Oon niin täynnä tätä nykymeininkiä että itkettää ja oksettaa samaan aikaan. Tässä maassa ei enää yritetäkään peitellä sitä, että köyhä...

Oon niin täynnä tätä nykymeininkiä että itkettää ja oksettaa samaan aikaan. Tässä maassa ei enää yritetäkään peitellä sitä, että köyhä, sairas, yksinhuoltaja tai työtön on pelkkää roskaa päättäjille. Me ei olla ihmisiä - me ollaan tilastovirheitä, menoeriä, joita pitää "kannustaa" nälkärajoille.

Hallituksessa poseerataan kuin muotinäytöksessä, vedetään naamat peruslukemilla, kun samaan aikaan ihmiset jää ilman terapiaa, ilman hoitoa, ilman tulevaisuutta. Kuinka moni vielä kestää sen, että sairasta vanhempaa ei saa hoitoon mutta miljardien osingot pörisee joka vuosi vaan isommiksi? Lapsiperheet kituuttaa, nuoret palaa loppuun, ihmiset jää kadulle. Missä kohtaa tästä tuli hyväksyttävää?

Ei oo enää edes väliä mitä teet - ootko töissä, etsitkö töitä, sairastatko - aina vaan tulee lisää potkua päähän. Joko leikataan tuet, tai leikataan hoito, tai leikataan sun arvo ihmisinä. Ihan kun me oltais joku laiska kansa joka pitäis piiskata ruotuun. Miten tää maa meni näin pahasti pieleen?