Onko noloa jos 33 vuotiaalla näin vähäinen työkokemus=?
Yhdessä työpaikassa 3kk, sitten pari työharjoittelua, 10 kk työpaikka, ja sitten toinen 7kk kestävä työ. Sitten ammatillinen koulutus ja joitain kursseja käyty. Onko toivoa? Syynä mielenterveyden ongelmat yms
Kommentit (28)
Ei se ole noloa vaan vaikuttaa kohtalokkaasti työpaikan saamiseen. Ennemmin kannattaa sanoa, että on elänyt tähän asti rantapummina Thaimaassa ja nyt on löytänyt itsensä.
Ei nyt noloa, mutta miettisin mitä ihmettä tyyppi on oikein tehnyt koko tuon ajan. Kannattaa mennä korkeakouluopintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt noloa, mutta miettisin mitä ihmettä tyyppi on oikein tehnyt koko tuon ajan. Kannattaa mennä korkeakouluopintoihin.
Mähän kirjoitin että terveysongelmia?
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt noloa, mutta miettisin mitä ihmettä tyyppi on oikein tehnyt koko tuon ajan. Kannattaa mennä korkeakouluopintoihin.
Sinne ei noin vain mennä, vaan paikoista kilpaillaan satojen tuhansien muiden kanssa, eikä kaikista ole opiskelemaan.
Sanoin kerran työhaastattelussa että ei ole minun vika jos tyhmät työnantajat ei palkkaa minua vaan niitä jotka saikuttaa koko ajan. Se palkkasi minut 8 kuukaudeksi raksahommiin ja olin töissä joka päivä. Olin viikonloppuisinkin töissä.
Eiköhän tuo ole nykypäivänä ihan normaalia. Maailma on muuttunut. Itselläni parikymmentä vuotta työhistoriaa varmaan kymmenestä eri työpaikasta. Aloitin työnteon jo ammattikoulussa iltatöiden ohessa. Ei minulla ole oikeastaan jäänyt käteen työelämästä raatamisesta kuin monta loppuunpalamista, lukuisia ongelmia, enkä ole oikeastaan saanut koskaan mitään apua. Jälkikäteen kun miettii, niin olisin varmaan miljoona kertaa paremmassa kunnossa henkisesti ja fyysisesti, jos olisin jäänyt suosiolla työttömäksi ammattikoulun jälkeen ja nauttinut elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt noloa, mutta miettisin mitä ihmettä tyyppi on oikein tehnyt koko tuon ajan. Kannattaa mennä korkeakouluopintoihin.
Sinne ei noin vain mennä, vaan paikoista kilpaillaan satojen tuhansien muiden kanssa, eikä kaikista ole opiskelemaan.
Opiskelupaikan saaminen on helppoa, jos kelpaa muukin kuin stadin lääkis tai oikis. Aloittajalla lienee vielä ensikertalaisuuskin jäljellä ja tuossa iässä on kypsyyden ja motivaation suhteen ihan eri tasolla kuin juuri lukiosta/amiksesta valmistuneet.
Ei ole noloa.
Nykyaika on mennyt hulluksi.
Mieti jokin työvoimapula-ala ja tähtää sinne. Moner mt-ongelmaiset ovat kouluttautuneet ja käyneet töissä mt-ongelmista huolimatta... Työnhaussa tulee vaikeuksia tuolla taustalla.
Nykyään on ihan normaalia viettää jatkettua nuoruutta opiskelemalla yliopistolla 30-vuotiaaksi asti. Vasta vailla työkokemusta oleva 40-vuotias on nolo.
En tiedä mitä sä tällä kyselyllä oikein ajat takaa, mutta onhan se selvää ettei kukaan työnantaja halua palkata ihmistä joka on käytännössä koko aikuisikänsä kärsinyt mt-ongelmista. Onko sulla edes mitään koulutusta ja työkokemusta siltä alalta vai oletko sä tehnyt vain jotain hanttihommia?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole noloa.
Jep Riikka purran CV on tyhjä. ( jos Oman kansan pettämistä ei lasketa työksi ..)
On noloa. Minulla saman verran työkokemusta ja ikää yli 50 vuotta. Tutkintoja on sekä ammatilliselta puolelta että yliopistosta (luonnontiede).
Mutta en voi sille mitään, että kuulun vähemmistöön, jota syrjitään työmarkkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt noloa, mutta miettisin mitä ihmettä tyyppi on oikein tehnyt koko tuon ajan. Kannattaa mennä korkeakouluopintoihin.
Sinne ei noin vain mennä, vaan paikoista kilpaillaan satojen tuhansien muiden kanssa, eikä kaikista ole opiskelemaan.
Opiskelupaikan saaminen on helppoa, jos kelpaa muukin kuin stadin lääkis tai oikis. Aloittajalla lienee vielä ensikertalaisuuskin jäljellä ja tuossa iässä on kypsyyden ja motivaation suhteen ihan eri tasolla kuin juuri lukiosta/amiksesta valmistuneet.
Ehkä jostain Lapista tai Itä-Suomesta mutta kuka sinne haluaa muuttaa saatikka opiskelemaan?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä sä tällä kyselyllä oikein ajat takaa, mutta onhan se selvää ettei kukaan työnantaja halua palkata ihmistä joka on käytännössä koko aikuisikänsä kärsinyt mt-ongelmista. Onko sulla edes mitään koulutusta ja työkokemusta siltä alalta vai oletko sä tehnyt vain jotain hanttihommia?
Pääsin mä töihin 2024 vuonna viimeksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt noloa, mutta miettisin mitä ihmettä tyyppi on oikein tehnyt koko tuon ajan. Kannattaa mennä korkeakouluopintoihin.
Sinne ei noin vain mennä, vaan paikoista kilpaillaan satojen tuhansien muiden kanssa, eikä kaikista ole opiskelemaan.
Opiskelupaikan saaminen on helppoa, jos kelpaa muukin kuin stadin lääkis tai oikis. Aloittajalla lienee vielä ensikertalaisuuskin jäljellä ja tuossa iässä on kypsyyden ja motivaation suhteen ihan eri tasolla kuin juuri lukiosta/amiksesta valmistuneet.
Ehkä jostain Lapista tai Itä-Suomesta mutta kuka sinne haluaa muuttaa saatikka opiskelemaan?
Minä ainakin, jos toisena vaihtoehtona on mt-ongelmien harrastaminen työttömänä vällyjen välissä. Tiedätkö miksi sanotaan Lapin yliopistosta valmistunutta? Maisteriksi.
Onhan tuo vähänlaisesti mutta ehkä olet kerännyt toisenlaista kokemusta. Ei kannata luovuttaa, ihmiset ovat nousseet pahemmistakin soista. Hakeudu vaikkapa ammatinvalintapsykologille ja mieti, mikä sinulle oikeasti toimisi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo vähänlaisesti mutta ehkä olet kerännyt toisenlaista kokemusta. Ei kannata luovuttaa, ihmiset ovat nousseet pahemmistakin soista. Hakeudu vaikkapa ammatinvalintapsykologille ja mieti, mikä sinulle oikeasti toimisi.
Harrastan kotosalla piirtämistä, maalausta, ja muita taiteita. Osaan piirtää digitaalisesti ja käsin, näitä taitoja olen itse opetellut ja olenkin aina hyvä. Ehkä tästä on hyötyä jossain joskus. Lisäksi osaan neuloa/virkata. :-) ap
No mitäs tuosta. Sinulla on ollut ihan pätevä syy tuolle cv:lle, älä turhaan murehdi.