Voisiko joku auttaa?
Pidän tarkoituksella ympäripyöreänä.
Lemmikkini lopetettiin vuosia sitten. Sitä ennen tai sen jälkeen minulla ei ole ollut yhtäkään lemmikkiä. Vaikka olen eläinrakas, olen tajunnut lemmikin lopetuksen jälkeen, etten taida enää edes haluta eläintä huusholliin. En ymmärrä miksi, mutta jotenkin en vain halua. Toki jos asunto (talo) olisi todella iso, SAATTAISIN ajatella toisin, mutta olen kyllä huomannut olevani todella itsenäinen ja rakastan vapautta vähän liikaa. On ihanaa, kun tarvitsee huolehtia vain ja ainoastaan itsestään. Voi häipyä mihin tahansa milloin tahansa ja tulla takaisin sitten kun siltä tuntuu. Minulla on nyt eräs lemmikki hoidossa, ja minulla on ihan omituinen fiilis koko ajan. Etten enää jaksa ja pysty. En kehtaa sanoa tätä ääneen, paitsi ehkä sitten kun omistaja kysyy seuraavan kerran hoitopaikkaa.
Ahdistaa, kun lemmikki on koko ajan kimpussa (kamalan huomionkipeä), asunnossa ei ole tilaa hengittää, joutuu tekemään kaikkia erikoisratkaisuja eläimen takia ja jotenkin en vain enää jaksa :( Vetäydyn aina kauemmas kun lemmikki tulee taas kiinni minuun, yritän saada omaa aikaa ja miettiä minne voisin paeta hetkeksi, mutta mikään ei auta. Suurin ongelmahan on tämä raivostuttavan pieni asunto, jossa asun vain ja ainoastaan pakon takia. Ikinä en halunnut tänne varta vasten. Uutta asuntoa katselen koko ajan, mutta kun en tiedä että menenkö ensin vuokralle vai ostanko suoraan oman talon... Tässä nyt odottelen ja katselen miten asiat menevät. Kuitenkin teen asian eteen koko ajan jotain.
Yritän lohduttaa itseäni sillä, että lemmikki on vain hoidossa. Tämä ei ole vuosikausien vastuu, eikä minun ole koskaan pakko hoitaa lemmikkiä, jos se tuntuu liian vaikealta henkisesti. Tämä on todella lyhyt ajanjakso elämässäni, suurimman osan ajasta asunnossa ei ole mitään eläintä koskaan. Yritän niin kovasti tsempata itseäni, mutta silti ahdistaa. Ja kyllä suuri ongelma on myös se, ettei minulla ole mitään tekemistä juuri nyt. En pääse mihinkään pakoon, vaan olen jumissa tässä miniasunnossa eläimen kanssa.
En ymmärrä itseäni, kun olen ehdottomasti eläinrakas ihminen ja ihmisiä en siedä, mutta silti en nähtävästi haluakaan eläimiä asuntooni. Se tuntuu tosi oudolta. Pidin joskus täysin itsestäänselvyytenä, että edellisen jälkeen tulee uusi eläin. No ei tullut, ja aikaa on kulunut tosiaan ikuisuus.
Kommentit (14)
En nyt sanoisi tuota ympäripyöreäksi, vaan hyvinkin tarkaksi kuvaukseksi.
Hoidat nyt tämän kerran ja kerrot, että sinulla on liian vähän tilaa että voisit vielä ottaa eläimen luoksesi.
Muutenkin alat olla siinä vaiheessa elämää, ettet enää pysty.
Ihan ymmärrettävää, että asioihin kyllästyy,a
Sanot vaan, että et halua tai jaksa ottaa hoitoon sitä kaverisi lemmikkiä enää.
Vierailija kirjoitti:
Hoidat nyt tämän kerran ja kerrot, että sinulla on liian vähän tilaa että voisit vielä ottaa eläimen luoksesi.
Muutenkin alat olla siinä vaiheessa elämää, ettet enää pysty.
Niin se kai täytyy tehdä :( Vaikeaa vain kaikkien näiden kertojen jälkeen yhtäkkiä kääntää kelkka.
Sano seuraavan kerran ettet halua olla lemmikinhoitajana. Monet muut kokee samoin kuin sinä.
Istuta se telkkarin ääreen ja joku luontofilmi pyörimään.
Ja anna olla viimeinen kerta, kun et kehtaa kieltäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ymmärrettävää, että asioihin kyllästyy,a
En haluaisi sanoa, että olen kyllästynyt eläimeen, se kuulostaa kamalalta. Ihana tuo on, mutta en ole tottunut noin takertuvaan eläimeen.
En nyt oikein ymmärrä, mihin tarvitset apua. Et halua lemmikkiä. Ok, ei ole pakko ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Istuta se telkkarin ääreen ja joku luontofilmi pyörimään.
Ja anna olla viimeinen kerta, kun et kehtaa kieltäytyä.
Olen mielelläni ottanut eläimen hoitoon, mutta tällä kertaa tuli ensimmäistä kertaa vahva fiilis, että haluaisin vain olla rauhassa.
Kerrot kohteliaasti, että elämäntilanteesi ja jaksamisesi ei tällä hetkellä ole sellainen, että voit ottaa eläintä hoitoon. Jos on järkevä omistaja niin ymmärtää. Ei siitä kannata tehdä ongelmaa. En itsekään ota hpitoeläimiä, vaikka eläinrakas olenkin.
Up