Onko sinulla eläkkeelle jäädessäsi vain tuulen huuhtelema pylly?
Miten on tulojen ja omaisuuden kanssa? Etkö mitään onnistunut kerryttämään?
Kommentit (152)
Meillä on yli 50 sijoitusasuntoa. Voi sanoa raha tulee rahan luo, koska asunnot tuottavat lähes koko ajan ja ostetaan yleensä 1 asunto kerralla.
Lähes kaikki asunnot ovat työsuhdeasuntoja
Voi olla tai voi olla olemattakin, tuulen huuhtoma.
Eikö ap tuuleta omaansa koskaan?
Kaksi paria vaatteita, lautanen, lusikka, haarukka, veitsi, lasi ja kahvikuppi tuli mukaan kun maailmalle lähdin.
Nyt on suht uusi omakotitalo 60ha tontilla pääkaupunkiseudulla ja matkaa eläkkeelle vielä vuosikymmeniä.
Vierailija kirjoitti:
Uudehko omakotitalo ja auto, velkaa nolla ja rahastossa muutama tonni. En kuitenkaan rinta kaarella kuljeskele jos aloittaja sitä kyselee.
Ei juu kannata kuljeskella rinta kaarella sulla on nimittäin isoja liabiliteetteja eikä juuri assetteja.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yli 50 sijoitusasuntoa. Voi sanoa raha tulee rahan luo, koska asunnot tuottavat lähes koko ajan ja ostetaan yleensä 1 asunto kerralla.
Lähes kaikki asunnot ovat työsuhdeasuntoja
EPBD
Vierailija kirjoitti:
En usko että edes selviän hengissä eläkeikään
En minäkään, tällä työ- ja stressimäärällä.
Kun olin viimeisiä vuosia työelämässä, sijoitin joka kuukausi yli 800 euroa, jotta voisin käyttää niitä rahoja eläkkeellä ollessani, ja nyt, kun olen eläkkeellä, minulla on mistä ottaa, jos tarvitsen.
Vierailija kirjoitti:
En usko että edes selviän hengissä eläkeikään
Tämä, ja hyvä niin. Kun viimeiset kymmenen vuotta on menneet sairastaessa ja kaikenmaailman kuntoutuksissa ja kokeiluissa, ei täältä enää nousta normaaliin elämään. Koitan pysyä hengissä siihen asti, kunnes vanhemmasta aika jättää. Sitten siirryn itsekin ajasta ikuisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä taas kostuu jonkun haarovälit kun rahojaan miettii :D No, nauttikaa nyt, toista se voi olla sitten kun ikuisuus kutsuu.
Nimenomaan, kannattaa nauttia lyhyestä elämästä silloin kun voi. Aloitin yrittäjänä kolmekymppisenä ja suunnittelin työskenteleväni ahkerasti viisikymppiseksi jotta voisin alkaa elelemään vähemmällä työllä, kuitenkin mukavasti ilman rahahuolia. Yrittäminen loppui aika alkuunsa avioeroon. Muutaman vuoden jaksoin yksin. Silloin oli hyvä työllisyystilanne, paljon ylitöitä, möin myös omakotitalon pois. Aloin vähentää työntekoa määrätietoisesti niinkuin alunperin olin suunnitellutkin, matkustelin ja nautin elämästä, löysin mukavan vuokra- asunnon, kotimökillä voin harrastaa niin paljon kuin haluan. Ei ole huolta huomisesta ja olen hyvällä mielin myös siitä etten vie jonkun nuoren työpaikkaa. Sesonkiaikoina eli kesäisin olen lähtenyt työkeikoille edelleen, vaihteen vuoksi.
Niin, sitä omaisuutta. En ole pyrkinyt kerryttämään mutta perikunnan pikkutila taloineen koneineen on käytettävissä, auto, avoauto, pari traktoria, moottoripyöriä, niille nyt en juuri arvoa laske, miksi pitäisikään.
Kysymyshän on siitä että kumpi loppuu aiemmin rahat vai elämä. Eläkeiässä on nostopaineita eikä terveydenhoito tästä ainakaan parane, joten uskon että rahat riittävät.