää taivastelut omana tietonaan ja siitä iloitsen. Olin tosi surullinen, kun kolmosen iloista odotusuutista kertoessa kommentit oli mitä oli. Nyt ei varsinaisesti olla kerrottu juuri kellään, vaan asia on paljastunut vähitellen ja varmaan aika moni on kuullut sen puskaradion kautta ennen kuin on tullut puheeksi meidän kanssamme. Sekin varmaan on osaltaan vaikuttanut, että ihmisillä on ollut aikaa sopeutua uutiseen... Itselle vauva tuntuu kerta kerralta suuremmalta ihmeeltä ja on sääli, etteivät muut jaksa enää innostua meidän vauvoista, mutta onneksi on ystäviä, jotka iloitsevat kanssamme.



Tänään sattui aika hassu juttu töissä. Istuin tuolissa ja paikalle tullut ihminen sanoi, että oletpa sinä laihtunut kovasti. Luulin sitä ensin vitsiksi, mutta olikin ihan tosissaan. Kun sitten nousin seisomaan niin oli tosi hämmästyneen oloinen, kun tajusi, että keskivartalosta olen kaikkea muuta kuin laihtunut. =) Oikeasti muutkin ovat ihmetelleet naamani kaventumista. Itse en sellaista huomaa, mutta lienee totta. Paino on edelleen ennemmin alle lähtöpainon ja mahaan sitä on kumminkin siirtynyt jonkin verran. Ehkä se on poskista pois. =) Mulle käy raskausaikana aina näin, mutta kummasti ne kilot sitten kertyy imetysaikana...



Nyt kutsuu taas Nukku-Matti. Aurinkoista loppuviikkoa!

Meiramiina 23+5

Että voi ärsyttää! Viikonloppuna siivosin jo vähän paremmin sanoin myös miehelle että yritetään nyt pitää edes viikon asunto jonkilaisessa siisteydessä. Se tarkoitta että myös SINÄ hoidat osuutesi eli likaiset astiat pysyy poissa tiskipöydältä. " joo joo" oli vastaus. Niin olisihan tuo pitänyt tietää että ei se ikinä mitään tarkota. Tiskipöytä notkuu astioita. Elien valitin kun kaikki 24 muovimukia oli yhtäaikaa likaisena nyt ei laatikossa ole yhtään ruokalusikkaa...grrrr. Ruuat pitää miettiä sen mukaan mikä kattila/vuoka on puhtaana jne. ja meillä on vain 4 lasta joista 3 juo aina mukista neljäs vain ruokaillessa. Me aikuiset juomme laseista. Ärsyttää että minun on aina ehdittävä ja jaksettava hoitaa kaikki. Ehkä vain annanmme olla ja vieraat saavat kahlata tiensä keittiöön likaisten astioisen maailmaan tai olohuoneeseen kaikien likavaatteiden valtakuntaan.



Edessä ilta lasten kanssa siivoamista kun mies on tällä viikolla illat töissä huomenna sitten saa itsensä puhki siivota jotain tarjoiluakin pitäisi miettiä mutta ehkä se selviää sitten huomenna kaupassa mitä hyllyistä löytyy tuskin ehdin muuta kuin kakun itse tehdä.



nuttu rv 18+ ja tänään 4v täyttävä kolmonen ym.

Kirjoittelenpa pitkästä aikaa tännekin. Tuonne elokuisiin on tullut ahkerammin kirjoitettua mutta tänne ei sitten sen alku paniikin kun oli se keskeytyskin mielessä. Nyt on jo puoliväli menossa ja ajatukseen uudesta vauvasta ja suurperheestä on jo ehtinyt tottua. Jopa hiukka hirvittää että jos tämä vielä meneekin kesken tai sattuu jotain muuta ikävää eikä vauvaa tulekaan. Miehellä on huomiseksi nyt sitten se sterilisaatio aikakin eli ei enää vahinkojakaan pääse sattumaan jatkossa saati että voisi ihan yrittää vauvaa. Lapsiluku tulee siis olemaan todellakin täynnä.



Eipä olla juurikaan kenellekään vauvasta vielä kerrottu kun kaikki tietävät miehen mielipiteen uudesta lapsesta joten minulla ei ole paljon haluja selitellä miten tässä nyt näin kävi. Mies kertokoon omille sukulaisilleen kun haluaa. Minä kerroin jo vanhemmilleni ja siskolleni jotka olivat ihan onnellisia uudesta vauvasta vaikka pärjäämistämme päivittelivätkin.



Meillä on viimeiset 2½kk sairastettu oikein tosissaan. Ensin koko porukalla A-virus sitten tavallinen flunssa ja nyt jo toinen kierros vatsatautia menossa. Eli eipä ole juuri voimia mihinkään ylimääräiseen ollutkaan.



Vauvalle pitäisi pikkuhiljaa aikaa kirppareilta varusteita haalia kun kaikki ehdin kuopuksen jälkeen pois myymään. Odottelen tosin vielä rakenneultran josko sukupuoli selviäisi niin voisi ehkä ostella hieman muutakin kuin neutraalia väreiltään.



aliisa ja ylläri rv 19+3

Ja heti aluksi tervetuloa uusille! Hyvä, että uusiakin välillä tulee joukkoon, kun ainakin Leanna ja marinoX kohta ovat jo vauvallisia :)



MarinoXille tosiaan jaksuja loppumetreille! Enää ei kestä kauaa, kun jo pääset nuuskuttelemaan ihanaa, pientä kääröä :)



Leannalla taitaa käärö jo ollakin. Ainakin veikkaisin niin.



Ilmat ovat edelleen niin ihanat, että ulkoiltua tulee kuin huomaamatta. Minulla tosin on joku kevätflunssa päällä, joka vähän hillitsee himoa möyriä pihamaalla. Mietin jo tuossa, että pitäneekö lähteä terkkuun, kun taitaapi olla poskiontelossa jo tavaraa ja nyt on korvakin alkanut vihloa :( Onneksi lapsiin ei ole, vielä ainakaan, tullut tämä pöpö.



Ulmerilla oli lapsi kadoksissa, meillä äsken yritti koira lähteä livohkaan. Onneksi olin jo valmiiksi ulkona, kun yhtäkkiä alkoi kuulua 6v:n hätäinen huuto. Minä tietysti katsomaan, että mikä hätänä ja koirahan se paineli jo pitkällä. Roskisauto oli juuri meidän tiellä ja miehet ulkona autosta. Koira pysätyi jo haistelemaan toisen miehen kättä ja minä huusin, että ota koira kiinni, se on karussa. Mies vain tyhmänä katsoi minua ja antoi koiran mennä! Kyllä oli lähellä, etten jäänyt sanomaan paria valittua sanaa moiselle. Mutta pakko oli jatkaa matkaa, kun koira vaan meni menojaan. Onneksi vähän matkan päässä se jäi katselemaan koulupoikia ja sain sen ihan sattumalta kiinni. Tällä mahalla kun en enää mihinkään juoksusuorituksiin olisi kyennyt ja iso autotie alkoi lähestyä. Koira on siis tiibetinspanieli, eikä mikään kovin koulutettu yksilö.



Aliisan perheelle paranemisia!



Ja nutulle siivousintoa :) Ison perheen kanssa on niin työlästä yrittää pitää kämppää koko ajan kunnossa. Meilläkin lapset riisuvat vähän minne sattuu ja astiota kuluu ihan tuhottomasti, vaikka olen yrittänyt opettaa, että samasta vesimukista voi kyllä juoda vaikka parikin kertaa.Minä olen viime päivät yrittänyt purkaa tuota kamalaa pyykkivuorta, nyt kun on saanut ulkona kuivattaa. Alkaa onneksi jo tuottaa tulosta.



(. ) Vyötärönympärys alkaa olla jo aika komea :) Mulla nämä kaksi viimeistä raskautta on mennyt niin, että vatsa ei niin kauhean ylhäälle ole edes kiivennyt. Tuossa sylissä vain tuollainen pyöreä pallo möllöttää :) Siis alhaalla on maha. Maanantaina on se kauan odotettu 4D-ultra, jossa toivottavasti pääsisi jopa kurkkaamaan sitä sukupuolta. Vaikkakaan se ei ole meille mikään must-juttu tietää, molempia kun jo löytyy. Toivottavampaa olisi tietty, että kaikki olisi kunnossa.



Kuinkas monella tämä nykyinen raskaus on jäämässä viimeiseksi? Aliisa ainakin taisi siitä puhua. Minä kun välillä en malttaisi millään odottaa kesää ja vauvan syntymistä, mutta sitten yritän itseäni muistuttaa, että nauti nyt, kun vielä olet tässä tilassa. Meillä kun ajatus olisi, että tämän jälkeen joukkue olisi koossa. Vannomatta kuitenkin paras, kuudesta lapsesta olen puhunut jo pikku tytöstä lähtien :)



Juups, nyt lähden viemään taas pyykkiä ulos. Hyviä vointeja kaikille!



Misti rv 25+6



Ai niin, heinähelistimien pinossa oli eilen jo ensimmäiset vauvauutiset!

Oli ihan pakko käydä lukemassa se..



Täällä kiirus päivä takana.. Mutta sainpas pari ikkunaakin tänään pestyä.. Se on jo lupaava alku..

Meidän pikkuinen koira käytetty lääkärissä ja huomenna joutuu leikkaukseen, on mennyt " polvesta" nivelsiteet.. Eipä ole halpaa hupia tuokaan, tänään sinne meni 117 euroa ja huomenna menee vähintään saman verran.. Vaan mitäpä sitä ei karvaturrin hyväksi tekisi...



Juu.. Taas mentävä.. Keskimmäinen tyttö leipoo kaurakeksejä.. Kaipaa apuja!



Piiu rv 18+6

kaikille suurperheellisille tasapuolisesti.



Nutulle jaksamista, jos yhtään lohduttaa niin varmasti kahlataan kaikki samassa....ja lisälohduksi voin kertoa että meillä asuu nyt 5 (marraskuussa toivottavasti 6) ihmistä 75neliön rivitalo-huushollissa....että ei ole vapaa ajan ongelmia, näin pienessä mökissä pienikin sotku näyttää ihan järkyttävälle. Mutta lasten tulon myötä tästä äidistä on kyllä tullut hieman boheemi siivouksen kanssa, ihan nolottaa kun rupean oikein huiskamaan niin esikoinen kysyy " kuka meille tulee kylään?" vaikka kyllähän merillä siivotaan muutenkin!! Tai minä siivoan, oikeammin sanottuna...



LAPSILUKU: taitaa meillä jäädä neljään, ainakin toistaseks tuntuu siltä, vaikka niinhän se oli tuota kolmostakin odottaessa olevinaan vihon viimeinen ja sterilisaatioon mars...kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen sanoin miehelle että unohda koko sterilisaatio, en mie ainakaan ole siihen vielä valmis.



SUOSITELKAA kokeneet hyviä tuplavaunuja...ostaisin käyetttynä, mutten edes tiedä millaiset olis meidän oloihin järkevät. VAuva on siis syntymässä marraskuussa, ikäeroa kolmoseen tulee se 1v2kk ja asutaan lumisella seudulla täällä pohjois-karjalassa, pienessä taajamassa, eli niillä pitäs kevyesti päästä lumisella pyörätiellä kulkemaan. Mamma itse on lyhyenläntä 156 cm, joten mitkään ihan hirmu julmetut rautahökötykset ne ei sais olla. Ideoita?? Esikoisen ja toisen välillä oli se 2v ja sillon onnistu ihan hyvin sisaristuimen kanssa kun kikkailtiin, mutta luulenpa ettei 1v2kk jaksa vielä välttämättä valvoa kauppareissulla koko matkaa että istus siinä sisaristuimessa..



Jaha, iltapalalle ja nukkumaan.



Minjuska rv ja jotain

siis viikkoja on 5+jotain :)

Taas se on viikko vierähtänyt viime kerrasta, kun kirjoittelin. Eka ultra oli siis tasan viikko sitten ja kaikki näytti olevan hyvin. Nyt olen sitten vihdoinkin antanut luvan itselleni nauttia tästä raskaudesta! Pelkäsin niin kovin, mahtaako kaikki olla kuten pitää; olen ollut niin pelottavan oireeton verrattuna edellisiin kertoihin.



Leannalla taitaa jo olla käärö, vai? Ei ole näkynyt millään palstalla viime aikoina. Ja täällähän oli jo joku muukin? Tulkaahan kertomaan kuulumisia pikku hiljaa...



Minä taas täällä kotona. Eskarilainen on flunssainen, valittanut korvia välillä ja tänään aamulla sitten silmät rähmässä. Kohta lähdetään sitten lääkärireissulle. Kuopus on jo kohta viikon saanut silmätippoja. Meillä tuntuu olevan tämä silmätulehdus varsinainen vitsaus, sitä sairastetaan jatkuvasti. Väsyttävää...



Vispipuuro on kiehumassa ja patjat odottavat imurointia ennen lääkärille lähtöä, joka näemmä siis ihan kohta..Täytynee mennä!



Suviruusu ja rv 13+2

On mulla siis varmastikkin vielä pieni masu kun ei kukaan kolmosen syttäreillä olleista vieraista huomannut mitään. Vaari tuli jos aamupäivästä klo11 kun minä vielä yöpaidassa imuroin =). Oli menossa mökille joten siksi oli ajoissa. Muut vieraat tuli n.klo14. Vaatetuksenani oli ihan normaalit vaatteet. Yksi vieraista totesi että voisi lainata toukokuussa syntyvälle vauvalleen meidän taaperokärryä " kun eihän teille nyt enempää lapsia tule" juu ei tule ei =). On se kiva paljastaa rakenneultran jälkeen että vauva on tulossa =). No ukko on saanut nyt nauttia kun on suuri salaisuus pitänyt.



Julhat siis meni hyvin ja siivottuakin sain aika kivasti. Nyt jäädään odottamaan seuraavia, minun syttäreitä, toukokuussa kun pyöreitä täyttää niin kai se on kakkukahvit tarjottava mummoille.



On näissä aina hirmuinen homma.



nuttu rv 18+5 olisko??

meillä on poika 5v ja tyttö yli 1v. kolmatta odotellaan marraskuulla syntyväksi jolloin myös vietellään tytön 2v synttäreitä.

meillä on aikomukses antaa ens vuoden alussa neljännellekki mahdollisuus..



täällä on ollu puhe sukulaisten suhtautumisesta.

ikävästi miehen äiti suhtautui tähän raskauteen ja edelleenki on paha mieli siitä.



oon huomannu myös sen et mitä useempi lapsi niin sitä laimeemmisti onnitellaan.eikä edes lähimmäiset sitä tajua et jokainen lapsi on yhtä rakas ja toivottu.

mun sisko ei ymmärrä miks kolmannen halutaan ku on jo tyttö ja poika.

neljännen aikana (ku (jos) sen aika tuloo) ei kerrota lähisuvullekkaan samantien.(ainakaan miehen äiteelle)



olen rv 7 ja huomenna soitellaan neuvolaan aikaa.

Jos nyt vihdoinkin kirjoittelisin tänne taas, kun olen selvinnyt hengissä alkuraskauden karmeasta väsymyksestä ja ällö-olosta, ihanaa, olo on normaali! Tämähän oli siis yllätys-vauva, mutta kuitenkin ihan mukava yllätys. Mutta on tässä aikamoista sopeutumista vaatinut tottua ajatukseen, että neljäs on tulossa, mutta nyt jo alan odotella tämä pikkuista innolla, kun on jo vähän energiaa tehdä muutakin kuin haaveilla nukkumisesta!



Minjuska oli aika samanlaisessa tilanteessa kuin minäkin, kaikenlisäksi mekin asumme nyt jo ahtaassa kolmiossa ja tuskin ihan heti tästä muutamme. Ehkä sitten kun isommat alkaa olla kouluikäisiä ja kaipaavat omaa huonetta.



Tuplarattaat täytyisi täälläkin hommata, yhdet meillä jo on, mutta niin pienipyöräiset ettei niillä talvella pääse eteenpäin.. Jos sitä lunta edes tulee ensi talvena.



Tuosta omasta vatsan koosta sen verran, että olen miettinyt olisko mulla taaksepäin kohtu kallistunut. (Ei ole kyllä ennen ollut). Ei meinaa ole tuota mahaa vielä juur olenkaan. Mutta eipä se haittaa, eiköhän se pallo tuohon eteen jossain vaiheessa pullahda. Pikkaraisen maha-asukkkaan liikkeet alkoivat tuntumaan muutama päivä sitten, pienen pientä hentoista vipellystä, mutta ei siitä voinut erehtyä.



Muiden ihmisten suhtautumisesta raskaudesta kertomiseen; on tullut niin onnittelujakin ja outoa kommenttia, esim. miehen sisko sanoi uutisen kuultuaan, eiköhän kannata laittaa tämän jälkeen kierukka! Kyllä hiukan kiehahti tuon jälkeen. Mitä he...ttiä meidän lapsiluku kenellekkään kuuluu? En ikinä kehtais sanoa noin kenellekkään. No, onneksi hän sitten kyllä pyyteli myöhemmin anteeksi sanomisiaan.



Jaahas, kait sitä täytyy mennä pyykkien kimpuun. Hyviä vointeja kaikille!



Simpukka rv 15+2 & kolme tyttöä

Tuossa jo toiveikkaana pakkasin sairaalalaukun valmiiksi lähtöä varten, mutta niinhän siinä vaan kävi, että supparit loppu tunnin päästä kuin seinään ja tässä sitä sitten istutaan koneella keskellä yötä kun ottaa päähän, kun en päässytkään lähtemään. Mies vaan makas sohvalla ja nauro kun mä suppareitten välissä syöksähtelin ympäri kämppää siivoten. Ajattelin näet, että jos pitää anoppi keskellä yötä tänne kutsua, niin ainakin vähän likavaatteita ja suurimpia läjiä siivoilen johonkin syrjään. No, tulipahan järjesteltyä. Toisaalta ihan mukava, ettei nyt sitten mitään vielä tapahtunutkaan, kun meillä keskimmäiselle nousi juuri illalla kuume. Tämä meidän 4v. neito on eniten odottanu vauvaa ja olis tosi harmi, jos ei sitten kuumeen takia pääsiskään sairaalaan katsomaan tulokasta. Positiivista täytyy yrittää löytää joka asiasta...

Tervetuloa uusille ihmisille!

SUKULAISTEN REAKTIOISTA: meillä jätettiin kanssa tästä neljännestä kertominen vähän vähemmälle, olin aika lailla peloissani reaktioista alkuraskaudessa. Suuri osa sukulaisista on sitten saanut kuulla kiertoteitse, emmekä me ole saaneet onneksi niitä karmeimpia kommentteja.

LAPSILUVUSTA: olen aina ajatellu neljää lasta, mutta miehen kanssa just puhuttiin, että ei me kyllä vielä olla mihinkään lopulliseen päätökseen valmiita. Olin tosi iloinen ja yllättyny, vaikka en itsekään nyt ajattele vielä viitosta, ehkä en koskaan. Mulla on nimittäin ollu puhumista sekä tässä nelosessa että jo kolmosessakin, että sain miehen suostumaan ajatukseen. Eihän sitä koskaan tiedä, miltä sitten parin vuoden päästä taas tuntuu, kun muksut on vähän isompia.

Sekavin ajatuksin ja supistuksia odotellen

marinox rv 39+1

En ole ehtinyt taaskaan kirjotella kun päivät ne vaan vilisee vauhdilla eteenpäin. Tänään on neuvola käynti...verenpaineen mittaukseen. Oli kolme viikkoa sitten niin paljon yläkanttiin, että neuvolatäti haluaa tarkistaa tilanteen.



Meillä on oltu kaks viikkoa ihan terveenä, mutta kevät flunssasta ei ilmeisesti selvitä tänäkään vuonna...niin pahasti kaks nuorimmaista yskivät koko yön. Piti ottaa pakkasesta sulamaan viinimarjamehu. Jospa vitamiinit auttais. " Toiveajattelua" . Se on vaan ihan kauheeta aina kun tuo kuopus on yskässä ja nuhassa (astma). Yskii ja oksentaa limaa.



Meillä oli lauantaina siivouspäivä. Ja siivottiin koko perhe. Kuopus 4½v. imuroi iskän kanssa. Keskimmäinen 6v. auttoi lattioiden pesussa ja pölyjen pyyhkimisessä. Ja esikoinen 8v. tamppasi matot pihalla. Oli kivaa siivota kun koko perhe teki oman osansa. Olinkin niin tyytyväinen, että paistoin illalla ison kasan lättyjä mansikkahillon kera.

Ei meillä siivous aina yhtä mutkattomasti suju...ja välillä kinataan kuka siivoaa.



Sukulaisten suhtautumisesta oli puhe. Meillä tieto neljännestä otettiin ilosesti vastaan kummankin puolella. Mutta asiaan voi vaikuttaa, että miehellä ja minulla on molemmilla 3 sisarusta...ja siskollani on 4 lasta. Iso suku.



Mies katseli tila-autoja netissä eilen ja huuteli minuakin katsomaan...sanoi, että kun ostetaan 7 paikkanen niin yks paikka jää vielä vapaaksi. Pitäis varmaan täyttää sekin paikka. oletin sen olevan vitsi...koska miehellä kesti aikansa tottua ajatukseen tästä tulevasta neljännestäkin. Oletan tämän neljännen siis olevan viimeinen, mutta vannomatta paras. Sanoin kolmannen synnytettyäni miehelle, että ei enää vauvoja ja tässä ollaan taas maha pystyssä. Hehe!

Nyt pitää lopetella.



Risella rv 16+4